Huuh, täällä pari rauhallisempaa päivää parin-kolmen viikon itkuhulinan jälkeen. Öisin siis nukkui, mutta jatkuvaa kitinää ja huutoa hereillä ollessaan. EI viihdy missään pari sekuntia enemmän, ei sitterissä, ei lattialla, ei sängyllä, ei edes sylissä. Jos asento vaihtuu hitusenkin niin alkaa karmea kitinä. Taitaa olla aika vaativa tämä meidän nuorin... Neuvolalääkäri ei ainakaan löytänyt mitään varsinaista vikaa lapsukaisessa, joten kaipa hän nyt vain sattuu olemaan paljon tempperamenttisempi kuin veljensä joka saattoi tyytyväisenä hengailla matolla tai sitterissä vaikka tunnin kaksikin.
Kävin viime viikolla 3 kertaa vyöhyketerapiassa ja viikonlopusta jätin tyyliin kaiken paitsi kaurapuuron pois ruokavaliosta. Helkutin tehokas laihdutuskuuri, raskauskiloja on enää jäljellä 3
No, nyt tilanne on ollut paljon parempi pari päivää, nukkuu edelleen tosi paljon, mutta on tyytyväisempi kun on hereillä. Illat ei mene enää huutaessa, vaan saattaa roikkua käsivarrella ihan onnellisena kunnes nukahtaa. On ollut "hieman" haasteellista kun esikoinen on reagoinut ja haluaa syliin ja leikkiä ja ties mitä juuri kun toinen ulvoo. Mutta uskallan varovaisesti toivoa että saatetaan olla voiton puolella (joudun varmaan syömään sanani...). Uskon että vyöhyketerapia auutoi, ja mahdollisesti kahvista luopuminen. Nyt olen varovaisesti ottanut maitotuotteet (mozzarellajuusto ja jätski mulle sekä luomukorvike pienelle) sekä tomaatti ja vehnäleipä (sekä karkit

) takaisin ruokavalioon, eikä ole ainakaan vielä pahentunut.
Ulkona ollaan kyllä oltu pakkasista (10 paikkeilla) huolimatta about tunnin verran. Villahaalari, normihaalari sekä makuupussi ovat pitäneet pienen lämpimänä ja on nukkunut hyvin.
Että tämmöstä meillä. Muuten mennään fiilisten mukaan, ruokaa saa aina kun on tarve, joskus tunnin välein, joskus kolmen. Ei ainakaan nälissään tarvitse olla:) Yöunille nukahtaa 21-23 välillä ja herää sitten syömään joskus 2-3 aikaan jolloin otan viereen. Siinä sitten on kunnes taas syö joskus 6-7 aikaan jonka jälkeen saattaa nukkua 10-11 pintaan. Paitsi ne aamut jolloin esikoisella on tarhapäivä. Päivällänukkuu silloinkun nukuttaa, eli useimmiten. Että näin. Joskus käydään kaupassa tai osotoskeskuksessa tai mitä nyt milloinkin tulee mieleen. Ihan ok on siis mennyt tämä uusi elämä kahden lapsen kanssa.