trisomiaseula ja lapsivesipunktio..ahdistaa

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja eevis4
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
eevis4

eevis4

Sukkela juttelija
Joulukuunmammat 2014
Hei, Odotan neljättä lastani rv18 + 1. Kaikki aiemmat raskaudet on sujunut ilman minkäänlaisia ongelmia ja niin luulin nytkin olevan. Tulin raskaaksi Taas ensi yrittämällä ja alkuraskaus meni hyvin pahoinvointia lukuunottamatta. Np ultrassa kaikki hyvin ,turvotus 1,3mm, eli ihan normiarvo. Huokaisimme helpotuksesta! Kunnes kävin veriseulassa...kätilö naistenklinikalta soitti että kuulun riskiryhmään sekä ikäni (37) että seulasta löytyneen tuloksen perusteella! Riski on 1 / 140 ja minulle tarjottiin aikaa heti seuraavalle päivälle lapsivesi punktioon! Tuntui kun koko maailmani olisi romahtanut, oliko tämä joku rangaistus siitä kun olin pitänyt itsestäänselvänä että vauva on terve ?Tai kun niin kovasti halusin tyttöä 3 pojan jälkeen? Entä se km riski, entä jos terve vauva menee kesken tämän takia? En nukkunut yöllä. Aamulla mentiin sitten sinne punktioon, lääkäri ultrasi ensin sikiön ja rakenteet ja mitat vastasivat raskaus viikkoja 17+5. Sydänvikaa ei havaittu joka kuitenkin on Downille tyypillistä. Hetken jo ajattelin että eihän tässä mitään hätää ole. Itse punktio tilanteessa olin niin jännittynyt että olin ihan jäykkänä ja kyyneleet silmissä. Neulan pisto ei tuntunut juuri miltään, mutta kun alkoivat vettä " imemään"oli todella epämiellyttävä tunne, sellainen vihlova paineen tunne ala vatsassa. ..kaikki oli ohi ihan hetkessä ja sitten murruin kunnon itkuun. En pystynyt hetkeen liikkumaan ja olo oli todella ahdistunut,entä jos tein väärän ratkaisun ja nyt saan keskenmenon,sikiö on jo iso....
Kun lopulta pääsin liikkeelle, jalat painoi tonnin ja huimasi kovasti, makasin koko loppupäivän sängyssä etsien netistä lohdutusta. Nyt km riski on ohi ja tuloksia odotellessa, pitäisi tulla 7 arkipäivässä. Odotus on yhtä tuskaa ja raskaudesta ei voi nauttia vaikka tunnen jo potkutkin masusta :-(
Voiko tämä stressaaminen vaikuttaa vauvaan? Vaikka olenkin jo kokenut synnyttäjä/äiti olen ihan hukassa ja peloissani. Miten pärjäisin sairaan lapsen kanssa? 3 "terveessäkin" on paljon töitä ja huolta...olinko suuruden hullu kun halusin vielä yhden, miksi en tyytynyt niihin mitä mulla jo on? Kääk, mä en kestä näitä ajatuksia!
 
Aloitetaan siitä, että lapsellahan voi olla ihan terveet kromosomit vaikkakin seula hälytti. Sehän hälyttää automaattisesti tietyn iän jälkeen ja jos sydämestä ei löytynyt poikkeavuuksia, se on erittäin hyvä merkki. Sitten siitä stressin vaikutuksesta sikiöön on puhuttu lähinnä, että vaikuttaa negatiivisesti sikiöön. Tosin luin tutkimuksen, jossa äidin stressillä on katsottu olevan positiivisiakin vaikutuksia. Mä nään ainaki asian niin, että vammaa tai sairautta ei voi stressaamisella aiheuttaa. Toki jos kroppa alkaa fyysisesti voimaan huonosti stressin takia, voidaan pitää pientä riskiä keskenmenoon. Toivottavasti voit jakaa ja jutella jollekkin esim. ammattilaiselle ajatuksista, niin sehän stressin määrää vähentäisi.

Lopuksi vielä sairaan/kehitysvammaisen lapsen hoidosta.. Jos itse otat lapsen vastaan sellaisena kun hän tänne syntyy, niin tottakai pärjäisit hänen kanssaan. Tukea ja apuakin on saatavilla jo kunnan puolesta. :)

Sent from my GT-I9105P using Vau Foorumi mobile app
 
Joo, tarkoitus olisi ottaa lapsi vastaan sellaisena kun on, en missään nimessä voisi tässä vaiheessa enään tehdä aborttia, sikiö kun on jo niin iso ja todellinen ja kun mitään rakenteellista vammaa ei ole havaittu. 21 trisomiaa tutkitaan...
Omalla veljelläni on down syndrooma ja tiedän mistä on kyse, puhe ja fysioterapia jo pienestä ja veljeni kohdalla lukuisat leikkaukset, sydän , korvat, polvinivelet ym. Kai se kaikki näin etukäteen pelottaa.
Tämä viikko pitää vielä tuloksia odottaa, hyvät uutiset tulevat postissa ja huonoista soitetaan. ..
Ja kovasti yritän olla realisti,99% saan terveen vauvan mutta kun jollekin se 1% osuu :/
 
Muistuttaisin, että riski sairaus-diagnoosiin on tosi vähäinen!! Tottakai pelkäät pahinta, mutta iloitse ettei ainaskaan kesken mennyt. On järkevääkin miettiä omia voimavaroja sairaan lapsen hoidon suhteen, mutta olen sitä mieltä että tukipalvelut on todella hyviä, kunhan niitä tajuaa hakea. Ja jos se pahin diagnoosi tulee, hae tukea ja ammattitietoa jo raskausaikana.
Ei ole sinun syysi jos diagnoosi tulee, etkä ollut tyhmä kun halusit lisää lapsia!
Vauva ressaa kun sä ressaat ja nauttii kun sä nautit. Mutta eihän se ressiin sinne kuukahda! Itke siis rauhassa.
Ja sulla on odotteluaikana ihan lupa nauttia sun nykyisistä muksuista! :hug003
 
Eevikselle tsemppiä odotteluun! Uskon kyllä, että terve vauva siellä masussa on. Koska pitäis tulokset olla valmiina?

Sent from my GT-I9105P using Vau Foorumi mobile app
 
Kiitos tsempeistä, viikko pitäisi tässä kärvistellä ennen kuin saadaan tuloksia. Tultiin mökille poikien kanssa jotta olisi muuta ajateltavaa vaan ajatukset pyörii kokoaika tonne mahaan ja huomaan olevani hermostunut ja helposti ärsyyntynyt lapsiin, saa siitäkin sitten tuntea syyllisyyttä :-( onneksi on ystävä mukana tukemassa ja auttamassa lasten kanssa. Jos saisin nyt uudestaan valita, en menisi siihen veriseulaan ollenkaan, tieto näemmä lisää tuskaa.
 
Varmasti ajatukset pyöriikin vaan siinä asiassa, eikä sitä mielestä saa ennen kun kuulee vastaukset. Yritä ajatella positiivisesti(helpommin sanottu ku tehty), että kaikki on varsin hyvin kerran r-ultrassa oli kaikki ok. :) tiedän ja tunnen kyllä huolesi, mäkin murehdin ja huolehdin tosin tulevaa rakenneultraa..

Sent from my GT-I9105P using Vau Foorumi mobile app
 
Näin yritänkin ajatella, moni asia on ollut hyvinkin ja nyt yksi veriarvo kohollaan ja meinaa järki lähteä! Jossain luki että ne veriarvot voi samalla ihmisellä vaihdella suurestikin, että jos nyt mitattaisi uudestaan voisi tulos olla ihan toinen. Tosin onhan mulla toi ikärasitekin, sen mukaan riski olisi 1/230,mutta paljon pienempi se olisi kun nyt annettu arvio. Mä en jotenkaan ajatellu että olisin niin vanha , tuntuu ihan samalta kun ekojen lasten kanssa synt.-99 ,-01 ,-10 .
Onnea kkira sinne rakenneultraan, mullakin on 2 viikon päästä sama, mutta tiedän jo siinä olevan kaikki ok kun just erikoislääkäri ultrasi ylimääräisen kerran .
 
Mun piti ihan yön yli miettiä, mitäpä osaisin kirjoittaa sulle eevis4. Enkä taida silti osata mitään lohduttavaa....

Ymmärrän varsin hyvin, että on vaikea olla onnellinen raskaudesta, kun nyt sille on ilmaantunut varjo Hyviä puoliahan tilanteessasi on useita; nt-ultran tulos on hyvä, sydän vaikuttaa terveelle, riskilukema on kuitenkin kohtuullinen. Ja jos vaikkapa se ikävin vaihtoehto toteutuisikin, ja lapsellanne, todettaisiin trisomia-21, niin on olemassa mahdollisuus, että hän pystyy elämään hyvinkin normaalia elämään, Down-ihmisiä kun on niiiiiiiiin monenasteisesti kehitysvammaisia!

Koita rentoutua siellä mökillä, puhu ja juttele ystävällesi niin paljon kuin mielesi tarvitsee, ja vielä senkin jälkeen. Ja pura tunteitasi myös tänne meille, jos koet tarvetta. Keskustelu ja asian puiminen on osa prosessia, johon nyt väistämättä olette joutumassa. Vaikka teille syntyisi täysin tervekin lapsi, tulette varmaan käsittelemään raskautta ja syntymää toisella tavalla kuin aikaisemmin - mitä jos ja mitä jos.

Mutta kovasti siis tsemppiä ja hengessä ollaan mukana täällä!
 
Puapru löysi ne oikeat sanat <3
Juuri näin.
Haleja ja voimia <3
Täällä ollaan kaikki hengessä mukana!


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Voi kiitos ihanat ♥ kun jaksatte kannustaa! Tuntuu moninverroin paremmalta kun saa vähän ymmärrystä asiaan!!! :) onneksi ollaan vielä lomalla niin ei tarvi töissä näitä miettiä, voisi käydä hiukan raskaaksi
 
Täytyy vielä lisätä tähän että ollaan miehen kanssa sovittu että se otetaan mikä annetaan ja eletään sitten sen mukaan. Down lapset ovat yleensä kovin iloisia ja huolettomia ja kovin hellyyttäviä joten varmasti pystyisin häntä rakastamaan ♥ samalla sovittiin että tähän rumbaan ei enää ryhdytä, on tää ollut sen verran raskasta ja 4 lasta riittää kyllä nyt meille
 
Tänään saimme kirjeen ja meille on tulossa kromosomeiltaan terve tyttövauva ♥ en voi sanoin kuvata tätä onnellisuuden ja kiitollisuuden tunnetta jota nyt tunnen! Huh, olipa viikko! Nyt voikin sitten alkaa nauttia tästä "viimeisestä" raskaudesta :smiley-bounce013
 
Paljon onnea, aivan upeaa! Jännäsin ja pelkäsin täällä taustalla kovin teidän puolesta. Onneksi kaikki on hyvin! :)

Sent from my GT-S5360 using Vau Foorumi mobile app
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top