Tammikuisten synnytystarinat:)
- Ketjun aloittaja tirpana90
- Aloituspäivämäärä
talvivauva
Vauhtiin päässyt keskustelija
3vrk käynnisteltiin lempeästi. Ballongilla ja lääkkeillä. Välillä supisteli lupaavaan tahtiin välissä nukuin paremmin kuin aikoihin. Lähti kumminkin vasta huilipäivänä itekseen käyntiin. Supistukset oli kipeitä - kertakaikkiaan! - tuntui koviten selkäpuolella/kyljissä. Spinaali toi hetkeksi autuuden, mutta ilmeisesti täysi rakko hidasti avautumista niin, että teho ehti hiipua. Pariin otteeseen kohdunkaulan puudutusta ja katetrointi.. tuskaista kärvistelyä.
Pieni tovi ponnistusta ja ah,
hän tuli sittenkin
ja kaikki kipu unohtui hetkessä
Itse synnytys kesti n.7-8h
Syntyi viikoilla 40+1
Muiden tarinoita mielenkiinnolla odotellen
Pieni tovi ponnistusta ja ah,
hän tuli sittenkin
ja kaikki kipu unohtui hetkessä
Itse synnytys kesti n.7-8h
Syntyi viikoilla 40+1
Muiden tarinoita mielenkiinnolla odotellen
Heqq
Satasella mukana keskusteluissa
3.1. 37+5 Olin koko päivän sulattanu pakastinta pyyhkiny pölyä jne. Klo 15 jälkeen tuli tukala olo ja joskus 17 aikaan tajusin et mua supistaa. Syötiin siinä kotona sit vielä makaronilaatikkoa. Klo 19 soitin synnärille ja käskettiin vaan olla kotona. Odottelin et jos supistukset loppuisi kun niin ensisynnyttäjälle voi kuulemma usein käydä. Mies lähti vielä yövuoroon klo 21. Sen jälkeen supistelu koveni noin 1min 10-15 min välein. KLO 22 Soitin uudestaan synnärille kun olin tosi kipee. Jatkoin kotona odottelua, kätilö tsemppasi hyvin puhelimessa. Supistusvälit lyheni 6 minuuttiin. Koko kroppa tärisi. Tärinä jatkui aamuun asti..
klo 24 soitin taksin, olin alkuun käyrillä ja todettiin et 2 cm auki, kaulaa vielä on. Kipujen takia pääsin saliin ja sain kipupiikin ja opamoxin. Torkuin tunnin mut supistukset edelleen tuntu. Klo 2 jälkeen olinkin jo 5 cm auki ja kätilö soitti anelääkärin epiduraalin laittoon.
Mies tuli 3 jälkeen saliin kun epi oli saatu laitettua. 4 aikoihin kalvot puhkastiin, ei tuntunut miltään. Vauvalla välillä sykkeet laski ja lääkäri kävi ottamassa verinäytteen vauvan päästä mut kaikki oli hyvin. Sillon oli 7cm auki. Epiduraali vei kaikki kivut pois. Jossain vaiheessa en saanu enää nousta pystyyn sykkeenlaskun takia. Klo 5 jälkeen supistukset alkoi palata ja sain vielä puolikkaan annoksen epiä.
Kuuden aikaan en saanut virtsattua ja katetroitiin. Kätilö totesi että nyt oot jo ihan auki että ruvetaan ponnistaan. Ponnistusvaihe oli 26 min ja poika synty 4.1. 6.36. Epparin kätilö oli leikannut Enkä ollu huomannu sitä. Siihen 4 tikkiä ja emättimen 4 tikkiä. 6.55 tuli istukka.
Oon tyytyväinen et synnytys oli nopea ja epiduraali auttoi hyvin ja kerkesin saada toisen ennen ponnistusta. Tunsin kuitenkin supistukset ponnistaessa. Synnytyksen kestoksi oli laitettu 10h 45min eli alkaneeksi 19.30. Synnytys oli hyvä kokemus ja kätilönkin kans todettiin et hyvin meni. Osastolla olosta jäikin sit vähän huonompi maku...
klo 24 soitin taksin, olin alkuun käyrillä ja todettiin et 2 cm auki, kaulaa vielä on. Kipujen takia pääsin saliin ja sain kipupiikin ja opamoxin. Torkuin tunnin mut supistukset edelleen tuntu. Klo 2 jälkeen olinkin jo 5 cm auki ja kätilö soitti anelääkärin epiduraalin laittoon.
Mies tuli 3 jälkeen saliin kun epi oli saatu laitettua. 4 aikoihin kalvot puhkastiin, ei tuntunut miltään. Vauvalla välillä sykkeet laski ja lääkäri kävi ottamassa verinäytteen vauvan päästä mut kaikki oli hyvin. Sillon oli 7cm auki. Epiduraali vei kaikki kivut pois. Jossain vaiheessa en saanu enää nousta pystyyn sykkeenlaskun takia. Klo 5 jälkeen supistukset alkoi palata ja sain vielä puolikkaan annoksen epiä.
Kuuden aikaan en saanut virtsattua ja katetroitiin. Kätilö totesi että nyt oot jo ihan auki että ruvetaan ponnistaan. Ponnistusvaihe oli 26 min ja poika synty 4.1. 6.36. Epparin kätilö oli leikannut Enkä ollu huomannu sitä. Siihen 4 tikkiä ja emättimen 4 tikkiä. 6.55 tuli istukka.
Oon tyytyväinen et synnytys oli nopea ja epiduraali auttoi hyvin ja kerkesin saada toisen ennen ponnistusta. Tunsin kuitenkin supistukset ponnistaessa. Synnytyksen kestoksi oli laitettu 10h 45min eli alkaneeksi 19.30. Synnytys oli hyvä kokemus ja kätilönkin kans todettiin et hyvin meni. Osastolla olosta jäikin sit vähän huonompi maku...
_sissi
Puuhakas puhuja
4.1
Kahden jälkeen yöllä heräsin vessareissulle ja huomasin pikkuhousujen olevan märät. Vaihdoin pökät ja nekin oli samantien märät. Kävin herättelemässä miehen et taitaa nyt tulla lähtö :D
Meni ehkä 20min niin alkoi tosi kivuliaat supparit ja ponnistusvaihe. Oli pakko soittaa ambulanssi,joka onneksi tuli nopeasti. Pieni poika syntyi ambulanssissa synnytyslääkärin avustamana klo 3.30 <3 ja rv 35+5
Kahden jälkeen yöllä heräsin vessareissulle ja huomasin pikkuhousujen olevan märät. Vaihdoin pökät ja nekin oli samantien märät. Kävin herättelemässä miehen et taitaa nyt tulla lähtö :D
Meni ehkä 20min niin alkoi tosi kivuliaat supparit ja ponnistusvaihe. Oli pakko soittaa ambulanssi,joka onneksi tuli nopeasti. Pieni poika syntyi ambulanssissa synnytyslääkärin avustamana klo 3.30 <3 ja rv 35+5
Heräsin aamulla noin klo 5 vessaan. Mahassa menkkajomotteli enkä oikein saanut enää unta. Klo 6 maissa esikoinen kömpi viereen lukemaan. Pian tuntui napsahdus, kun vedet meni aika ylhäältä. Pyysin miestä hakemaan pyyhkeen mulle jalkoväliin. Pötköteltiin ja luettiin vielä puolisen tuntia. Vettä lorahti kunnolla, k6n nousin ylös.
Menkkajomotukset jatkuivat säännöllisinä. Klo 8 maissa herätin miehen laittamaan TENSin selkään. Aamupalan jälkeen soiteltiin ukille, että tulee meille kunhan ehtii.
Menkkajomot alkoivat pikkuhiljaa muuttua kunnon supistuksiksi. Lounaalla ei enää tehnyt mieli istua vaan seisoskeli ja söin. Mies laittoi esikoisen päiväunille ja sitten pikkuhiljaa ruvettiin tekemää lähtöä sairaalaan. Supistukset tulivat noin 5 min välein ja olivat aika napakoita jo.
Klo 13.30 maissa meidät kirjattiin sisään sairaalaan. Tutkimuksessa olin 4 cm auki ja mentiin saliin odottamaan anestesia lääkäriä. Sain epiduraalin ja sitten vähän huilattiin ja odoteltiin. Mies kävi kantiinissa syömässä. Epiduraali meni jotenkin vähän vinoon joten vasen puoli ei puutunut kokonaan. Supistukset tuntuivat lievinä läpi koko ajan.
1,5 h kuluttua olin 7 cm auki ja pyysin toisen annoksen epiduraalia, kun ekan teho loppui. Toinen annos tehosi vasemmalle puolelle vielä huonommin ja se puoli tuntia mikä pitää pitkällään odotella epin jälkeen oli aika rajua menoa. Sitten pääsin seisomaan ja ihan 10-15 min kuluttua alkoi tuntua painetta takapuolessa. Supistuksi tuli tässä vaiheessa 2 min välein ja ne kestivät reilu 1 min. Ihan hirveesti ei välissä huilailtu.
Olin tutkimuksessa ihan auki ja kätilö sanoi, että tukka näkyy ja saa ponnistaa heti, kun siltä tuntuu.
Pää tuli esii kolmella supistuksella/ponnistuksella. Kolmannen ajan kätilö (ja kätilöopislelija) tukivat välilihaa ja ohjeistivat hidastamaan ponnistusta. Neljännellä sitten tuli loppukroppa. Ponnistusvaihe kesti kokonaisuudessaan 8 min. Mitään ei revennyt. Lapsi syntyi klo 18.
Tähän asti oltii menty omilla hormoneilla eli ilman oksitosiinitippaa. Nyt lyötiin oksitosiinia suoneen ja paria muutakin lääkettä. Lisäksi vauva houkuteltiin imemää pikaisesti. Mulla siis taustalla edellisessä synnytyksessä istukan käsin irroitus. Tällä kertaa istukka saatiin irti noilla em. tempuilla, eli ei tarvittu leikkaussalia. Jee!
Kokonaiskestoksi synnytykselle merkattiin 10 tuntia. Ponnistusvaiheelle 8 min. Kaksi annosta epiduraalia ehdin saada ja 4,5 tuntia ehdittiin siis olla sairaalassa ennen syntymää. Annoin itse synnytykselle oma arvioksi 9/10. Ainoa muutos, jonka olisin toivonut, oli että se epiduraali olisi tehonnut paremmin. Noin puolituntia ennen ponnistusvaihetta meinasi usko loppua omaan kivunsietokykyyn. Mutta ponnistusvaihe taas oli niin helppo, että vähän epäuskoinen olo jäi.
Menkkajomotukset jatkuivat säännöllisinä. Klo 8 maissa herätin miehen laittamaan TENSin selkään. Aamupalan jälkeen soiteltiin ukille, että tulee meille kunhan ehtii.
Menkkajomot alkoivat pikkuhiljaa muuttua kunnon supistuksiksi. Lounaalla ei enää tehnyt mieli istua vaan seisoskeli ja söin. Mies laittoi esikoisen päiväunille ja sitten pikkuhiljaa ruvettiin tekemää lähtöä sairaalaan. Supistukset tulivat noin 5 min välein ja olivat aika napakoita jo.
Klo 13.30 maissa meidät kirjattiin sisään sairaalaan. Tutkimuksessa olin 4 cm auki ja mentiin saliin odottamaan anestesia lääkäriä. Sain epiduraalin ja sitten vähän huilattiin ja odoteltiin. Mies kävi kantiinissa syömässä. Epiduraali meni jotenkin vähän vinoon joten vasen puoli ei puutunut kokonaan. Supistukset tuntuivat lievinä läpi koko ajan.
1,5 h kuluttua olin 7 cm auki ja pyysin toisen annoksen epiduraalia, kun ekan teho loppui. Toinen annos tehosi vasemmalle puolelle vielä huonommin ja se puoli tuntia mikä pitää pitkällään odotella epin jälkeen oli aika rajua menoa. Sitten pääsin seisomaan ja ihan 10-15 min kuluttua alkoi tuntua painetta takapuolessa. Supistuksi tuli tässä vaiheessa 2 min välein ja ne kestivät reilu 1 min. Ihan hirveesti ei välissä huilailtu.
Olin tutkimuksessa ihan auki ja kätilö sanoi, että tukka näkyy ja saa ponnistaa heti, kun siltä tuntuu.
Pää tuli esii kolmella supistuksella/ponnistuksella. Kolmannen ajan kätilö (ja kätilöopislelija) tukivat välilihaa ja ohjeistivat hidastamaan ponnistusta. Neljännellä sitten tuli loppukroppa. Ponnistusvaihe kesti kokonaisuudessaan 8 min. Mitään ei revennyt. Lapsi syntyi klo 18.
Tähän asti oltii menty omilla hormoneilla eli ilman oksitosiinitippaa. Nyt lyötiin oksitosiinia suoneen ja paria muutakin lääkettä. Lisäksi vauva houkuteltiin imemää pikaisesti. Mulla siis taustalla edellisessä synnytyksessä istukan käsin irroitus. Tällä kertaa istukka saatiin irti noilla em. tempuilla, eli ei tarvittu leikkaussalia. Jee!
Kokonaiskestoksi synnytykselle merkattiin 10 tuntia. Ponnistusvaiheelle 8 min. Kaksi annosta epiduraalia ehdin saada ja 4,5 tuntia ehdittiin siis olla sairaalassa ennen syntymää. Annoin itse synnytykselle oma arvioksi 9/10. Ainoa muutos, jonka olisin toivonut, oli että se epiduraali olisi tehonnut paremmin. Noin puolituntia ennen ponnistusvaihetta meinasi usko loppua omaan kivunsietokykyyn. Mutta ponnistusvaihe taas oli niin helppo, että vähän epäuskoinen olo jäi.
21.1 aamulla alkoi selkäjomotus, puoliltapäivin voimistuvat supistukset, klo 15 lähtö synnärille klo 16 oltiin synnärillä olin 3cm auki.. epiduraali laitetttiin klo 17 jälkeen, vaikutus alkoi 17.30... tyttö syntyi 19.45, ponnistusvaihe 5min ja istukka syntyi 19.50... eli nopea ja hyvä synnytys.... olen onnellinen.
foxx
Satasella mukana keskusteluissa
6.1. alkoi päivällä epäsäännölliset kivuliaat supistukset. Iltaa kohden muuttui säännöllisiksi, klo 19 alkaen kellotin ja tuolloin supistuksia tuli säännöllisesti n. 7 min välein. Puolen yön aikaan alkoi olla olo tosi vaikea, en pystynyt menemään nukkumaan ollenkaan, mulle jostain syystä supistusten aikana makuuasento oli ihan mahdoton. Meni sitten se yö valvoessa.
7.1. klo 8 lähettiin synnärille tsekattavaksi; synnytys oli käynnissä mutta vasta alussa, ehkä jonkun sentin tai pari olin auki, ihan en muista enää. Ottivat kuitenkin osastolle jossa sain vähän tehokkaampaa särkylääkettä. Supistukset jatkuivat edelleen koko päivän säännöllisinä, mutta synnytys eteni tosi hitaasti. Vasta klo 22 illalla pääsin saliin, jolloin olin 4 cm auki.
Illalla salissa kokeilin ensimmäisenä kivunlievityksenä ilokaasua mutta se ei tuntunut yhtään omalta, tuli lähinnä paha olo. Sain myös kohdunkaulan puudutteen, mikä oli puolestaan taivaan lahja. Pystyin jopa hetkittäin nukkumaan istualteen (edelleenkään en voinut sietää makuuasentoa) supistuksista huolimatta. Olin kuulemma tässä vaiheessa niin väsynyt että puhe sammalsi :)
8.1. Edelleen synnytys eteni hitaanlaisesti, ja puudutteen teho lakkasi joskus puolen yön jälkeen. Tuolloin puhkaistiin kalvot ja sain toisen puudutteen, joka jostain syystä ei auttanut. Kalvojen puhkaisu teki sen että synnytys alkoi saada vauhtia. Olin synnytystoiveissa kieltänyt epiduraalin mutta nyt oli todella tuskainen olo joten pyysin epiduraalia. Sitä ei kuitenkaan keretty enää antaa kun alkoikin jo ponnistuttamaan. joten luomuna meni loppukiri.
Poika syntyi klo 2:52 lyhyehkön ponnistusvaiheen jälkeen. Virallisiin papereihin synnytyksen kestoksi merkittiin 32 tuntia. Poika sai 9 Apgar pistettä, äiti 2. asteen repeämät ja 6 tikkiä.
Jälkikäteen ajateltuna synnytys meni tosi hyvin lukuunottamatta pitkää kestoa. Ja oon tyytyväinen etten sitä epiduraalia saanut, olisi vielä todennäköisesti viivyttänyt entisestään.
Syntyessä viikkoja oli kasassa 37+5.
7.1. klo 8 lähettiin synnärille tsekattavaksi; synnytys oli käynnissä mutta vasta alussa, ehkä jonkun sentin tai pari olin auki, ihan en muista enää. Ottivat kuitenkin osastolle jossa sain vähän tehokkaampaa särkylääkettä. Supistukset jatkuivat edelleen koko päivän säännöllisinä, mutta synnytys eteni tosi hitaasti. Vasta klo 22 illalla pääsin saliin, jolloin olin 4 cm auki.
Illalla salissa kokeilin ensimmäisenä kivunlievityksenä ilokaasua mutta se ei tuntunut yhtään omalta, tuli lähinnä paha olo. Sain myös kohdunkaulan puudutteen, mikä oli puolestaan taivaan lahja. Pystyin jopa hetkittäin nukkumaan istualteen (edelleenkään en voinut sietää makuuasentoa) supistuksista huolimatta. Olin kuulemma tässä vaiheessa niin väsynyt että puhe sammalsi :)
8.1. Edelleen synnytys eteni hitaanlaisesti, ja puudutteen teho lakkasi joskus puolen yön jälkeen. Tuolloin puhkaistiin kalvot ja sain toisen puudutteen, joka jostain syystä ei auttanut. Kalvojen puhkaisu teki sen että synnytys alkoi saada vauhtia. Olin synnytystoiveissa kieltänyt epiduraalin mutta nyt oli todella tuskainen olo joten pyysin epiduraalia. Sitä ei kuitenkaan keretty enää antaa kun alkoikin jo ponnistuttamaan. joten luomuna meni loppukiri.
Poika syntyi klo 2:52 lyhyehkön ponnistusvaiheen jälkeen. Virallisiin papereihin synnytyksen kestoksi merkittiin 32 tuntia. Poika sai 9 Apgar pistettä, äiti 2. asteen repeämät ja 6 tikkiä.
Jälkikäteen ajateltuna synnytys meni tosi hyvin lukuunottamatta pitkää kestoa. Ja oon tyytyväinen etten sitä epiduraalia saanut, olisi vielä todennäköisesti viivyttänyt entisestään.
Syntyessä viikkoja oli kasassa 37+5.
Ruusutarha
Vauhtiin päässyt keskustelija
Yöllä 7.1 klo 4.30 heräsin supistukseen ja suuntasin vessaan pissalle. MInulla on ollut siis koko raskauden aikana supistellut, jos rakko on täynnä. Tyytyväisenä kömmin takaisin sänkyyn ja vähän aikaa kerkesin unta tavoitella, kunnes kuuluis napsaus (tai tuntui, en ole varma kuuluiko se myös. :D) jotain lorahti pöksyyn ja mietin, että nytkö se virtsankarkailu alkoi. :D nousin ylös mennäkseni vessaan, kunnes kylppärin ovella tulikin tunne, että tätä taitaa tulla enemmänkin ja käännyinkin kylppäriin. Siihen ne lapsivedet sitten tulivat ryminällä. Puoli unessa siinä mietin, että mitäs nyt. :D Huutelin miehelle sitten makkariin, että nyt taisi mennä lapsivedet. Mieheni, joka ei herää edes herätyskelloon, pomppasi kylppäriin sellaisella vauhdilla että. :)
Supistukset alkoivat vesien menon jälkeen heti melko tiuhoina. Ensimmäisen puolen tunnin aikana supistukset olivat lyhyntyneet jo 6min välein tulevista 3 minuutin välein tuleviksi. Huutelin suihkusta miehelle, että pitäisiköhän soittaa synnärille ja kysyä, mitä tehdään. Mies soitti ja toi puhelimen minulle. Siinä sitten kätilön kanssa juttelin ja kerroin tuntemuksia, hän kehoitti odottelemaan ja tulemaan heti, kun tuntuu ettei enää pysty olemaan kotona. Seitsemään asti kärvistelin ja supistuksia tuli 2 minuutin välein koko tuo aika. Päätettiin mennä synnärille katsomaan, mikä on tilanne. Käyrillä käytiin ja kohdunsuu tsekattiin. kohdunkaula oli lyhentynyt, mutta kohdunsuu ei ollut avautunut tuota senttiä enempää, jonka olin ollut auki jo rv 36 lähtien. Päätettiin mennä vielä kotiin kärvistelemään supistuksista. Asutaan siis 10 minuutin matkan päästä sairaalasta. :) Kotona jyväpussin kanssa sitten makoilin ja otin noita supistuksia vastaan. Lopulta klo 9 tuntui, että nyt on varmaan parempi mennä takaisin.
Päästiin omaan huoneeseen ja supistukset voimistuivat vähitellen. Aloin oksentaa kivusta, ja sain kipupiikin, joka toi helpotuksen niin, että sain hivenen nukuttua. klo 11 aikaan aloin oksentaa uudestaan eli ilmeisesti kivut taas kasvoivat yli vähitellen tuosta kipupiikin tehosta. klo 12 kokeiltiin laittaa kohdunkaulan puudute, mutta sillä ei ollut minulle tehoa. Tuossa vaiheessa olin todella kipeä... Tämä oli synnytyksessäni ehkä itselle se vaikein vaihe. Sain Epiduraalin klo 13 ja se vei kivut mennessään onneksi. :) Eli tunnin verran kärvistelin noita kovia kipuja. Epiduraalista puoli tuntia ja olinkin jo täysin auki ja vauva alkoi syntyä.
Aloitin ponnistamisen kyljellään ja kerkesin sitä tehdä jonkin aikaa. Kunnes minulta irtosi kanyyli. Sen laitossa oli ollut jo aikaisemmin ongelmia ja jouduttiin useampaan kertaan yrittää. Nyt sitten yritettiin kuusi kertaa lisää. :D Lopulta kolmas huoneeseen tullut kätilö sai sen laitettua takaisin. Ponnistelin tuo ajan sitten kevyesti itsekseni puoli istuvassa asennossa, kun kätilöt hääräsivät kanyylini kimpussa. :D Vihdoin 20 minuuttia myöhemmin pääsen ponnistamaan kätilön avustuksella. Ponnistaminen ei satu, vaan tuntuu omituiselta. En alkuun oikein tajunnut, milloin supistaa. Painon tunne tuntui kokoajan. Niinpä ponnistelin alkuu vähän summittaisesti.
Lopulta supistukset varmaan tiuketuivat, kun aloin tajuta, milloin kannattaa ponnistaa. Välillä iski epätoivo ja muistan kysyneeni, että edistyykö siellä ja tuleeko se ollenkaan. kätilö sanoi, että päälaki näkyy jo, että voit kokeilla. kosketin pientä päätä ja sain uskoa, että kyllä se sieltä syntyy. :) lopulta klo 15.35 syntyi pieni poika.<3 Koko synnytys kesti siis 10,5 h ja ponnistusvaihe lopulta vain 20 minuuttia (kanyylin laitto prosessia ei laskettu). Olin synnytykseeni erittääin tyytyväinen ensi synnyttäjäksi. Pelkäsin nimittäin, että synnytyksestä tulee pitkä ja siinä kestää kauan. Yllättävintä oli tuo oksentaminen... sitä en ollut edes osannut ajatella. Mutta jokaisen keho reakoi omalla tavallaan. :)
Supistukset alkoivat vesien menon jälkeen heti melko tiuhoina. Ensimmäisen puolen tunnin aikana supistukset olivat lyhyntyneet jo 6min välein tulevista 3 minuutin välein tuleviksi. Huutelin suihkusta miehelle, että pitäisiköhän soittaa synnärille ja kysyä, mitä tehdään. Mies soitti ja toi puhelimen minulle. Siinä sitten kätilön kanssa juttelin ja kerroin tuntemuksia, hän kehoitti odottelemaan ja tulemaan heti, kun tuntuu ettei enää pysty olemaan kotona. Seitsemään asti kärvistelin ja supistuksia tuli 2 minuutin välein koko tuo aika. Päätettiin mennä synnärille katsomaan, mikä on tilanne. Käyrillä käytiin ja kohdunsuu tsekattiin. kohdunkaula oli lyhentynyt, mutta kohdunsuu ei ollut avautunut tuota senttiä enempää, jonka olin ollut auki jo rv 36 lähtien. Päätettiin mennä vielä kotiin kärvistelemään supistuksista. Asutaan siis 10 minuutin matkan päästä sairaalasta. :) Kotona jyväpussin kanssa sitten makoilin ja otin noita supistuksia vastaan. Lopulta klo 9 tuntui, että nyt on varmaan parempi mennä takaisin.
Päästiin omaan huoneeseen ja supistukset voimistuivat vähitellen. Aloin oksentaa kivusta, ja sain kipupiikin, joka toi helpotuksen niin, että sain hivenen nukuttua. klo 11 aikaan aloin oksentaa uudestaan eli ilmeisesti kivut taas kasvoivat yli vähitellen tuosta kipupiikin tehosta. klo 12 kokeiltiin laittaa kohdunkaulan puudute, mutta sillä ei ollut minulle tehoa. Tuossa vaiheessa olin todella kipeä... Tämä oli synnytyksessäni ehkä itselle se vaikein vaihe. Sain Epiduraalin klo 13 ja se vei kivut mennessään onneksi. :) Eli tunnin verran kärvistelin noita kovia kipuja. Epiduraalista puoli tuntia ja olinkin jo täysin auki ja vauva alkoi syntyä.
Aloitin ponnistamisen kyljellään ja kerkesin sitä tehdä jonkin aikaa. Kunnes minulta irtosi kanyyli. Sen laitossa oli ollut jo aikaisemmin ongelmia ja jouduttiin useampaan kertaan yrittää. Nyt sitten yritettiin kuusi kertaa lisää. :D Lopulta kolmas huoneeseen tullut kätilö sai sen laitettua takaisin. Ponnistelin tuo ajan sitten kevyesti itsekseni puoli istuvassa asennossa, kun kätilöt hääräsivät kanyylini kimpussa. :D Vihdoin 20 minuuttia myöhemmin pääsen ponnistamaan kätilön avustuksella. Ponnistaminen ei satu, vaan tuntuu omituiselta. En alkuun oikein tajunnut, milloin supistaa. Painon tunne tuntui kokoajan. Niinpä ponnistelin alkuu vähän summittaisesti.
Lopulta supistukset varmaan tiuketuivat, kun aloin tajuta, milloin kannattaa ponnistaa. Välillä iski epätoivo ja muistan kysyneeni, että edistyykö siellä ja tuleeko se ollenkaan. kätilö sanoi, että päälaki näkyy jo, että voit kokeilla. kosketin pientä päätä ja sain uskoa, että kyllä se sieltä syntyy. :) lopulta klo 15.35 syntyi pieni poika.<3 Koko synnytys kesti siis 10,5 h ja ponnistusvaihe lopulta vain 20 minuuttia (kanyylin laitto prosessia ei laskettu). Olin synnytykseeni erittääin tyytyväinen ensi synnyttäjäksi. Pelkäsin nimittäin, että synnytyksestä tulee pitkä ja siinä kestää kauan. Yllättävintä oli tuo oksentaminen... sitä en ollut edes osannut ajatella. Mutta jokaisen keho reakoi omalla tavallaan. :)
4.1 makoilin illalla sohvalla vailla mitään tuntemuksia, että lapsi syntyis lähipäivinä. Yhtäkkiä tuntui, että jotain holahtaa housuihin, ja kun nousin ylös niin lapsivedet meni ihan kunnolla, kello oli vähän yli 19. Soittelin sitten synnärille, josta sanottiin, että kun lapsivesi oli kirkasta ja vauva liikkuu normaalisti, voidaan odotella kotona supistuksia ja viim klo 07 seuraavana aamuna osastolle.
Klo 01 alkoi pikkuhiljaa tulla supistuksia, ensin vartin välein ja pikkuhiljaa tihentyen. Laitoin Tensin selkään ja sen kanssa kärvistelin kotosalla. Supistukset sai mahan myös mukavasti sekasin ja suolisto tyhjenikin aikalailla yötä myöten. Siinä aamuviideltä supistukset alko tuntua jo tosi kipeiltä, niitä tuli aina kaks 2 min välein ja sitten ehkä 4-5 min väli. Herätin miehen ja soitettiin synnärille, että nyt tullaan. Odoteltiin sitten hetki taksia, joka lähti ajamaan vielä väärään suuntaan!
Synnärillä oltiin 5:40, siitä käyrille, olin 4cm auki, käyriltä pääsin ammeeseen, missä olin jotain puolisentoista tuntia, kunnes alko olla tukalan kuuma ja oksensinkin pariin otteeseen. Synnytyssaliin siirryttiin siinä 7:30 ja olin 5cm auki. Mulla supistukset tuntui tosi voimakkaasti selässä ja peräaukon seudulla, tuntui että ponnistutti koko ajan. Pystyssä ollessa vauvan sykkeet meinas laskea, niin jouduin makoilemaan aika paljon, ja siinä totesinkin että epiduraali kiitos.
Epiduraalin jälkeen olo olikin paljon helpompi. Omat supistukset tuli edelleen kahden sarjoissa, ja niitä kun ajateltiin vähän vauhdittaa oksitosiinilla tulikin mulle supistus, mikä ei meinannut laueta sitten millään ja se laski vauvan sydänääniä aika reippaasti. Siinä sitten paukkas saliin useampi kätilö ja lääkäri samantien kattomaan mikä on tilanne. Ja todettiin, että ei oksitosiinia, vaan odotellaan kaikessa rauhassa.
Aamupäivä ja iltapäivä menikin sitten välistä torkkuen, välillä olin jumppapallon päällä. Aina ajoittain tuli niitä 'kramppeja' kohdulle, ja huone täyttyi väestä. Ottivat jossain välissä vauvan päästä verinäytteen, josta olis näkynyt jos vauva on ahdingossa, mutta siinä oli kaikki oikein hyvin. Lopulta vähän viiden jälkeen alko olla tilanne, että pääsin ponnistamaan.
Ensin olin jakkaralla, joka olis ollut mulle hyvä, mutta laski taas sydänääniä joten ei kun sänkyyn. Omat voimat alko olla jo aika lopussa, niin päädyin ponnistamaan puoli-istuvassa asennossa. Usko meinas siinä vaiheessa kyllä jo loppua, mutta lopulta 45min jälkeen syntyi meidän 9 pisteen poika napanuora kerran kaulan ja kahdesti vartalon ympärillä.
Repeämiä tuli jonkinverran, peräaukon suuntaan, ja sitäkin kävi lääkäri kattomassa, että tartteeko syvempiä ompeleita vai riittääkö pinnalliset, onneks riitti. Tikkien määrää ei osaa sanoa, kun laittoivat jatkuvaa ommelta etupäässä.
17h oli taidettu merkitä synnytyksen kestoksi, lapsivesien menosta meni se 23h. Pitkä oli prosessi, mutta synnyttäisin kyllä uudestaankin ja olin itse varsin tyytyväinen kokemukseen. Ekat päivät jääsiteet oli mahtava juttu, mutta hyvin nopsaa tuo alakertakin tuntu parantuvan.
Klo 01 alkoi pikkuhiljaa tulla supistuksia, ensin vartin välein ja pikkuhiljaa tihentyen. Laitoin Tensin selkään ja sen kanssa kärvistelin kotosalla. Supistukset sai mahan myös mukavasti sekasin ja suolisto tyhjenikin aikalailla yötä myöten. Siinä aamuviideltä supistukset alko tuntua jo tosi kipeiltä, niitä tuli aina kaks 2 min välein ja sitten ehkä 4-5 min väli. Herätin miehen ja soitettiin synnärille, että nyt tullaan. Odoteltiin sitten hetki taksia, joka lähti ajamaan vielä väärään suuntaan!
Synnärillä oltiin 5:40, siitä käyrille, olin 4cm auki, käyriltä pääsin ammeeseen, missä olin jotain puolisentoista tuntia, kunnes alko olla tukalan kuuma ja oksensinkin pariin otteeseen. Synnytyssaliin siirryttiin siinä 7:30 ja olin 5cm auki. Mulla supistukset tuntui tosi voimakkaasti selässä ja peräaukon seudulla, tuntui että ponnistutti koko ajan. Pystyssä ollessa vauvan sykkeet meinas laskea, niin jouduin makoilemaan aika paljon, ja siinä totesinkin että epiduraali kiitos.
Epiduraalin jälkeen olo olikin paljon helpompi. Omat supistukset tuli edelleen kahden sarjoissa, ja niitä kun ajateltiin vähän vauhdittaa oksitosiinilla tulikin mulle supistus, mikä ei meinannut laueta sitten millään ja se laski vauvan sydänääniä aika reippaasti. Siinä sitten paukkas saliin useampi kätilö ja lääkäri samantien kattomaan mikä on tilanne. Ja todettiin, että ei oksitosiinia, vaan odotellaan kaikessa rauhassa.
Aamupäivä ja iltapäivä menikin sitten välistä torkkuen, välillä olin jumppapallon päällä. Aina ajoittain tuli niitä 'kramppeja' kohdulle, ja huone täyttyi väestä. Ottivat jossain välissä vauvan päästä verinäytteen, josta olis näkynyt jos vauva on ahdingossa, mutta siinä oli kaikki oikein hyvin. Lopulta vähän viiden jälkeen alko olla tilanne, että pääsin ponnistamaan.
Ensin olin jakkaralla, joka olis ollut mulle hyvä, mutta laski taas sydänääniä joten ei kun sänkyyn. Omat voimat alko olla jo aika lopussa, niin päädyin ponnistamaan puoli-istuvassa asennossa. Usko meinas siinä vaiheessa kyllä jo loppua, mutta lopulta 45min jälkeen syntyi meidän 9 pisteen poika napanuora kerran kaulan ja kahdesti vartalon ympärillä.
Repeämiä tuli jonkinverran, peräaukon suuntaan, ja sitäkin kävi lääkäri kattomassa, että tartteeko syvempiä ompeleita vai riittääkö pinnalliset, onneks riitti. Tikkien määrää ei osaa sanoa, kun laittoivat jatkuvaa ommelta etupäässä.
17h oli taidettu merkitä synnytyksen kestoksi, lapsivesien menosta meni se 23h. Pitkä oli prosessi, mutta synnyttäisin kyllä uudestaankin ja olin itse varsin tyytyväinen kokemukseen. Ekat päivät jääsiteet oli mahtava juttu, mutta hyvin nopsaa tuo alakertakin tuntu parantuvan.
Anjuska86
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Alkuillasta ma 22.1. alkoi kevyet supistelut. Kävin vielä ruokaostoksilla, pesin pyykkiä, tein lime-piirakan...
Illalla kahdeksalta alkoi kunnolla kivuliaat supistukset.
Keinuttelin supistukset jumppapallon päällä ja pidin lämmintä kaurapussia alavatsalla.
Mulla tuntuu supistelu alavatsalla.
Mummu tuli hoitamaan taaperoa yhdentoista maissa (koululaiset olikin toisessa kodissaan) ja me lähdettiin TAYS:iin puolenyön aikoihin.
Sairaalassa päästiin suoraan synnytyssaliin. Kun vauvan sykkeet oli mitattu, pääsin ammeeseen. Olin vasta 5cm auki.
Ammeessa olin pari tuntia ja sit mentiin takas synnytyssaliin. Sit olin 8cm auki. Siellä sain ilokaasua ja kärvistelin sen 2cm auki lisää. Oli kivuliaampaa kuin aiempi synnytys.
Ponnistusvaihe kesti vain 7min ja väliliha pysyi taas ehjänä. Sama kohta kuin edellisestä, vähän repesi taas tosta päältä ja siihen sain yhden tikin. Eli klitoriksen vierestä suoni pulppusi auki.
Syntymäaika oli 4.15.
Salissa poika imi hyvin molemmista rinnoista ja nyt päivemmällä onkin ollut ihan väsynyt, eikä ole jaksanut olla rinnalla.
Synnytyssalissa oltiin yhdeksään asti (vauva n.5h vanha) ja sit mentiin potilashotelliin. Kotiin en suoraan päässyt, koska verta meni yli 7dl ja normaali taitaa olla 5dl.
Olo on ihan hyvä. Väsyttää, pystyn hyvin istumaan, jälkisupistukset on kipeitä, tukivyö vatsalla auttaa muuten arkaan vatsaan. Inhottava on tunne, kun sisuskalut hakee paikkojaan ja vatsa löllyy, siksi hankin nyt tukivyön.
Huomenna kotiin jos ei ihmeitä ilmaannu.
Illalla kahdeksalta alkoi kunnolla kivuliaat supistukset.
Keinuttelin supistukset jumppapallon päällä ja pidin lämmintä kaurapussia alavatsalla.
Mulla tuntuu supistelu alavatsalla.
Mummu tuli hoitamaan taaperoa yhdentoista maissa (koululaiset olikin toisessa kodissaan) ja me lähdettiin TAYS:iin puolenyön aikoihin.
Sairaalassa päästiin suoraan synnytyssaliin. Kun vauvan sykkeet oli mitattu, pääsin ammeeseen. Olin vasta 5cm auki.
Ammeessa olin pari tuntia ja sit mentiin takas synnytyssaliin. Sit olin 8cm auki. Siellä sain ilokaasua ja kärvistelin sen 2cm auki lisää. Oli kivuliaampaa kuin aiempi synnytys.
Ponnistusvaihe kesti vain 7min ja väliliha pysyi taas ehjänä. Sama kohta kuin edellisestä, vähän repesi taas tosta päältä ja siihen sain yhden tikin. Eli klitoriksen vierestä suoni pulppusi auki.
Syntymäaika oli 4.15.
Salissa poika imi hyvin molemmista rinnoista ja nyt päivemmällä onkin ollut ihan väsynyt, eikä ole jaksanut olla rinnalla.
Synnytyssalissa oltiin yhdeksään asti (vauva n.5h vanha) ja sit mentiin potilashotelliin. Kotiin en suoraan päässyt, koska verta meni yli 7dl ja normaali taitaa olla 5dl.
Olo on ihan hyvä. Väsyttää, pystyn hyvin istumaan, jälkisupistukset on kipeitä, tukivyö vatsalla auttaa muuten arkaan vatsaan. Inhottava on tunne, kun sisuskalut hakee paikkojaan ja vatsa löllyy, siksi hankin nyt tukivyön.
Huomenna kotiin jos ei ihmeitä ilmaannu.
Klo 11 oli äitiyspoli, jossa olin 2.5cm auki ja kaulaa vähän jäljellä.
Klo 13 puhkastiin kalvot. Joiden seurauksena alko luonnollisesti tulemaan supistuksia. Tuntuivat erityisesti alaselässä, jossa pidettiin lämpöpussia. 14 jälkeen pyysin epiduraalia, mut anestesialääkäri oli varattu. Menin sit 20min odottelee suihkuun sitä. Suihkun jälkeen olinki jo 7cm auki ja sain kohdunsuun puudutteen, koska anestesialääkäri oli edelleen varattu. 20 min puudutuksesta alko tulemaan kovempia supistuksia ja ponnistamisen tarve. Olin sillon myös jo 10cm auki ja aloin ponnistaa. 15min ponnistin kylkiasennossa ja puol istuvassa asennossa, jonka seurauksena tyttö maailmassa klo 16.08.
Mulle jäi kaikin puolin tosi hyvä fiilis ja oli mahtava kätilö, sekä lääkäriopiskelija :) kai tä pikkunen joskus saa pikkusisaruksia
Klo 13 puhkastiin kalvot. Joiden seurauksena alko luonnollisesti tulemaan supistuksia. Tuntuivat erityisesti alaselässä, jossa pidettiin lämpöpussia. 14 jälkeen pyysin epiduraalia, mut anestesialääkäri oli varattu. Menin sit 20min odottelee suihkuun sitä. Suihkun jälkeen olinki jo 7cm auki ja sain kohdunsuun puudutteen, koska anestesialääkäri oli edelleen varattu. 20 min puudutuksesta alko tulemaan kovempia supistuksia ja ponnistamisen tarve. Olin sillon myös jo 10cm auki ja aloin ponnistaa. 15min ponnistin kylkiasennossa ja puol istuvassa asennossa, jonka seurauksena tyttö maailmassa klo 16.08.
Mulle jäi kaikin puolin tosi hyvä fiilis ja oli mahtava kätilö, sekä lääkäriopiskelija :) kai tä pikkunen joskus saa pikkusisaruksia
Kirppu^
Sukkela juttelija
28.1 klo 11.30 meni limatulppa. Ajoittain tuli sen päivän ja illan aikana lieviä supistuksia jotka tuntui mahankovettumina ainoastaan. 29.1 klo 1.30 kuulu naks ja meni lapsivedet sänkyyn. Soitin ambulanssin heti ja se saapui meille n.1.50. Matkaan lähdettiin heti ja nopeiden synnytysten takia ambulanssi ajoi 140km/h vilkut päällä. N.20min matkattua alkoi supistukset jotka jo tuntui ja sattui ja siitä ne kokoaja koveni ja tiheni ja loppumatkassa tuli jo 4min välein ja kesti 40-60sekuntia. Matkaa siis sairaalaan 175km. Synnytyssaliin kirjauduin klo 3.50 ja siinä tuli heti kaksi todella rajua supistusta ja olin jo 10cm auki ja sain heti ponnistaa. Poika synty 04.01. Eli ehdittii salissa olla 11min ku synty. Mitat 3866g ja 50cm.
Menin 1.2 äitipolille kokoarvioon ja juteltiin samalla jos oisin saanu käynnistyksen kun ei oo saanu nukuttua ja kipuja joka paikassa. Lääkäri ultras ja painoarvio oli n.4kg, suostuivat käynnistykseen. Sain klo 12 ekan puolikkaan cytotecia, kävelin ympäriinsä että supistuksia tulis kovemmin. Supistukset alko ja niitä tuli säännöllisestikkin. 4 aikaan käyrillä ollessa niitä vielä tuli ja kätilö sano että lisää cytotecia jos lopahtaa, ei loppunu mutta eivät antaneet enää lisää klo 18 jälkeen. Nukuin yön jotenki.
2.2 Aamukierrolla lääkäri tutki ja sano että n. kahelle sormelle auki ja kanavaa on vielä, kun saleja vapautuu pääsisin kalvojen puhkasuun että saatais homma käyntiin. Sillon oli salit koko ajan täynnä, meinasin jo heittää kirveen kaivoon että ei pääse sinne ikinä. Ku olin sitte vähän ennen klo 14 huoneessa, kätilö tuli sanomaan että on miun vuoro päästä saliin! Alko hulluna jännittämään, koko keho täris :D klo 14 puhkastiin kalvot, vettä ei tullu, ku vauvan pää oli niin alhaalla, ooteltiin omia supistuksia joita ei sitten tullukkaan. Sain oksitosiinitipan siinä ko 16 maissa, kun rupeski tulemaan tunnin päästä säännöllisiä supistuksia. Istuskelin keinutuolissa ja hengittelin supistuksia pois. Pyysin klo 19 jos saisin spinaalin, kun aiemmat ollu nopeita synnytyksiä, että se ois jo valmiiks. Kätilö sano 19.00 että lääkärillä menee 15min kun tulee laittamaan, supistukset oli jo tosi kovia, vasta 5cm auki paikat. Lääkärillä meni 45min! tulla sinne.. elämäni kauheimmat 45mi vaan maata kylellää ja ottaa supistukset vastaan. Eikä se spinaali menny oikeeseen kohtaan ekalla yrittämällä, taas sain selkääni älyttömän mustelman. Mutta ah sitä tunnetta kun se alko vaikuttamaan, joskin tunsin alamahalla supistukset. Ponnistuksen sain alottaa klo 20.10, eli loput 5cm aukesin 25min aikana. Ponnistus kesti 22min ja tyttö synty 20.32 :)tuli vaan pieniä nirhaumia ja 2tikkiä.
2.2 Aamukierrolla lääkäri tutki ja sano että n. kahelle sormelle auki ja kanavaa on vielä, kun saleja vapautuu pääsisin kalvojen puhkasuun että saatais homma käyntiin. Sillon oli salit koko ajan täynnä, meinasin jo heittää kirveen kaivoon että ei pääse sinne ikinä. Ku olin sitte vähän ennen klo 14 huoneessa, kätilö tuli sanomaan että on miun vuoro päästä saliin! Alko hulluna jännittämään, koko keho täris :D klo 14 puhkastiin kalvot, vettä ei tullu, ku vauvan pää oli niin alhaalla, ooteltiin omia supistuksia joita ei sitten tullukkaan. Sain oksitosiinitipan siinä ko 16 maissa, kun rupeski tulemaan tunnin päästä säännöllisiä supistuksia. Istuskelin keinutuolissa ja hengittelin supistuksia pois. Pyysin klo 19 jos saisin spinaalin, kun aiemmat ollu nopeita synnytyksiä, että se ois jo valmiiks. Kätilö sano 19.00 että lääkärillä menee 15min kun tulee laittamaan, supistukset oli jo tosi kovia, vasta 5cm auki paikat. Lääkärillä meni 45min! tulla sinne.. elämäni kauheimmat 45mi vaan maata kylellää ja ottaa supistukset vastaan. Eikä se spinaali menny oikeeseen kohtaan ekalla yrittämällä, taas sain selkääni älyttömän mustelman. Mutta ah sitä tunnetta kun se alko vaikuttamaan, joskin tunsin alamahalla supistukset. Ponnistuksen sain alottaa klo 20.10, eli loput 5cm aukesin 25min aikana. Ponnistus kesti 22min ja tyttö synty 20.32 :)tuli vaan pieniä nirhaumia ja 2tikkiä.
Muokattu viimeksi:
20.1. Yöllä 01 alkoi lievät supistelut, loppu yö torkkumista. Mies lähti aamulla töihin ja sanoin ilmoittavani jos työpäivän aikana alkaa tuntua siltä et pitäis lähteä :) pitkin päivää supisti epäsäännöllisesti, miehen piti päästä 16.45 töistä mutta ilmaantuikin jo 12 jälkeen kotiin, vaikka olin ilmoittanut ettei vielä "mitään" tapahdu. 16 asti mentiin kauratyynyllä ja äiti kävi 16 aikaan pikavisiitillä ja silloin supistuksen aikana pystyin jatkamaan keskustelua.
16 jälkeen alkoi supistelut kunnolla ja miehen vaatimuksesta sairaalaan kirjauduttiin 17.30 (matkaa kotoa 10min). Tunti käyrillä ja sen jälkeen 2cm auki ja ammeeseen. Tunnin päästä supistukset niin voimakkaat että tarvittiin mies ja kätilö auttamaan ammeesta pois. Nyt 5cm auki ja ilokaasu pelasti tässä vaiheessa, tuntui että supistusten välissä ei mitään taukoa.
Noin tunnin päästä varmaan laitettiin kohdunkaulan puudutus ja auki 8cm. Jossain vaiheessa kalvot puhkastiin ja Alkuponnistelut tehtiin kaksin miehen kanssa, vieressä syntyi kaksoset melkein samaan aikaan.
Tyttö syntyi 22.50. Synnytyksen kestoksi merkitty 7h, ponnistusvaihe 30min ja jälkeisvaihe 10min. Häpyhuuleen pieni repeämä ja yksi tikki. Sen verran rankka kokemus että taju meinas lähteä kun sai nousta ylös. Verta menetin 200ml ja sänkykyydillä osastolle kahdelta yöllä.
Mies läpi synnytyksen suurena apuna ja paineli akupunktiopisteitä :)
16 jälkeen alkoi supistelut kunnolla ja miehen vaatimuksesta sairaalaan kirjauduttiin 17.30 (matkaa kotoa 10min). Tunti käyrillä ja sen jälkeen 2cm auki ja ammeeseen. Tunnin päästä supistukset niin voimakkaat että tarvittiin mies ja kätilö auttamaan ammeesta pois. Nyt 5cm auki ja ilokaasu pelasti tässä vaiheessa, tuntui että supistusten välissä ei mitään taukoa.
Noin tunnin päästä varmaan laitettiin kohdunkaulan puudutus ja auki 8cm. Jossain vaiheessa kalvot puhkastiin ja Alkuponnistelut tehtiin kaksin miehen kanssa, vieressä syntyi kaksoset melkein samaan aikaan.
Tyttö syntyi 22.50. Synnytyksen kestoksi merkitty 7h, ponnistusvaihe 30min ja jälkeisvaihe 10min. Häpyhuuleen pieni repeämä ja yksi tikki. Sen verran rankka kokemus että taju meinas lähteä kun sai nousta ylös. Verta menetin 200ml ja sänkykyydillä osastolle kahdelta yöllä.
Mies läpi synnytyksen suurena apuna ja paineli akupunktiopisteitä :)