Meillä 4 viikkoa vielä rakenneultraan (neljä viikkoa!!!
), ja mä odotan niin malttamattomana sitä! Enää en edes jaksa stressata niin hirveesti niistä rakennejutuista, vaikka vähän huolettaakin, että mitä alkuraskauden foolihapottomuus ja jotkut lääkkeet on saattaneet aiheuttaa vauvalle... Ja aiemmin ahdistuin kovasti, että onko korkeat sokerit aiheuttanut epämuodostumia, mutta siitä huolesta mut on jo radihoitajan saanut puhuttua irti aika hyvin
En malta odottaa et saadaan tietää sukupuoli! Jotenkin sitten vasta kunnolla personalisoituu (jos se edes on oikea sana) se vauva, kun voi alkaa ajatella sitä pojaksi tai tytöksi (ja miettiä nimeä!)
Meilläkin kaapit (ja myös sukulaisten kaapit) tursuaa esikoisen ja muiden suvun/kaveripiirin tyttölasten vanhoja vaatteita ja tavaroita, ja niitä ollaan jo kovasti vyöryttämässä takaisin meille. Niin haluan kyllä tietää tämän tulokkaan sukupuolen, niin voin sitten raakata noista vanhoista vaatteista kaikki liian tyttömäiset hepenet, tai sitten ottaa vauvaa varten ne kaikista mieluisimmat ja muut menee sit takas kiertoon tai myyntiin. Meille kun ei kolmatta lasta ainakaan ihan hetkeen tule, ja säilytystilaa ei ole niin turhan paljon, niin en kyllä ala mitään vauvanvaatetta säilömään jos ei tule käyttöön pian. Ja esikoisen ajoilta olen viisastunut ja tajunnut, että miten vähällä vaate määrällä pieni ihminen pärjää, ja että miten paljon vaatetta jää sitten vaan ihan käyttämättä...