Synnytyksen jälkeen

[Huublii]

Heippa.

Aloin tässä miettiä, että mitä pitäisi hankkia itselleen kotiin synnytyksen jälkeen...
Saako esim. synnäriltä jotain mukaan kotiin? Jotain kylmäpusseja tai isompia siteitä yms? Vai pitääkö kaikki hankkia itse kotiin?

En oikein ole varma mitä kaikkea tarvitsee... Vauvalle on jo vaikka ja mitä, mutta omaan toipumiseen en ole mitään hankkinut.

2 viikkoa laskettuun aikaan ja alan oleen aika paniikissa. Mieli matala koko ajan ja jotenki tosi turta olo.

 

[Salamaire]

Heip, itse en esikoisen kohdalla kyllä saanut mitään synnäriltä mukaan itselleni, mutta tenat kannattaa ostaa kyllä kotiin valmiiksi jos alatiesynnytys on se synnytystapa. Niitä ei oikein voi olla liikaa alussa, kun jälkivuoto voi olla aika reiluakin.

 

[VäriSointu]

Tästä aiheesta voisi tehdä kysymyksen tuonne yleiselle synnytys-puolelle. Siellä voisi tulla enemmänkin vastauksia. Noita isoja siteitä tarvitsee. Ja alushousuja, joihin ne sopii. Synnytyksen jälkeen voi olla vaikea istua, rengastyyny on hyvä siihen.

Ikävää, että @Huublii sinulla mieli maassa. Jännittääkö sinua? Saatko tukea tuleviin viikkoihin?

Huutelen ryhmän ulkopuolelta, kun aloitus jotenkin kosketti.

 

[Huublii]

Tästä aiheesta voisi tehdä kysymyksen tuonne yleiselle synnytys-puolelle. Siellä voisi tulla enemmänkin vastauksia. Noita isoja siteitä tarvitsee. Ja alushousuja, joihin ne sopii. Synnytyksen jälkeen voi olla vaikea istua, rengastyyny on hyvä siihen.

Ikävää, että @Huublii sinulla mieli maassa. Jännittääkö sinua? Saatko tukea tuleviin viikkoihin?

Huutelen ryhmän ulkopuolelta, kun aloitus jotenkin kosketti.

Jännittää kyllä tosi paljon ja huolestuttaa, että jotain menee pieleen. Yritän ajatella järjellä ja pysyä rauhallisena mutta koko ajan tulvii mieleen asioita, jotka voisi mennä metsään.
Pelkään, että en ole valmistautunut tarpeeksi synnytykseen ja tulevaan mutta en oikein tiedä myöskään mitä tehdä vielä.

Saan kyllä tukea mieheltä ja neuvolasta, mutta en oikeen pääse eroon huolesta ja jännityksestä ja se aiheuttaa aika paljon ahdistusta.

 

[VäriSointu]

Jännittää kyllä tosi paljon ja huolestuttaa, että jotain menee pieleen. Yritän ajatella järjellä ja pysyä rauhallisena mutta koko ajan tulvii mieleen asioita, jotka voisi mennä metsään.
Pelkään, että en ole valmistautunut tarpeeksi synnytykseen ja tulevaan mutta en oikein tiedä myöskään mitä tehdä vielä.

Saan kyllä tukea mieheltä ja neuvolasta, mutta en oikeen pääse eroon huolesta ja jännityksestä ja se aiheuttaa aika paljon ahdistusta.

Synnytys on iso ja vieras asia, josta ei oikein etukäteen voi tietää, minkälaista se on. Ja sen jälkeinen aika on suuri muutos. Kun ei tiedä, mitä on tulossa, ei kaikkeen voikaan valmistautua.
Itselleni ensimmäisessä synnytyksessä vaikein asia oli oman kehon hallinnan menetys. Toisessa synnytyksessä osasin ottaa supistukset rauhassa vastaan, kun ensimmäisessä oma jännittyneisyyteni piti minut kireänä ja varmasti lisäsi supistusten epämukavuutta. Itse olisin siis jälkikäteen sanonut itselleni ennen ensimmäistä synnytystä, että ”älä pelkää supistuskipua. Opettele rentouttamaan koko kehosi, erityisesti emätin”. Rentona supistuskipu on helpompi sietää.

Ja jos/kun kipu alkaa tuntua sietämättömältä, siihen saa apua. Täällä joku antoi hyvän vinkin, että jos haluaa epiduraalin, kannattaa katetri pyytää jo alussa, jolloin kivut ovat vielä niin lievät, että paikallaan pysyminen on helpompaa. Tuolla synnytys-osiosta löytyy muutenkin hyviä vinkkejä.

Synnytyksen jälkeen itselleni ensimmäiset yllättävät asiat olivat:
-jalat turposivat niin, että ne tuntuivat tyynyiltä
-hikoilu oli aivan tolkutonta

Maidonnousu on hyvin yksilöllistä. Itselläni nousee hitaasti ja vasta kotiin päästyä.

Eiköhän kaikki mene oikein hyvin. Tsemppiä synnytykseen ja uuteen alkuun. täällä foorumilla voi kysyä ihan mitä vain tulee mieleen, tulee usein hyviä vastauksia. Tuolla yleisellä puolella eri osioissa löytyy myös valmiita keskusteluja synnytyksestä ja sen jälkeisestä ajasta.

 

[hanna.emilia]

Heippa.

Aloin tässä miettiä, että mitä pitäisi hankkia itselleen kotiin synnytyksen jälkeen...
Saako esim. synnäriltä jotain mukaan kotiin? Jotain kylmäpusseja tai isompia siteitä yms? Vai pitääkö kaikki hankkia itse kotiin?

En oikein ole varma mitä kaikkea tarvitsee... Vauvalle on jo vaikka ja mitä, mutta omaan toipumiseen en ole mitään hankkinut.

2 viikkoa laskettuun aikaan ja alan oleen aika paniikissa. Mieli matala koko ajan ja jotenki tosi turta olo.

Minä ainaski aion ottaa muutaman tosi ison siteen sairaalan vessasta kotiin mukaan ja olosta/vuodosta riippuen sairaalan verkkopikkarit! Ne oli ainaki minusta kätevät niinä ensimmäisinä päivinä, mutta tiedän että kaikki ei niistä tykkää. Mutta muutempa sairaalasta ei saa mitään mukaan ja kaikki mitä kaipaa, on hommattava itse. Minä olen varautunut yösiteillä ja mukavilla alushousuilla. Spesifejä vinkkejä alatiestä toipumiseen minulla ei valitettavasti ole, sillä kuten kaksi vanhempaakin lasta, myös tämä tulee syntymään sektiolla.

Muuta mitä olen ostanut kotiinpaluuta ajatellen valmiiksi, ovat esimerkiksi imetystä ajatellen imetysliivejä ja -toppeja, liivinsuojia, lanoliinia, tuplapumppu, alipainekerääjä sekä erilaisia välipaloja ja juomisia imetysmaratoneja varten. Näistä toki pumppu ja kerääjä eivät ole mitenkään välttämättömiä, mutta itse olen kokenut ne meille tarpeellisiksi. Välipalojen lisäksi olen kokannut pakkaseen ruokaa valmiiksi, että sieltä voi sitten vain lämmittää.

Ota ehdottomasti neuvolassa puheeksi olosi vielä voisit keretä päästä juttelemaan esimerkiksi pelkopolin kätilön kanssa. Tsemppiä kovasti

 

[Huublii]

Kiitos kaikille viesteistä!
Pitää nyt vain yrittää rentoutua ja lopettaa murehtiminen. Olen sellainen ihminen, että tykkään valmistautua kaikkeen, jotta tiedän mitä tuleman pitää. Tässä tilanteessa se nyt vain ei ole mahdollista kuin tiettyyn pisteeseen saakka
Se isoin taitaa olla juuri tuo oman kehon hallinnan menetys mikä vaivaa eniten. Ja pelko kivuista Olen kyllä varautunut ottamaan kaiken kivunlievityksen vastaan, jos/kun tilanne sitä vaatii.

Kaipa tästä selvitään...

Pitää lähteä vielä ostamaan kunnon siteitä

 

[Kahvikuppi]

Kiitos kaikille viesteistä!
Pitää nyt vain yrittää rentoutua ja lopettaa murehtiminen. Olen sellainen ihminen, että tykkään valmistautua kaikkeen, jotta tiedän mitä tuleman pitää. Tässä tilanteessa se nyt vain ei ole mahdollista kuin tiettyyn pisteeseen saakka
Se isoin taitaa olla juuri tuo oman kehon hallinnan menetys mikä vaivaa eniten. Ja pelko kivuista Olen kyllä varautunut ottamaan kaiken kivunlievityksen vastaan, jos/kun tilanne sitä vaatii.

Kaipa tästä selvitään...

Pitää lähteä vielä ostamaan kunnon siteitä

Esikoisen pari viikkoa sitten saanut täällä hei :) Meillä auttoi ihan hirmuisesti kun luettiin puolison kanssa Susanna Helin Peloton synnytys -kirja! Itsellä just se perusjuttu että muistaa hengittää, auttoi. Ja puoliso oli synnytyksessä ihan 10/10, kun sai kirjasta hyviä neuvoja miten tukea, tsempata ja auttaa. Synnytys meni itsellä omia reittejä, mutta kun muistaa että kohta se on vaan muisto ja ohi, eikä kestä ikuisesti, auttoi itsellä ahdistukseen. Sellainen että okei, kahden viikon päästä synnytys on jo takana. Kun ei sitä voi kiertääkään, pakko vaan mennä läpi vaikka kuinka tekisi mieli skipata.

Kotiin itsellä on ollut hyvä juttu nuo alipainemaidonkerääjät ja lanoliinivoide! Alkuun oli ihan inkontinenssisuojat niin ei tarvinnut pelätä ohivuotoja, nyt Libressen yösiteillä pärjää. Kipulääkkeet ja jotain kivaa syötävää millä jaksaa alun sekavat vuorokaudet (irttarit ja jogurtti/suklaacashewt oli ) Mukavia vaatteita, itsellä alusvaatteet ja musliiniaamutakki.

Tsemppiä sinne!