..Syntyisi jo!
- Ketjun aloittaja Mimael
- Aloituspäivämäärä
Mimael
Näppärä viestien naputtelija
Tuli tämä ketju mieleeni kun itse eilen turhauduin kömpelöyteeni vaikkei nyt ihan vielä saisi syntyä.. Pian täällä kuitenkin alkaa olemaan jo niitä joilla asia on ajankohtainen ja kuuluisa "neljän ässän keino" alkaa houkuttelemaan kokeileen vauhdittaan pikkuisen saapumista..
Satru
Sukkela juttelija
Mulla on ajoittain sellanen fiilis, että tulis jo. Kun joka paikkaa kolottaa, hengittäminen on työlästä, mihinkään et mahdu, olo on kankea, et nuku, et jaksa valvoa, vauva potkii kylkiluut kipeiksi, supistelee koko ajan :) Mutta toisaalta toivon että pysyis masussa vielä ja kasvaisi, jos ja kun lääkärin arvion mukaan muutenkin pikkuinen tulossa, niin ei tarvitse liian aikaisinkaan tulla, jotta ois vahva vauveli :)
Anjuska86
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Mua ei vielä omat olot tuskastuta raivon partaalle, mutta mä vaan haluaisin silti sen vauvani syliin jo!
LA vasta joulupäivänä ja todellakin toivon että saisin lapsen jo joulukuun alussa... Ei olis keskonen, mutta vielä ei viittä kiloakaan ja toipuisi jo jonnin verran jouluksi.
Kaikki on kotona valmista, tervetuloa tyttöni!!
LA vasta joulupäivänä ja todellakin toivon että saisin lapsen jo joulukuun alussa... Ei olis keskonen, mutta vielä ei viittä kiloakaan ja toipuisi jo jonnin verran jouluksi.
Kaikki on kotona valmista, tervetuloa tyttöni!!
ninneee
Jostain jotain jo tietävä
Mä oon kahen viikon päästä jo enemmä ku valamis siihe loppurutistukseen, olo on nii täyteläinen, hyvä et sukat ja kengät saa jalkaan. Kävellessä paine on iha älytön alhaalla, luulen, et vaavi on ainaki jonku verran laskeutunu. Öisin nukkuminen on yhtä pyörimistä, ensiks illalla ei meinaa uni tulla, saati löytyä hyvä asento olla, sit saa kahesta neljään kertaan vessassa juosta. Vaavi myllee pari tuntia ku asettuu sänkyyn, sit ylleensä nukkuu koko yön ja aamulla alottaa taas jumppasa.
Kaikki on kotona valmista ottaa pieni käärö vastaan. Katotaan vaa nii tääkin mennee yli la:n iha niiku kaks edellistäki.
Kaikki on kotona valmista ottaa pieni käärö vastaan. Katotaan vaa nii tääkin mennee yli la:n iha niiku kaks edellistäki.
Voin niin samaistua tähän! En oo kyllä nauttinu koko raskausajasta yhtään. Oksentanu koko 35 viikkoa ihan hervottomasti, lantioluut on löystyny, HERVOTTOMAT LIITOSKIVUT, sairaslomalla koko raskausajan, ei saa nukutuksi eikä ite sukkia jalkaan, hengästyy jo postilaatikolla käynnistä! alkaa mielenterveys pettää ku ei oo pystyny koko aikana mtn tekemään 
Emciliini
Vauhtiin päässyt keskustelija
Täällä myös turhauttaa kun MITÄÄN ei voi tehdä! Ystävä tulossa parin tunnin päästä kylään ja pitäisi käydä kaupassa ehkä 300m päässä, tuntuu mahdottomalta ajatukselta.. No jos lähen nyt ni ehkä ehdin takaisin :D nyt 36+1 ja lääkärissä puhelivat käynnistystä 38+viikolle...
Täällä olisi laskettuun aikaan jäljellä aika päivälleen yksi kuukausi ja mä en millään enää malttaisi odottaa! Kotonakin kaikki olisi pienelle jo aika pitkälti valmiina itsestä puhumattakaan. Vasta viime viikkoina olo on mennyt todella kömpelöksi ja yöunetkin ovat mitä ovat.. Istua ei voi kauaa kun selkä kipeytyy pahasti, pitkälle kävelylle ei uskalla enää lähteä ja muutenkin voimavarat alkaa olla aika heikot ettei joka rientoon enää viitsi edes yrittää osallistua. Joten nyt vain odotellaan (kylkimakuulla) että päästään uuteen elämänvaiheeseen nyytin kanssa 
Alkaa tämä raskausosa olla jo "nähty" :)
Alkaa tämä raskausosa olla jo "nähty" :)Rouva Nappula
Näppärä viestien naputtelija
Oi että ku tää ois jo loppu!! Oon niin kateellinen niille odottajille jotka on oikeesti elämänsä kunnossa raskausaikana.. Tai niille jotka hehkuttaa et kiva ku äippäloma alkaa ja on aikaa leipoa ja laittaa! Oishan tuota aikaa ku jaksais ja kykenis... Väsyttää, supistaa, närästää, pakottaa, vituttaa, liitokset särkee, pukamat paisuu, hb laskee... Sitte joku viittii tulla sanomaan että nauti!!!!! Mistä tässä pitäs nauttia!? Mitään ei jaksa tehä ja ku ei tee mitään nii niskat on nii jumissa et päätä särkee eikä tietenkään voi syyä mitään kunnon särkylääkkeitä. Viikkojaki vasta 32+3...
Pampero
Näppärä viestien naputtelija
Hih, mä tulen kommentoimaan päinvastaista :) Mulla on olo että älä synny ihan vielä (eikä kyllä oo syntymässäkään eikä saisikaan :) ) Mulla on ihan hyvä olo kroppani kanssa ja paljon kaikenlaista puuhaa vielä, lisäks haluan nukkua ja levätä vielä hetken ennen kuin valvominen alkaa taas.... Ihanaa kun saa lapset illalla nukkumaan ja sen jälkeen on omaa aikaa mistä tietää ettei se keskeydy. Sitten kun vauva syntyy niin omaa aikaa ei taida olla enää ollenkaan... Tai jos on niin se saattaa loppua viiden minuutin päästä :D
Tiedän kyllä silti, että jos la alkaa kolkutella lähellä niin mulla palaa pinna :D Jollei vauva oo ulkona jouluun mennessä niin olen aivan tulisilla hiilillä :/
Tiedän kyllä silti, että jos la alkaa kolkutella lähellä niin mulla palaa pinna :D Jollei vauva oo ulkona jouluun mennessä niin olen aivan tulisilla hiilillä :/
puapru
Kommentoinnin ninja
Ei mullakaan ole mikään kiire synnyttämään - vielä. Laskettuaikahan toisaalta on vasta niin loppukuusta, että ihmekös tuo. Muuten on ihan hyvä olla, mutta tuo himputin selkä.. Tänään olen taas ihan itkun kanssa joutunut kävelemään välillä. Toivon todella että tuosta tukisysteemistä olisi jotain apua?
Sapiisakki
Näppärä viestien naputtelija
Musta on ihanaa olla raskaana! Vaikka on mullakin erilaisia vaivoja, mutta silti! Kun miettii mikä ihme mun sisälläni kasvaa ja kehittyy ja minkälainen persoona siitä tulee. Ihana haaveilla kaikista vauvajutuista etukäteen.
Mikka
Satasella mukana keskusteluissa
Indeed, tulis jo. Mulla on niin turhake olo ku oon päivät pitkät vaan kotona ja eikä esimerkiksi puiden kantaminen tai vesien vienti eläimille enää onnistu supistusten takia vaan pitää aina miestä nakittaa kaveriksi. Laskettuaika vasta Tapaninpäivänä mutta toivon että syntys heti ku turvallista. En juurikaan nauti tästä olotilasta kun heti hengästyttää ja vaatteet ei mahu päälle ja maha repeilee päivä päivältä pahemmin. Neuvolantäti oli niin masentava ku sano että yli 50% ekoista menee yli lasketunajan.. Mutta kuluuha se aika vaikka seipäännokassa seistenki..
Kyllä oon niin kyllääntyny tähän raskauteen. Ootan sitä, että pääsen normisti liikkumaan ja kävelemään eikä kenkien jalkaan laitto tunnu hirmuselta ponnistukselta jne. jne. Nyt rv 36+ enkä laittais yhtää pahakseni, jos lääkäri sanois tiistaina, että eiköhän käynnistetä samalla viikolla (toivossa on hyvä elää). Sit kyl voipi masentaa, jos päädytään sektioon, mikä ois tod.näk. vasta marraskuun vika viikolla. Ei jaksa enää odottaa!!!
Satru
Sukkela juttelija
Ja nyt on vielä migreenikin palannut kiusaamaan 
Alkaakohan hormoonit muuttumaan nyt kun migreeniähän mulla oli koko alkuraskauden, ja sitten loppui, nyt sitä taas on ollut jo kahdesti tämän viikon ajan. Mulla on muutenkin jotenkin sellanen pelkästään odotusfiilis, mikään ei oikein huvita, odotan vaan että synnytys alkaisi ja pääsis tää äitiys käyntiin. Miehelläkin on just nyt kauhea stressi eikä sekään ole kerinnyt huomioimaan ja hellimään entiseen tapaan, sekin ärsyttää :) Mä vaan möllötän ja odotan..ja odottavan aikahan on pitkä 
Alkaakohan hormoonit muuttumaan nyt kun migreeniähän mulla oli koko alkuraskauden, ja sitten loppui, nyt sitä taas on ollut jo kahdesti tämän viikon ajan. Mulla on muutenkin jotenkin sellanen pelkästään odotusfiilis, mikään ei oikein huvita, odotan vaan että synnytys alkaisi ja pääsis tää äitiys käyntiin. Miehelläkin on just nyt kauhea stressi eikä sekään ole kerinnyt huomioimaan ja hellimään entiseen tapaan, sekin ärsyttää :) Mä vaan möllötän ja odotan..ja odottavan aikahan on pitkä 
enmastina00
Näppärä viestien naputtelija
Täällä kans oltais jo ihan valmiita henkisesti synnyttään! Alkaa oleen olotila jo nyt niin tukala, etten jaksais enää yhtään. Nukkuminen pelkästään jommalla kummalla kyljellä, tuhansien tyynyjen kans ja pelkät alushousut jalassa tuskasen kuumuuen takia on yks asia joka ottaa NIIN päähän. Ei ees se, että parin tunnin välein pitää nousta vessaan, mutta toi kyljeltä kyljelle kääntyminen tyynyjen kans on tosi ärsyttävää. :s
Lisäksi mua ahistaa ihan suunnattomasti tuo radi. Sokerit pysyy ihan raja-arvoissa ko kattoo koko ajan että mitä syö ja milloin ja miksi ja monelta ja kuinka paljon ja plaa plaa plaa... Sitte jos(JA KUN) haluttaa jotain hyvää EDES SYÖDÄ kun mitään kivaa ei enää jaksa tehdä, sokerit nousee yli rajojen Sitte tullee hullun huono omatunto ja alkaa miettiä, että nyt se vauva riepu minun heikkouven takia sielä kasvaa ja kasvaa ja voi huonosti. Sitte tullee kärty ja ärsytys ko ei saanu piettyä itteä vahvana ja jättää ne herkut syömättä. Arghhh. Ennen raskautta ja alkuraskauessa oli helpompaa vältellä noita herkkuja ko pysty lähteen lenkile tai vetään jonku rääkkitreenin, mutta nyt ko ei jaksa välissä ees evää liikuttaa nii on hankala saaha pysyyn mieli vahvana. Ja nyt alkaa itkettään ko oon niin heikko ja syön välillä miten sattuu. Voi elämä!
Lisäksi mua ahistaa ihan suunnattomasti tuo radi. Sokerit pysyy ihan raja-arvoissa ko kattoo koko ajan että mitä syö ja milloin ja miksi ja monelta ja kuinka paljon ja plaa plaa plaa... Sitte jos(JA KUN) haluttaa jotain hyvää EDES SYÖDÄ kun mitään kivaa ei enää jaksa tehdä, sokerit nousee yli rajojen
Sitte tullee hullun huono omatunto ja alkaa miettiä, että nyt se vauva riepu minun heikkouven takia sielä kasvaa ja kasvaa ja voi huonosti. Sitte tullee kärty ja ärsytys ko ei saanu piettyä itteä vahvana ja jättää ne herkut syömättä. Arghhh. Ennen raskautta ja alkuraskauessa oli helpompaa vältellä noita herkkuja ko pysty lähteen lenkile tai vetään jonku rääkkitreenin, mutta nyt ko ei jaksa välissä ees evää liikuttaa nii on hankala saaha pysyyn mieli vahvana. Ja nyt alkaa itkettään ko oon niin heikko ja syön välillä miten sattuu. Voi elämä!