Syyskuun supinat

September: Kuulostaa lupaavalta. Taitapa pian lähtö sinulle tulla ellei ole tullut jo. :)

Tsempit kaikille vielä odottaville!

Itsellä ei juurikaan mitään ole tapahtunut. Ei supistele ja niitä puukkomaisia kipuja tulee vain harvakseen. Pää tosin jo painaa jonkun verran ja nivuset tuntuu välillä olevan kun tulessa.  Alkaapa tuntua siltä, että taas yli mennään. Toivottavasti kuitenkaan ei kovin paljoa.. 
Itse en osaa edes aatella, että limatulppa tulis pois tai lapsivedet menis, kun ei niitä esikoisestakaan mennyt. 
 
Uusi viikko pyörähti taas käyntiin, 39+0. Vauvasta ei vielä merkkiäkään, ähhhhh...
 
Ihme on, jos ei mitään tapahdu lähipäivinä (39+2). Eilen käytiin taas äitipolilla, nyt siinä synnytystapa-arviossa ja "jättipotttipoikahan" sieltä on tulossa (edelliseen lapseen verrattuna). Kävin siis myös siinä lantion mangeettikuvassakin, jos vaikka varmistuisi, että lapsi mahtuisi tulemaan. Lääkärin mielestä käsikopelolla kuulemma mahtuu. Tämän jälkeen illan supistelikin tosi kipeästi, mutta huonosti nukutun yön jälkeen enää vain harjoitussupistuksia jälleen ja niitäkin verkkaisesti. Tuo alapää on kyllä ihan rusikoidun oloinen, mutta minkäs teet, kun oli hieman kovanäppinen nuori lääkäri.

Eilinen nyt muutenkin oli melkoisen tiivistahtinen päivä. Aamulla tyttösen päiväkerho, jonka ajan sain ensimmäistä kertaa istua eteisessä lukemassa kirjaa ja sieltä suoraan matkalle kohti äitipolia. Ruokailu tuli hoidettua melkoisen huonosti, niinpä virtsasta löytyikin tällä erää ketoaineita ja siis jälleen uusi aihe antaa palautetta. Mutta minkäs näille aikatauluille teet, kun ne järjestetään "korkeammalta taholta". Torstaina soittaa sit lääkäri kuulemma siitä kuvaustuloksesta ja ens viikon torstaina pitäis mennä näytille (40+3), jos ei ole aiemmin syntynyt. Totesin jo, ettei taida syntyä ollenkaan, kun ei kerta anneta valita sektiota. Pelkopolille ois nyt ollut mua laittamassa, mutta ensi viikolla en esikon kanssa kaksin sinne kyllä millään pääse. Ei ole autoa, eikä esikon mukana ollessa voi mistään keskustella rauhassa. ei tyttönen jaksa kuunnella vieressä hiljaa.

Tänään perhekerhopäivä ja kuuluu jo yläkerrasta kolinaa, joten kohta alkaa meillä aamutoimet. Vaikkakin erimallilla kuin normaalisti. Kaupunki huuhteli vesiverkostoa yöllä, joten nyt onkin sitten varmaan loppu viikon raanavesi ihan harmaata ja kelvotonta ruoanlaittoon.

Yritin käydä vilkaisemassa siskon pikkutyttöäkin, joka eilen syntyi, mutta oli vähän nuiva hoitsu, joten enpä sitten nähnyt kuin siskon miehen, mutta sainpa kuitenkin antaa tuliaiseni. Nyt vain jotain hempeää vaaleanpunaista pienelle hankkimaan. Hieman suurempi vauva on kuin meidän esikko, mutta "kirppukokoinen" kuitenkin. Tästä omasta kun nyt povataan jo 3700g, kun vielä pari kuukautta sitten arvio oli 3500g ja sitä ennen valitettiin siitä, ettei lapsi kasva riittävästi. Ota näistä sitten selvä...
 
Vauva näki päivänvalon rv 40+3, la 15.9. klo 16.06 mittoinaan 3830 g ja 51 cm. Avautumisvaihe oli pitkä ja tuskainen, ponnistusvaihe vajaan tunnin. Lievä 2. asteen repeämä, 4 tikkiä. Terve poikavauva, joka muuttuu suloisemmaksi tunti tunnilta. Eilen päästiin kotiin :-)

Tämän enempää en jaksa kirjoitella nyt, kun takana on 6 vuorokauden aikana unta yhteensä 10 tuntia...
 
Septemberille onnea pienen nyytin syntymän johdosta! Itse vielä odottelen (varmaankin ikuisuuden) 39+3 tänään. Ja neuvolakäynti takana. Nyt ei vissiin enää oma elimistö kestä tuota pientä muksua tuolla sisällä, kun jälleen oli sokeria virtsassa, vaikka tähän asti on mennyt tosi hienosti sokereiden suhteen. Odottelen äitipolilta lääkärin soittoa, kun lupasi soitella tänään iltapäivällä. Soitti kuitenkin eilen päiväuniaikaan, joten en ollut varautunut kaikkine kysymyksineni ja näinollen en saanut asioitani hoidettua kuntoon. Soitin siis tänään aamulla itse polille, että oiskohan mahdollista vähän keskustella vielä, mutta nytpä olen jo tunnin soittoa odottanut ja menettänyt päikkäritkin siitä syystä. Ois kyllä tehnyt mieli nukkua, kun ei öisin saa nukuttua tarpeeksi. Pitää ravata vessassa ja kun on tieto, että pitäisi mennä äitipolille, niin eipä mua sit nukutakaan, vaan voin valvoa yli puolet yöstä. Toisinsanoen yöunta yleensä 4-6 tuntia ja sit päikkäritunti päälle, jonka nyt olen jälleen vahtinut puhelinta, jos vaikka soittaisi lääkäri sovitusti. ...Että näin meillä yliopistotasoisessa sairaalassa Savossa toimitaan.
 
Voi V...U!!! Nyt kyllä nyppii tuo meidän äitipolin toiminta. Tiistaina vannotettiin, että lääkäri soittaa torstaina 15-15.30 välillä torstaina (kuten edellisessä viestissä kerroin), koska työaika loppuu 15.30. No tämän soittoajan epäonnistuttua soitin itse tänä aamuna polille ja sain uuden lääkärin soittoajan tälle päivälle klo 13 jälkeen. Luulin kyllä, että lääkäri lopettaa työnsä 15.30, kuten tiistaina kerrottiin. Näin ei ilmeisesti kuitenkaan ollut, koska puhelinsoitto oli tullut 17.06, jolloin olin esikon kanssa muskarissa, enkä päässyt vastaamaan. Pitänee huomennakin soittaa ja ilmoittaa asiansa jo sihteerille, joka ei oikeasti asialle mitään mahda, mutta kun ei oikeaa ihmistä, joka asioista voisi edes keskustella, saa kiinni. Pitäisköhän itsekin ruveta yhtä täsmälliseksi, olisi paikalla vain silloin, kun itselle parhaiten käy. Jos vaikka menisin nyt ens viikon torstaille varatulle ajalle jo keskiviikkona. Tarkoitus olisi ollut muuttaa aika pois päivystysajalta, kun ei ole aivan pakko sinne kuitenkaan päivystyksenä mennä.
 
Halloo, mäkin vähän myöhäisheränneenä täällä, meillä laskettu aika 30.9. mutta lääkäri totes jo tällä viikolla että tuskin on tulossa. Sainkin seuraavan ajan 2.10. jonka kyselemättä otin koska asutaan Itävallassa ja tämä on esikoinen joten se miten asiat täällä hoituu opitaan nyt vasta näin heti käytännössä. :D
Onkohan mulla jotain vialla koska en vieläkään tunne itteäni yliväsyneeks jättimäiseks sotanorsuks vaikka alkaa jo rv 40, vai iskeekö se sitten vasta vauvan tultua kun masun kuuluis jo alkaa vähän pienetä? :D
 
Äääääääää nyppii. Laskettu aika tänään eikä vauvaa näy. Aamulla sain kyllä herätä kipeisiin suppareihin, mut ne meni sitten kun oli pakko nousta ylös kun en kivulta saanut maattua paikallani... Seuraava neuvola vasta reilun viikon päästä. Kumma kun ne ei edes näin loppuvaiheessa niitä järkkäile useammin, Suomessa käsittääkseni kun on lopussa joka viikko?
 
Mun finskitutut on kans ollu ihmeissään kun oon sanonu et ei mulla tällä viikolla "neuvolaa" (täällä viimenen reilu kuukaus käydään siis sairaalassa lääkärillä kontrollissa) ole ollenkaan. Mulle tää sopii ihan hyvin, kunhan tiedän et babylla on kaikki hyvin. :) Tähän mennessä mun ainoot "oireet" on edelleen olleet ne että se liikkuu aivan mielettömästi, entiedä mitä se bailaa mutta bailatkoon, en totakaan laskis oireeks vaikka joskus vois kyllä ottaa rauhallisemminkin. :D
 
Täällähän on hiljaista. Jokos meillä on monta syysvauvaa? Meillä vauva-arkea pyöritetty jo viikon päivät kotona. Muuten mennyt ihan hyvin, mutta viime yönä lapsonen huusi mahavaivojaan. Toivottavasti ei tule koliikkia, kuten oli esikoisella aikoinaan 4kk ajan. Oli sekin raskasta aikaa, kun yökaudet kantelin ympäri taloa ja päivät sitten torkuin lapsen vieressä. Nyt ei ole mahdollisuutta torkkua, kun on vilkas esikoinenkin kotona. Mies lähtee töihin jo huomenna. Siis olemme kolmistaan aamusta iltaan.
 

Kylläpäs nää päivät menee nopsaa, pikku neiti on tänään 3viikkoo vanha emoticon
Meillä on kyllä arki kahden lapsen kanssa alkanut hienosti. Eevi on aivan ihana isosisko,
ei oo ollenkaan mustis. Haluaa kovasti hoitaa pikkusiskoa, käy aina ihastelemassa ja sanoo et "niin söpö vauva, Eevi rakastaa"  meinaa äitillä tulla itku. Mies palaa töihin ens viikolla sittenpä sitä nähään miten äitin rahkeet riittää emoticon

Meillä on nyt sitte nimi valittu ja nimenantojuhlat on 13.10. Siinäpä sitä onkin sitte järjesteltävää onneksi mummu on mukana tohinassa ja auttaa ainakin tarjottavien kanssa.

Toivottavasti muillakin on arki ruvennut vauvojen kans toimimaan. Käykää kirjottaan noita synnytyskertomuksia niitä on hauska lukee, pitää ottaa itteä niskasta kii ja käydä sepostaan se omakin kokemus sinne.


 
Viikko yksin lasten kanssa takana. Hyvin onnistui, vaikka vähän epäilyttikin. Jopa kerhoon kerittiin tiistaiaamuna. :D Parin viikon päästä voisi varmaan aloitella jo perhekerhoilutkin, kun olisi poika jo vähän vanhempi. Ristiäisiä järjestelin maanantaina. Paikkana seurakuntakoti ja sinne kaikki tarjoilut, jotka tosin pitää vielä miettiä ja varmaan tilaillakin jostain, koska nyt ei kyllä aika riitä itse leipomaan. Esikon ristiäisiin tein itse voileipäkakun. Yövalvomiset meillä jatkuu vaan, tosin ei taida (onneksi) tällä erää olla vatsavaivoja, vaan ennemminkin pimeän ja hiljaisuuden pelkoa. Esikolla oli tätäkin aikanaan ja ratkaisuksi löytyi yövalo sängyn päähän kiinnitettynä, pitää varmaan kokeilla nyt uudestaan. Liekö sitten mulla oikeesti "lamppu"  tuolla kohdussa, kuten mun äiti sanoi mulle kolme vuotta sitten, kun esikon pimeän arkuutta päivittelin. Esikko on nyt ruvennut tosi mustikseksi ja välillä tekee niin paljon herjaa, ettei  meinaa äidin huumorin kukkanen kestää. Ja jokailtainen kakkaralli välillä tuloksellisesti, usemmiten tuloksettomana. Lapsi huutaa huoneestaan, että kakka tulee, vaikkei edes ole tulossakaan, kunhan vaan pääsisi luvan kanssa pois huoneestaan ja saisi seuraa. Mutta näillä mietteillä iltapalalle ja kohta unille. :) Tänään käytiin markkinoilla ja rinkeli kera jokusen metrilakun tarttui mukaan.
 
Takaisin
Top