Meillä ei ole tukiverkostoa lähellä eikäpä siksikään juuri omaa tai varsinkaan kahdenkeskistä alkaa. No, jos jotain saa toivoa, että olis edes perheen ”kolmenkeskeistä aikaa” :) Remontti päällä niin turha toivo. Siskoni muutti hiljan samaan maakuntaan eli kunhan lapsi kasvaa (nyt 1,6 v) niin onhan siitä varmasti apua ja hyötyä.
Jos saisin lastenhoitoapua läheltä kätevästi, varmaan urheilisin pikkuisen enemmän. Koen, että siitä olisi koko perheelle enemmän hyötyä kuin leffassa käynnistä tai kynttiläillallisesta...
Lapsi viihtyy päiväkodissa yms. eli ollaan töissä jne. ei ole seinät kaatuneet päälle. Onneksi perhe-elämä on sujunut kaikkineen mukavasti ja lapsi on perusterve, koska yksinäistä kärvistelyä tämä olisi ollut, jos voimat olisivat jostain syystä loppu.
