[PARSEHTML]Tähän ei mielestäni ole yhtä oikeaa vastausta. Jos oma lapsi on pärjännyt ilman tuttia ei mielestäni ole oikein tuomita laiskoiksi ym. äitejä joiden lapsi on tuttia syönyt.<br />
Kuten sanotaan aina ei kaikki mene niinkuin elokuvissa. Itse sain synnytyksessä pahat repeämät ja tikkejä oli koko alapää täynnä. olin seuraavat 2 viikkoa niin kipeä että kävely, istuminen, makaaminen, vessassa käynti ja aivan kaikki tuottivat niin suurta kipua että itketti. sairaalassa olin vauvan kanssa viikon verran ja öisin sain unta ainoastaan todella vahvojen kipulääkkeiden ansiosta.<br />
Oma poikani sattui kuulumaan siihen ryhmään lapsia joilla on todella kova imemisen tarve. 2 päivää taisi mennä ihan hyvin mutta sitten alkoi se että poika nukahti vain rinnalle ja sänkyyn kun laski niin alkoi hirveä huuto, ja kyse ei ollut siitä että lapsella olisi ollut nälkä. tätä jatkui pari päivää jonka jälkeen pyysin hoitajilta kokeeksi tuttia. imetin poikaa normaalisti n. tunnin, laitoin sänkyyn ja jälleen hän heräsi heti, kun annoin tutin nukkui 4h jonka jälkee heräsi syömään.<br />
Itse en koe mitään huonoa omaatuntoa siitä että annoin lapselle silloin tutin, olin itse niin kipeä että joka imetyskertakin oli tuskaa vaikka oisin imettänyt missä asennossa, saati sitten että olisi yötä päivää pitänyt olla lapsen huvituttina kun ei nukkunut ellei suussa ollut jotakin mitä imeskellä.<br />
kun poikani oli 1,5kk ikäinen jouduin myös luopumaan imetyksestä(joka on pitkä tarina enkä ala sitä selitellä miksi) jonka jälkeen tutti oli mielestäni hyvä olla.<br />
Nyt poikani on 1v 1kk ja tutti on hänellä siinä määrin käytössä että iltaisin kun menee nukkumaan tarvitsee tutin. päivisin ei tuttia syö ollenkaan. lähiaikoina on jopa itse alkanut antaa tuttia pois joten kun tutista luopumisen aika tulee en usko sen olevan kovin suuri ongelma.[/PARSEHTML]
