Kerronpa teille oman synnytyskertomukseni...
Jäin äitiyslomalle normaaliin aikaan, tosin olin kesälomalla ennen sitä neljä viikkoa. Kiusanani on olleet jokaisessa raskaudessa supistelut, jotka alkaa rv.30. Niin siis tässäkin raskaudessa, supistukset valvottivat öisin ja päivisin en saanut nukuttua koska vanhemmat lapset vaati huomiota. Nukuin keskimäärin kolme tuntia vuorokaudessa, vartin pätkissä. Aloin olla tosi väsynyt ja kiukuttelin kotona kaikille kaikesta. Neuvolassa puhuin asiasta ja sain vihdoin lähetteen äitiyspolille. Kun aika sinne vihdoin tuli, menin innoissani sinne, ainakin saisin tietää vauvan painoarvion. Aika oli rv. 41+1.Painoksi lääkäri arvioi 3,5kg. Kohdunsuun tilanne oli 2cm kaulaa jäljellä, 2cm auki. Sain ajan seuraavalle aamulle käynnistykseen. Tuli siis perjantai 10.8 ja menin aamulla kiltisti synnytysvastaanotolle, siellä käyrille ja muihin tutkimuksiin. Saleissa olikin niin täyttä, että jouduin kuluttamaan aikaa sairaalan käytävillä. Kahdentoista aikaan pääsin saliin, jossa laitettiin oksitosiinitippa. Kätilö varoitteli, että välttämättä mitään ei tapahdu kuuden tunninkaan tipputtelun jälkeen, jolloin voidaan joutua miettimään tilannetta uudelleen ja mahdollisesti yrittää käynnistää uudelleen seuraavana päivänä. Suhtauduin asiaan tietysti, että meille käy juuri niin. Tipan vaikutukset alkoi hyvin lievinä, pientä supistelua n.5min välein... Kun tippaa nostettiin, myös supistukset kovenivat. Tipan mentyä tunnin verran kätilö tuli mukanaan lääkäri ja he päättivät vähän nopeuttaa synnytystä puhkaisemalla kalvot. Kymmenen minuuttia siitä alkoivat kipeät supistukset 3min välein. Sinnittelin luomuna ja keskityin vaan rentoutumiseen, lopulta kuitenkin supistukset tulivat niin rajuina, että oli pakko turvautua ilokaasuun. Muistan vaan hokeneeni itselleni, että vedä välillä happea (aikasemmassa synnytyksessä oksensin, koska vedin jatkuvasti pelkkää ilokaasua). Tärisin ja viuhdoin synnytyspöydällä kuin mikäkin mielipuoli. Tunti kalvojen puhkaisusta olin auki 4cm.. laskeskelin, että kolme tuntia vielä.. apua! Sain kuitenkin kohdunkaulan puudutteen ja ah sitä tunnetta, kivut lakkasivat heti, tunsin kuitenkin pienesti supistukset. Nuokuin siinä tiedottomassa tilassa kunnes tippalaskuri alkoi piipittää akkua ja sanoinkin miehelle, että pierettää ihan sairaasti. Pyysin kätilöä paikalle hiljentämään sen tippalaskurin ja hän tarkisti samalla kohdunsuun tilanteen, tai siis aikoi, mutta vauvan pää olikin jo melkein näkyvissä. Sain siis luvan alkaa ponnistamaan. Puudute kuitenkin vaikutti vielä, joten supistusten tunteminen oli heikohkoa. Mies taisi olla tässä vaiheessa hiukan pihalla, että mitä tapahtuu :) Ponnistin minkä jaksoin ja niin suloinen tyttömme näki päivänvalon. Painoa tylleröllä oli syntyessään 3540g ja pituutta 50.5cm. Lopulta synnytyksen kestoksi merkittiin 1h 58min, joista 11min oli jälkeisvaihetta, eli synnytyksen alettua meni 1h 47min kunnes tyttö syntyi ;) Oli todella nopea synnytys ja tietysti käynnistettynä rajumpi kuin olisi ollut normaalisti. Tyttö alkoi heti salissa imeä hienosti rintaa ja sama tahti on jatkunut, alkuun syötiin monta tuntia kerrallaan, mutta jo nyt on tilanne helpottanut, "Myky" syö parin tunnin välein ja vajaa puoli tuntia kerrallaan :) Ah, tätä vauvantuoksuista arkea!