Tunnen oloni hylätyksi, ylireagoinko?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja TarTar
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
T

TarTar

Vieras
Kaipaisin muiden näkökantoja. Tilanne siis tämä;

Olin miehen luona käymässä. Kerroin hänelle etukäteen että pelkään kulkea yksin myöhään ulkona. Oli puhetta että hän saattaa minua, mutta saattamisen pituudesta ei ollut tarkempaa puhetta.

Kun kävelimme kotiini päin kerroin taas pelostani. Kerroin minkälaiset kohdat minua pelottaa eniten. Hän rauhoitteli että ei minulla ole mitään oikeaa syytä pelkoon. Kun matkaa kotiini oli noin reilu kilometri, hän sanoi kääntyvänsä nyt kotiin. Se oli juuri sellainen kohta mistä olin aiemmin kertonut että pelkään siinä eniten. Oli lähemmäs puoliyö. Sanoin että en haluaisi kävellä yksin, mutta hän vetosi väsymykseensä, ei millään jaksaisi enää kulkea pidemmälle. Ylpeyteni ei antanut periksi anella tai vaatia miestä saattamaan, vaan annoin hänen lähteä ja sanoin että hän on oikeassa, eihän minulla ole oikeasti mitään hätää.


Hän pyysi laittamaan viestin kun pääsen kotiin (mieleni teki kysyä että miksi hän kaipaa perillepääsyviestiä, jos kerran kulkeminen on täysin turvallista! Enhän päivisinkään sellaista laita) ja lähti. Jäätyäni yksin tunsin vain voimatonta kiukkua. Tuntui todella pahalta että hän jätti minut siihen, vaikka olin juuri kertonut että pelkään juuri sellaista kohtaa eniten.

Olisin toivonut että hän saattaa kotiin asti. Ainakin sen inhottavan paikan ohitse (muutama sata metriä). Varmasti olen hölmö pelkoineni, mutta silti pidin sitä itsestäänselvyytenä. Jos myönnän pelkääväni kuinka toinen voi silti jättää siihen yksin? Ei ainkaaan herrasmies :(

Tuntui todella pahalta ja mietin kertooko tämä (muiden muassa) miehen todellisesta luonteesta. :/
 
Vastaan itse :)

Pohdittuani asiaa olen tajunnut että ei vastausta kysymykseen tiedä kukaan muu kuin minä itse. Vain minä tiedän rajani ja vain minä tiedän mitä haluan. Ja vain minä tiedän taustat.


Ja nyt minä tiedän että minä en halua miestä joka jättää minut yksin yöhön vaikka sanon että minua pelottaa.
 
Ei ollut kyllä kivasti tehty :/ itse ainakin saattaisin oman ukkoni vaikka mihinkä jos pyytäisi ja kertoisi miksi niin haluaa välttämättä :D
 
Vastaan itse :)

Pohdittuani asiaa olen tajunnut että ei vastausta kysymykseen tiedä kukaan muu kuin minä itse. Vain minä tiedän rajani ja vain minä tiedän mitä haluan. Ja vain minä tiedän taustat.


Ja nyt minä tiedän että minä en halua miestä joka jättää minut yksin yöhön vaikka sanon että minua pelottaa.
Ehkä siitä kannattaa nyt ekana pitää pikku palaveri,kerrot suoraan fiilikset tuosta ja kerrot nimenomaan,miten ne vaikutti sinuun.Ja tuon että et haluu miestä joka jättää yöhön yksin.
Joillekin kun pitää rautalangasta vääntää.
Jos hän ei osaa sinuakin asettaa tärkeydessää omalle tasolle,niin sit voi miettii jatkoja.

Voimia!
 
Ajna:

Olisin samaa mieltä kanssasi, jos tämä olisi yksittäistapaus. Mutta näitä on ollut aiemminkin ja olen nyt tajunnut että tämä mies laittaa aina omat tarpeensa minun tarpeiden edelle.

Olen aiemmin epäillyt olenko vain itsekäs ja ehkä minun pitää vaan ymmärtää häntä, mutta nyt olen tajunnut että hän on sellainen. Ei paha ihminen, mutta ensisijaisesti kiinnostunut omista tarpeistaan. Eikä sellainen sovi minulle. Jollekin toiselle naiselle varmaan sopiva, mutta minut tekee onnettomasti koska petyn hänen kanssaan jatkuvasti.
 
Tarkennuksena vielä että aiemmissa tapauksissa olen yrittänyt keskustella asiasta, mutta en ole koskaan tullut ymmärretyksi. Aina hänellä on ollut jokin syy jättää minut yksin.

Nyt vasta selvästi näen koko kuvion. En halua tällaista. Itsekin laitan toisen tarpeet omieni edelle enkä jätä yksin silloin kuin toinen eniten tukea kaipaa. Toistuvasti.

Enää en jaksa keskustella, pahoitan siinä vain mieleni. Antaa olla.
 
Vastaan itse :)

Pohdittuani asiaa olen tajunnut että ei vastausta kysymykseen tiedä kukaan muu kuin minä itse. Vain minä tiedän rajani ja vain minä tiedän mitä haluan. Ja vain minä tiedän taustat.


Ja nyt minä tiedän että minä en halua miestä joka jättää minut yksin yöhön vaikka sanon että minua pelottaa.

Eipä tähän juuri voi mitään lisätä. Hienoja oivalluksia! :) Nimenomaan sinä luot omat rajasi ja määrittelet sen miten sallit muiden kohdella itseäsi.
 
Ajna:

Olisin samaa mieltä kanssasi, jos tämä olisi yksittäistapaus. Mutta näitä on ollut aiemminkin ja olen nyt tajunnut että tämä mies laittaa aina omat tarpeensa minun tarpeiden edelle.

Olen aiemmin epäillyt olenko vain itsekäs ja ehkä minun pitää vaan ymmärtää häntä, mutta nyt olen tajunnut että hän on sellainen. Ei paha ihminen, mutta ensisijaisesti kiinnostunut omista tarpeistaan. Eikä sellainen sovi minulle. Jollekin toiselle naiselle varmaan sopiva, mutta minut tekee onnettomasti koska petyn hänen kanssaan jatkuvasti.
Ymmärrän. Hyvä että itse tätä lähdit nyt pohtimaan.Mutta harmi tietty sinulle.
 
Takaisin
Top