Suru-uutiset ja Osanotot
- Ketjun aloittaja Mamma_76
- Aloituspäivämäärä
Minzkuli
Näppärä viestien naputtelija
"Ota syliisi, Isä Taivainen,
ota lapsemme pienoinen.
Ole hänelle hyvä ja hellä,
pidä povella lämpöisellä.
Niin lähdit enkeli kultainen,
luo taivaan omien enkelten.
Ota syliisi, Isä taivainen,
nyt lapsemme pienoinen."
Kyllä itkettää, valtavasti osanottoja suureen suruun Puhalluskukka..
ota lapsemme pienoinen.
Ole hänelle hyvä ja hellä,
pidä povella lämpöisellä.
Niin lähdit enkeli kultainen,
luo taivaan omien enkelten.
Ota syliisi, Isä taivainen,
nyt lapsemme pienoinen."
Kyllä itkettää, valtavasti osanottoja suureen suruun Puhalluskukka..
Pikkunen<3
Oman äänensä löytänyt
Kiitos kaikille osanotoistanne!
Meillä ei vieläkään, reilu kolmen viikon jälkeen, pystytä tapahtunutta käsittämään. Suru on kova, onneksi otimme lapsesta valokuvia, joista voimme häntä katsella ja muistella.
Keskenmenon aiheuttaja ilmeisesti parvorokko. Olin ihan yllättynyt että verikokeiden mukaan tauti on minulla ollut päällä, sillä se on ollut täysin oireettomana. Mutta raskaana olevalle se aiheuttaa keskenmenoja. En myöskään ole ollut lasten kanssa muutoin tekemisissä, sillä sairaslomalla olen vielä marraskuisesta kohdunulkoisesta raskaudestakin. Ainoastaan kaksi alakoululaista tyttöä meitä on käynyt kerran viikossa piristämässä. Mistä sen sitten olen saanut, en voi tietää? Ei sitä sentään voi kaupungilla, ostoksilla ja muualla kelmuihin käärittynä kulkea. Mutta tuntuu vain niin pahalta ja epäreilulta.
Paljon onnea ja kaikkea hyvää teille kaikille loppuraskaudessanne!
Meillä ei vieläkään, reilu kolmen viikon jälkeen, pystytä tapahtunutta käsittämään. Suru on kova, onneksi otimme lapsesta valokuvia, joista voimme häntä katsella ja muistella.
Keskenmenon aiheuttaja ilmeisesti parvorokko. Olin ihan yllättynyt että verikokeiden mukaan tauti on minulla ollut päällä, sillä se on ollut täysin oireettomana. Mutta raskaana olevalle se aiheuttaa keskenmenoja. En myöskään ole ollut lasten kanssa muutoin tekemisissä, sillä sairaslomalla olen vielä marraskuisesta kohdunulkoisesta raskaudestakin. Ainoastaan kaksi alakoululaista tyttöä meitä on käynyt kerran viikossa piristämässä. Mistä sen sitten olen saanut, en voi tietää? Ei sitä sentään voi kaupungilla, ostoksilla ja muualla kelmuihin käärittynä kulkea. Mutta tuntuu vain niin pahalta ja epäreilulta.
Paljon onnea ja kaikkea hyvää teille kaikille loppuraskaudessanne!
PojanÄiti
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Voi puhalluskukka!!!
Kovasti vieläkin voimia sinne teille!!!
Mun piti oikein goooglettaa tuo parvorokko kun en aikaisemmin ollut kuullut. Ja Kylmät väreet kulki teidän puolesta, luin että se on vielä niin pieni prosentti mikä kesken menee... Epäreilulta täälläkin tuntuu... Mutta totta ettei sitä voi kuplassa elää, raskaudenkaan myötä.
Osanotot suruun ja kovasti jaksamisia!
Iso ja lämmin halaus!
Kovasti vieläkin voimia sinne teille!!!
Mun piti oikein goooglettaa tuo parvorokko kun en aikaisemmin ollut kuullut. Ja Kylmät väreet kulki teidän puolesta, luin että se on vielä niin pieni prosentti mikä kesken menee... Epäreilulta täälläkin tuntuu... Mutta totta ettei sitä voi kuplassa elää, raskaudenkaan myötä.
Osanotot suruun ja kovasti jaksamisia!
Iso ja lämmin halaus!
Pikkunen<3
Oman äänensä löytänyt
Hei!
Halusin vain ilmoittaa, että jatkan taivaltani tammikuisissa... Kyllä, plussasin tänään! Vaikea sitä on käsittää... Nyt vain onnen ja pelonsekaisin tuntein toivotaan ja rukoillaan, että tällä kertaa kaikki menisi hyvin. Ei se tietenkään aiempaa lastamme tuo takaisin, mutta hän säilyy aina sydämessämme ja muistoissamme.
Kiitos teille, että sain taittaa pienen taipaleen kanssanne elämäntaipaleella. Aurinkoista kesää kaikille! :)
Halusin vain ilmoittaa, että jatkan taivaltani tammikuisissa... Kyllä, plussasin tänään! Vaikea sitä on käsittää... Nyt vain onnen ja pelonsekaisin tuntein toivotaan ja rukoillaan, että tällä kertaa kaikki menisi hyvin. Ei se tietenkään aiempaa lastamme tuo takaisin, mutta hän säilyy aina sydämessämme ja muistoissamme.
Kiitos teille, että sain taittaa pienen taipaleen kanssanne elämäntaipaleella. Aurinkoista kesää kaikille! :)
Hurjasti onnea Puhalluskukka! Liimaa, tarrasukkia ja kaikkea mahdollista matkaan mukaan.
Minä täällä vielä odotan kuukautisia alkavaksi. Ehtikö sinulla olla kuukautiset tässä välissä? Meidän enkelivauva syntyi 12.4. rv18+6 ja vielä ei ole kuukautisia ollut. Meillä ei ole erinäisistä syistä lupa ennen elokuuta edes yrittää. Jälkitarkastus on 1.6. jolloin toivomme saavamme vastauksia tapahtuneelle.
Tuonne kuumeilijoihin kirjoittelin lisääkin.
Minä täällä vielä odotan kuukautisia alkavaksi. Ehtikö sinulla olla kuukautiset tässä välissä? Meidän enkelivauva syntyi 12.4. rv18+6 ja vielä ei ole kuukautisia ollut. Meillä ei ole erinäisistä syistä lupa ennen elokuuta edes yrittää. Jälkitarkastus on 1.6. jolloin toivomme saavamme vastauksia tapahtuneelle.
Tuonne kuumeilijoihin kirjoittelin lisääkin.
PojanÄiti
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Mielettömästi onnitteluja puhalluskukka!!!!! Nousin ihan kananlihalle uutisistasi!!![:D][:D][:D][:D]. Aivan mahtavaa!!!
Täältä kanssa kaikkea mahdollista positiivista reppuun ja pikana sinne[:D][:D].
Voi veljet!!
Tamille myöskin lämmintä kesän jatkoa ja toivotaan että saatte vastauksia! ja täällä pidetään kovasti peukkuja jotta "kalaonni" soisi!!!
Täältä kanssa kaikkea mahdollista positiivista reppuun ja pikana sinne[:D][:D].
Voi veljet!!
Tamille myöskin lämmintä kesän jatkoa ja toivotaan että saatte vastauksia! ja täällä pidetään kovasti peukkuja jotta "kalaonni" soisi!!!
hellokitty-
Näppärä viestien naputtelija
Puhalluskukka onnittelut!![:)][:)][:)]
toivottavasti kaikki nyt sujuu hyvin! ihanaa, että saitte näin ihanan uutisen suuren surun keskellä.
aivan mahtavaa! paljon onnea mukaan.
toivottavasti kaikki nyt sujuu hyvin! ihanaa, että saitte näin ihanan uutisen suuren surun keskellä.
aivan mahtavaa! paljon onnea mukaan.
Pikkunen<3
Oman äänensä löytänyt
Meillä kävi niin, että ultrissa kaikki oli ollut oikein hyvin, aiemman kohdunulkoisen takia oltiin ultrattu useampaankin otteeseen. Niskapoimuultrassa kaikki myös hienosti, niskapoimukin oli vain 0,5 mm. Myös verikokeesta saatu riskisuhde luku oli hyvin suuri (eli riski siis pieni).
Normaalilla neuvolakäynnillä sydänääniä ei kuitenkaan saatu kuulumaan. Mentiin ultraan, ja siellä selvisi että pieni oli kuollut, siellä se oli ihan käpristyneenä, kun aiemmin oli ollut kovin eloisa. Samana iltana synnytin hänet keskussairaalassa. Lauantai-amulla vielä kaavinta, että kaikki istukan osat ja muut tulee ulos.
Alun perin eivät edes olisi kunnolla suostuneet tutkimaan, kun vasta kolmannen keskenmenon jälkeen, mutta kun vaatimalla vaadin, laittoivat sikiön patologille ja ottivat verikokeita. Patologin lausuntoa ei ole vielä tullut, mutta lääkärien mukaan näytti normaalilta sikiöltä, ei epämuodostumia. Kaikki verikokeet eivät ole vieläkään tulleet, kun osa lähti Helsinkiin, mutta verenkuva hyvä, kilpirauhasarvot koholla, ja sitten selvisi, että minulla oli parvorokko, mikä tuli ihan yllätyksenä, ja aiheuttaa keskenmenoja.
Kuukautisia ei ehtinyt tulla, jälkitarkastuskin on vasta 25. päivä, enkä edes uskonut, että voisin tulla näin pian raskaaksi, sillä mulla on muutenkin kovin epäsäännöllinen ja pitkä kierto. Miehen kanssa välillä käytettiin ehkäisyä ja välillä ei, kun ristiriitainen olo sen kanssa, uskaltaako yrittää. Välillä kova halu yrittää, välillä tuntuu ettei uskalla. Erityisesti mieheni pelkää, hän haluaa että kilpirauhasarvoni olisivat kunnossa. Neuvolatädin kanssa juttelin keskiviikkona, ja hän rohkaisi yrittämään. Ja tänään plussasin!
Ei me vieläkään voida tätä uskoa. Lähinnä nyt riski kai on, että onko kohdun limakalvo tarpeeksi hyvässä kunnossa. Mulla tosin limakalvot ovat aina olleet "poikkeuksellisen paksut", kätilön sanoin. Ehkäpä päivittäisellä greippimehuannoksella (ihan varmuuden vuoksi) on myös osuutensa asiaan ;)
Täällä pelätään nyt hirmuisesti, mutta samalla ollaan myös todella todella onnellisia. Aika harvoin elämässään kokee näin voimakkaita ristiriitaisia tunteita. Maanantaina soitan lääkäriin, että mitäs nyt.
Olen pahoillani myös teidän puolestanne Tami! Jokainen kokee surun ja toipumisen yksilöllisesti, mutta itseäni on ainakin auttanut puhuminen. Ihana neuvolan täti on ollut siinä suurena apuna. Oletteko te saaneet keskusteluapua? Netistä löytää monia keskenmenotarinoita, mutta koska jokainen on omansa, enkä koskaan voi tietää mikä pitää paikkansa juuri minun kohdallani, siksi auttoi, kun sain kuulla "lääketieteellisiä faktoja" omasta tilanteestani. Kuulla, ettei keskenmeno ollut mitenkään riippuvainen minun tai puolisoni tekemisistä, että parvorokkotartunnan olen voinut saada vaikka kaupassa, että siihen ei pidä etsiä syyllistä, vaan se on hyväksyttävä ja sen kanssa on elettävä, mutta en olisi mitenkään voinut suojautua siltä etukäteen. Vaikka olisin oireillutkin ja mennyt aiemmin sairaalaan, parvorokkoon ei ole olemassa mitään lääkettä, mitään ei olisi voitu tehtyä. Jne, tällaiset tiedot itseäni helpotti. Sanoi myös, ettei seuraavan raskauden onnistumiselle ole mitään estettä. Neuvolatätini lupasi myös, että tulevaa raskautta voidaan seurata tarkemmin, sydänääniä kuunnella useammin, ultrata useammin. Suositteli myös sairaalalla pidettävää pelkoryhmää, missä voi ammattilaisten kanssa purkaa raskauteen liittyviä huolia.
Paljon voimia ja haleja teille! Ja onnea uuteen yritykseen, sitten kun teistä tuntuu että jaksatte (ja saatte luvan) yrittää uudestaan. En oikein tiedä mitä sanoa, sillä tiedän, ettei mitkään sanat tuo menetettyä lasta ja menetettyä toivoa ja tulevaisuutta takaisin. Toivon teille silti kaikkea hyvää, olette olleet usein mielessäni, vaikkemme edes tunne!
Normaalilla neuvolakäynnillä sydänääniä ei kuitenkaan saatu kuulumaan. Mentiin ultraan, ja siellä selvisi että pieni oli kuollut, siellä se oli ihan käpristyneenä, kun aiemmin oli ollut kovin eloisa. Samana iltana synnytin hänet keskussairaalassa. Lauantai-amulla vielä kaavinta, että kaikki istukan osat ja muut tulee ulos.
Alun perin eivät edes olisi kunnolla suostuneet tutkimaan, kun vasta kolmannen keskenmenon jälkeen, mutta kun vaatimalla vaadin, laittoivat sikiön patologille ja ottivat verikokeita. Patologin lausuntoa ei ole vielä tullut, mutta lääkärien mukaan näytti normaalilta sikiöltä, ei epämuodostumia. Kaikki verikokeet eivät ole vieläkään tulleet, kun osa lähti Helsinkiin, mutta verenkuva hyvä, kilpirauhasarvot koholla, ja sitten selvisi, että minulla oli parvorokko, mikä tuli ihan yllätyksenä, ja aiheuttaa keskenmenoja.
Kuukautisia ei ehtinyt tulla, jälkitarkastuskin on vasta 25. päivä, enkä edes uskonut, että voisin tulla näin pian raskaaksi, sillä mulla on muutenkin kovin epäsäännöllinen ja pitkä kierto. Miehen kanssa välillä käytettiin ehkäisyä ja välillä ei, kun ristiriitainen olo sen kanssa, uskaltaako yrittää. Välillä kova halu yrittää, välillä tuntuu ettei uskalla. Erityisesti mieheni pelkää, hän haluaa että kilpirauhasarvoni olisivat kunnossa. Neuvolatädin kanssa juttelin keskiviikkona, ja hän rohkaisi yrittämään. Ja tänään plussasin!
Ei me vieläkään voida tätä uskoa. Lähinnä nyt riski kai on, että onko kohdun limakalvo tarpeeksi hyvässä kunnossa. Mulla tosin limakalvot ovat aina olleet "poikkeuksellisen paksut", kätilön sanoin. Ehkäpä päivittäisellä greippimehuannoksella (ihan varmuuden vuoksi) on myös osuutensa asiaan ;)
Täällä pelätään nyt hirmuisesti, mutta samalla ollaan myös todella todella onnellisia. Aika harvoin elämässään kokee näin voimakkaita ristiriitaisia tunteita. Maanantaina soitan lääkäriin, että mitäs nyt.
Olen pahoillani myös teidän puolestanne Tami! Jokainen kokee surun ja toipumisen yksilöllisesti, mutta itseäni on ainakin auttanut puhuminen. Ihana neuvolan täti on ollut siinä suurena apuna. Oletteko te saaneet keskusteluapua? Netistä löytää monia keskenmenotarinoita, mutta koska jokainen on omansa, enkä koskaan voi tietää mikä pitää paikkansa juuri minun kohdallani, siksi auttoi, kun sain kuulla "lääketieteellisiä faktoja" omasta tilanteestani. Kuulla, ettei keskenmeno ollut mitenkään riippuvainen minun tai puolisoni tekemisistä, että parvorokkotartunnan olen voinut saada vaikka kaupassa, että siihen ei pidä etsiä syyllistä, vaan se on hyväksyttävä ja sen kanssa on elettävä, mutta en olisi mitenkään voinut suojautua siltä etukäteen. Vaikka olisin oireillutkin ja mennyt aiemmin sairaalaan, parvorokkoon ei ole olemassa mitään lääkettä, mitään ei olisi voitu tehtyä. Jne, tällaiset tiedot itseäni helpotti. Sanoi myös, ettei seuraavan raskauden onnistumiselle ole mitään estettä. Neuvolatätini lupasi myös, että tulevaa raskautta voidaan seurata tarkemmin, sydänääniä kuunnella useammin, ultrata useammin. Suositteli myös sairaalalla pidettävää pelkoryhmää, missä voi ammattilaisten kanssa purkaa raskauteen liittyviä huolia.
Paljon voimia ja haleja teille! Ja onnea uuteen yritykseen, sitten kun teistä tuntuu että jaksatte (ja saatte luvan) yrittää uudestaan. En oikein tiedä mitä sanoa, sillä tiedän, ettei mitkään sanat tuo menetettyä lasta ja menetettyä toivoa ja tulevaisuutta takaisin. Toivon teille silti kaikkea hyvää, olette olleet usein mielessäni, vaikkemme edes tunne!
Hieno uutinen, Puhalluskukka! Paljon onnea!
Lievästi kohonneista kilpirauhasarvoista (TSH-arvo lähellä nollaa) ei kannata olla huolissaan. On hyvin tavallista, että ne kohoavat raskaudessa (niiden oikeastaan kuuluukin) ja varmasti edellinen raskautesi on kohonneiden arvojen takana. Korkeista arvoista ei ole sikiölle mitään haittaa, istukka blokkaa liiat pois ja antaa vauvalle vain minkä se tarvitsee. Sinulle arvoista on haittaa vain, jos kärsit kliinisistä liikatoimintaoireista, pelkkä verikoe ei sitä kerro ja kuulostaa siltä, ettei sinulla ole liikatoimintaoireita, kun et ainakaan niistä maininnut.
Alhaiset kilpirauhasarvot (vajaatoimintaan viittaavat) saattavat sen sijaan häiritä sikiön kehitystä ja raskaana pysymistä, siksi niitä arvoja kannattaa seurata erityisen tarkkaan. Monet kokoneet lapsettomuuslääkärit ja endokrinologit suosittelevat, että raskauden aikana TSH-veriarvon täytyisi olla alle 2. (Vajaatoiminnassa TSH-arvo nousee, viitearvo on 0,4-4,5, mutta pari vuotta vanhan laajan tutkimuksen mukaan terveillä se on lähes poikkeuksetta alle 2,5, jopa alle 2,0 ja tuo vanha viiteväli on niin laaja, koska viitearvoihin valittu joukko ihmisiä ei ollutkaan puhtaasti terveiden koehenkilöiden joukko, vaan joukossa oli kilpirauhassairaita --> virheellisen korkea viiteväkin yläraja). TSH:n tulkinta menee vähän nurinkurin eli korkea arvo= liian vähäinen kilpirauhasen toiminta ja hyvin alhainen arvo= liian kiihtynyt kilpirauhasen toiminta.
Tamille myös halauksia ja tsemppiä. Ja onnea siihen hetkeen, kun saatte ruveta taas yrittämään!
Lievästi kohonneista kilpirauhasarvoista (TSH-arvo lähellä nollaa) ei kannata olla huolissaan. On hyvin tavallista, että ne kohoavat raskaudessa (niiden oikeastaan kuuluukin) ja varmasti edellinen raskautesi on kohonneiden arvojen takana. Korkeista arvoista ei ole sikiölle mitään haittaa, istukka blokkaa liiat pois ja antaa vauvalle vain minkä se tarvitsee. Sinulle arvoista on haittaa vain, jos kärsit kliinisistä liikatoimintaoireista, pelkkä verikoe ei sitä kerro ja kuulostaa siltä, ettei sinulla ole liikatoimintaoireita, kun et ainakaan niistä maininnut.
Alhaiset kilpirauhasarvot (vajaatoimintaan viittaavat) saattavat sen sijaan häiritä sikiön kehitystä ja raskaana pysymistä, siksi niitä arvoja kannattaa seurata erityisen tarkkaan. Monet kokoneet lapsettomuuslääkärit ja endokrinologit suosittelevat, että raskauden aikana TSH-veriarvon täytyisi olla alle 2. (Vajaatoiminnassa TSH-arvo nousee, viitearvo on 0,4-4,5, mutta pari vuotta vanhan laajan tutkimuksen mukaan terveillä se on lähes poikkeuksetta alle 2,5, jopa alle 2,0 ja tuo vanha viiteväli on niin laaja, koska viitearvoihin valittu joukko ihmisiä ei ollutkaan puhtaasti terveiden koehenkilöiden joukko, vaan joukossa oli kilpirauhassairaita --> virheellisen korkea viiteväkin yläraja). TSH:n tulkinta menee vähän nurinkurin eli korkea arvo= liian vähäinen kilpirauhasen toiminta ja hyvin alhainen arvo= liian kiihtynyt kilpirauhasen toiminta.
Tamille myös halauksia ja tsemppiä. Ja onnea siihen hetkeen, kun saatte ruveta taas yrittämään!
Meillä kans kaikki oli oikein hyvin, alkuraskauden ultrassa sydän sykki hienosti ja np-ultrassa vastasi päivälleen viikkoja ja muutenkin kaikki hyvin.
Normi neuvola käynti viikoilla 14+4 ja kaikki näytti olevan kunnossa, kohtu kasvanut jo reilusti. Pientä liikehdintääkin jo tunsin vauvan pitävän. Noin viikkoa ennen seuraavaa neuvola käyntiä sanoin miehelleni että ihmeen vähän vauva liikkuu mutta ajattelin sen kääntyneen eri suuntaan niin ei potkut tunnu. Kunnes totuus selvisikin että pieni on menehtynyt.
Ultra näytti lapsen kooksi vain viikkoja 13+5, liekö kasvu silloin jo pysähtynyt koska neuvolakäynnillä 14+4 sydän vielä sykki.
Itse synnytys meni hyvin, tosin kovia kipuja oli noin tunnin verran. Vauva syntyi 6 tuntia käynnistyksestä. Henkilökunta oli todella ymmärtäväistä ja osasi hoitaa kaiken ammattitaidolla mutta tunteitamme kunnioittaen. Suurin fyysinen kipu oli istukan kanssa joka ei suostunut irtoamaan ja lopulta kohtu kaavittiin tyhjäksi. Verta menetin 2l ja voimat meni täysin. Pieni tyttömme oli ulkoisesti täydellinen, kaikki osat oli niinkuin kuuluikin. Päällepäin ei näkynyt mitään poikkeavaa. Katsotaan sitten mitä kromosomi tutkimus tulokset ovat. Sen verran tiedän että istukasta on löytynyt viitteitä tulehdukseen. Itse ajattelen että lapsi ei kaiketi ole enää saanut ravintoa ja kasvu loppunut ja lopulta nukkunut pois. Tiedä mistä tälläinen akuutti tulehdus johtuisi? Toivottavasti saadaan vastauksia jotta jatkossa pytytään estämään. Mitään oireita ei kuitenkaan ollut.
Tämä koettelemus on vahvistanut parisuhdettamme varmasti enemmän kuin mikään ennen. Olemme puhuneet asiasta paljon ja tukea on tullut ympäriltä.
Nyt on katse tulevaan ja mikäli mitään erikoista ei tule ilmi niin alku syksystä toivomme uuttaa raskautta. Miehen lääkityksen takia on 3 kuukauden varoaika ja itselläkin lääkärin suosituksen mukaan olis hyvä tulla 2 kuukautiset. Uskon että onnistumme vielä sillä onhan meillä enestään 2 tervettä lasta,vaikka edellisestä raskaudesta onkin jo 10 vuotta melkein.
Odottavan aika on pitkää... Onneksi on kesä vastassa niin aika kuluu nopeammin. Raskauduin viimeksi suht nopeaan jos vaikka jouluna olisi uusi toivo masussa.
Normi neuvola käynti viikoilla 14+4 ja kaikki näytti olevan kunnossa, kohtu kasvanut jo reilusti. Pientä liikehdintääkin jo tunsin vauvan pitävän. Noin viikkoa ennen seuraavaa neuvola käyntiä sanoin miehelleni että ihmeen vähän vauva liikkuu mutta ajattelin sen kääntyneen eri suuntaan niin ei potkut tunnu. Kunnes totuus selvisikin että pieni on menehtynyt.
Ultra näytti lapsen kooksi vain viikkoja 13+5, liekö kasvu silloin jo pysähtynyt koska neuvolakäynnillä 14+4 sydän vielä sykki.
Itse synnytys meni hyvin, tosin kovia kipuja oli noin tunnin verran. Vauva syntyi 6 tuntia käynnistyksestä. Henkilökunta oli todella ymmärtäväistä ja osasi hoitaa kaiken ammattitaidolla mutta tunteitamme kunnioittaen. Suurin fyysinen kipu oli istukan kanssa joka ei suostunut irtoamaan ja lopulta kohtu kaavittiin tyhjäksi. Verta menetin 2l ja voimat meni täysin. Pieni tyttömme oli ulkoisesti täydellinen, kaikki osat oli niinkuin kuuluikin. Päällepäin ei näkynyt mitään poikkeavaa. Katsotaan sitten mitä kromosomi tutkimus tulokset ovat. Sen verran tiedän että istukasta on löytynyt viitteitä tulehdukseen. Itse ajattelen että lapsi ei kaiketi ole enää saanut ravintoa ja kasvu loppunut ja lopulta nukkunut pois. Tiedä mistä tälläinen akuutti tulehdus johtuisi? Toivottavasti saadaan vastauksia jotta jatkossa pytytään estämään. Mitään oireita ei kuitenkaan ollut.
Tämä koettelemus on vahvistanut parisuhdettamme varmasti enemmän kuin mikään ennen. Olemme puhuneet asiasta paljon ja tukea on tullut ympäriltä.
Nyt on katse tulevaan ja mikäli mitään erikoista ei tule ilmi niin alku syksystä toivomme uuttaa raskautta. Miehen lääkityksen takia on 3 kuukauden varoaika ja itselläkin lääkärin suosituksen mukaan olis hyvä tulla 2 kuukautiset. Uskon että onnistumme vielä sillä onhan meillä enestään 2 tervettä lasta,vaikka edellisestä raskaudesta onkin jo 10 vuotta melkein.
Odottavan aika on pitkää... Onneksi on kesä vastassa niin aika kuluu nopeammin. Raskauduin viimeksi suht nopeaan jos vaikka jouluna olisi uusi toivo masussa.
Maya_L
Vauhtiin päässyt keskustelija
Puhalluskukka: Paljon Onnea ja Iloa raskautumiseenne!
Tami: Voimia ja jaksamista surussanne - kuten kirjoitit; se tuo puolisoita lähemmäksi toisiaan ja rakkaus antaa voimaa tulevaan. Toivotaan, ettei seuraavaa kertaa uhkaa mitkään mahdolliset tulehdukset. Nautinnollista ja iloista kesää Teille!
Tami: Voimia ja jaksamista surussanne - kuten kirjoitit; se tuo puolisoita lähemmäksi toisiaan ja rakkaus antaa voimaa tulevaan. Toivotaan, ettei seuraavaa kertaa uhkaa mitkään mahdolliset tulehdukset. Nautinnollista ja iloista kesää Teille!
*Tiitiäinen*
Jostain jotain jo tietävä
Puhalluskukka: Onnea teille ja paljon tarrasukkia matkan varrelle!
Tami: Olen pahoillani, kovasti voimia sinne.
Tami: Olen pahoillani, kovasti voimia sinne.
Pikkunen<3
Oman äänensä löytänyt
Kiitos kaikille ja Kiitos tiedoistasi Pippula!
Jos osaat ja viitsit, niin tietäisitköhän neuvoa minua tässä asiassa vielä vähän enemmän:
Minulla siis ilmeisesti juuri vajaatoimintaa... En tiedä missä olisi oikea paikka kysyä, mutta kysyn nyt tässä. Lääkäreiltä en vielä ole saanut juuri muuta tietoa, kuin että katsotaan sitä kilpirauhasta sitten jälkitarkastuksessa.
Olen 21-vuotias. Minulla on aina epäilty kilpirauhasen vajaatoimintaa. Kasvuiässä kasvuni pysähtyi seinään, olen viidestä lapsesta esikoinen, ja päätä lyhyempi sisaruksiani. Kuukautiset aina olleet hyvin epäsäännölliset, joskus jopa yli vuodenkin poissa, tarvittaessa teroluteilla käynnistetty. Myöhemmin ehkäisypillerit tasaannuttivat kiertoa.
Nyt raskauden aikana kärsin ihan hirveästä väsymyksestä. Kaikki vain sanoivat, että raskaus aiheuttaa sitä. Muita raskausoireita minulla ei ollut, mutta vain nukuin ja nukuin. Miehenikin sanoi, että kun yleensä nukutaan 8 h, niin minä valvon 8h. Ihan totta, nukuin 16 tuntisia yöunia, valveilla en jaksanut mitään, mies teki kaikki kotityöt. Lääkärissä taas puhuin tästä, mutta lääkärin mielestä kyseessä oli masennus ja nosti masennuslääkityksen annostusta, joka tosin ei auttanut mitään. Enkä mielestäni missään vaiheessa kokenut itseäni masentuneeksi, ainoastaan väsyneeksi, mikä saattoi aiheuttaa lievää masennusta kun en jaksanut tehdä mitään. En jaksanut edes syödä, ja siksi raskausaikana painoni tippui 5 kg.
MUTTA: Sanoit: "raskauden aikana TSH-veriarvon täytyisi olla alle 2. (Vajaatoiminnassa TSH-arvo nousee, viitearvo on 0,4-4,5, mutta pari vuotta vanhan laajan tutkimuksen mukaan terveillä se on lähes poikkeuksetta alle 2,5, jopa alle 2,0 "
Minulta on aina ollut vaikea ottaa verikokeita, koska suonet yksinkertaisesti niin pienet, syvällä ja liukkaat, että monet tutkimukset siksi jääneet ottamassa. Avolla täytyy ottaa. Nytkin sairaalassa kävi 4 lääkäriä kokeilemassa laittaa tippaa, ennen kuin onnistui. Kotona laskettiin, että ainakin 16 neulanpistosta löytyi, niin käsitaipeista, ranteista, ranteen toiselta puolelta, nilkoista..., ennen kuin saivat verikokeet.
2008 minulta otettu kilpirauhaskokeet ja siitä en muista muuta, kuin että T4-V oli matala, ja sitä käskettiin seurata, mutta sen jälkeen ei verikokeet onnistunut, ennen kuin 2009 keväällä. Silloin: S –T4-V 11,9 pmol/l ja S –TSH 2,76 mU/l. Nyt raskauden aikana pyysin MONEEN otteeseen, että jos väsymyksen takia voisivat ottaa kokeet uudestaan, mutta lääkäri katsoi noita 2009 tuloksia, ja sanoi, että ne on sillon ollu hyvät, joten ei tarvitse nyt ottaa. Nyt sairaalassa kutienkin TSH oli noussut, arvoa tosin en vielä tiedä.
Kiitos jos viitsit vielä valaista minua, mutta oliko minulla siis todellisuudessa jo 2009 hieman noussut tuo TSH? Miksi lääkärit sitten eivät tiedä noista uusista viitearvoista? Ärsyttää, jos sekin osaltaan vaikuttanut tähän tilanteeseen... Ja tietenkin huolettaa, kuinka tämän uuden raskauden kanssa nyt käy. Siinä mielessä tosin mielenkiintoinen tilanne, että olen ymmärtänyt, että jos kärsii vajaatoiminnasta, on raskautuminen yleensä vaikeaa. Kuitenkin olen puolenvuoden sisään tullut nyt kolmesti raskaaksi, joka kerralla heti ensimmäisestä kierrosta! Mistä tässä voi olla kyse?
Jos osaat ja viitsit, niin tietäisitköhän neuvoa minua tässä asiassa vielä vähän enemmän:
Minulla siis ilmeisesti juuri vajaatoimintaa... En tiedä missä olisi oikea paikka kysyä, mutta kysyn nyt tässä. Lääkäreiltä en vielä ole saanut juuri muuta tietoa, kuin että katsotaan sitä kilpirauhasta sitten jälkitarkastuksessa.
Olen 21-vuotias. Minulla on aina epäilty kilpirauhasen vajaatoimintaa. Kasvuiässä kasvuni pysähtyi seinään, olen viidestä lapsesta esikoinen, ja päätä lyhyempi sisaruksiani. Kuukautiset aina olleet hyvin epäsäännölliset, joskus jopa yli vuodenkin poissa, tarvittaessa teroluteilla käynnistetty. Myöhemmin ehkäisypillerit tasaannuttivat kiertoa.
Nyt raskauden aikana kärsin ihan hirveästä väsymyksestä. Kaikki vain sanoivat, että raskaus aiheuttaa sitä. Muita raskausoireita minulla ei ollut, mutta vain nukuin ja nukuin. Miehenikin sanoi, että kun yleensä nukutaan 8 h, niin minä valvon 8h. Ihan totta, nukuin 16 tuntisia yöunia, valveilla en jaksanut mitään, mies teki kaikki kotityöt. Lääkärissä taas puhuin tästä, mutta lääkärin mielestä kyseessä oli masennus ja nosti masennuslääkityksen annostusta, joka tosin ei auttanut mitään. Enkä mielestäni missään vaiheessa kokenut itseäni masentuneeksi, ainoastaan väsyneeksi, mikä saattoi aiheuttaa lievää masennusta kun en jaksanut tehdä mitään. En jaksanut edes syödä, ja siksi raskausaikana painoni tippui 5 kg.
MUTTA: Sanoit: "raskauden aikana TSH-veriarvon täytyisi olla alle 2. (Vajaatoiminnassa TSH-arvo nousee, viitearvo on 0,4-4,5, mutta pari vuotta vanhan laajan tutkimuksen mukaan terveillä se on lähes poikkeuksetta alle 2,5, jopa alle 2,0 "
Minulta on aina ollut vaikea ottaa verikokeita, koska suonet yksinkertaisesti niin pienet, syvällä ja liukkaat, että monet tutkimukset siksi jääneet ottamassa. Avolla täytyy ottaa. Nytkin sairaalassa kävi 4 lääkäriä kokeilemassa laittaa tippaa, ennen kuin onnistui. Kotona laskettiin, että ainakin 16 neulanpistosta löytyi, niin käsitaipeista, ranteista, ranteen toiselta puolelta, nilkoista..., ennen kuin saivat verikokeet.
2008 minulta otettu kilpirauhaskokeet ja siitä en muista muuta, kuin että T4-V oli matala, ja sitä käskettiin seurata, mutta sen jälkeen ei verikokeet onnistunut, ennen kuin 2009 keväällä. Silloin: S –T4-V 11,9 pmol/l ja S –TSH 2,76 mU/l. Nyt raskauden aikana pyysin MONEEN otteeseen, että jos väsymyksen takia voisivat ottaa kokeet uudestaan, mutta lääkäri katsoi noita 2009 tuloksia, ja sanoi, että ne on sillon ollu hyvät, joten ei tarvitse nyt ottaa. Nyt sairaalassa kutienkin TSH oli noussut, arvoa tosin en vielä tiedä.
Kiitos jos viitsit vielä valaista minua, mutta oliko minulla siis todellisuudessa jo 2009 hieman noussut tuo TSH? Miksi lääkärit sitten eivät tiedä noista uusista viitearvoista? Ärsyttää, jos sekin osaltaan vaikuttanut tähän tilanteeseen... Ja tietenkin huolettaa, kuinka tämän uuden raskauden kanssa nyt käy. Siinä mielessä tosin mielenkiintoinen tilanne, että olen ymmärtänyt, että jos kärsii vajaatoiminnasta, on raskautuminen yleensä vaikeaa. Kuitenkin olen puolenvuoden sisään tullut nyt kolmesti raskaaksi, joka kerralla heti ensimmäisestä kierrosta! Mistä tässä voi olla kyse?
Puhalluskukka: Näyttää siltä, että tuossa on tapahtunut suoranainen virhe, jos sinulta ei ole otettu uudestaan kilpparikokeita, vaikka oireita onkin ollut. Raskauden aikana pitäisi ottaa kokeet erittäin helposti ja samoin kynnyksen lääkityksen aloittamiseksi pitää olla matala, jos ihminen on raskaana, koska on suurempi riski, että lapsen aivojen kehitys jossain määrin häiriintyy pysyvästi, samoin keskenmenot ja muut komplikaatiot yleistyvät.
En tosiaan tiedä, voisiko tällä olla tekemistä keskenmenosi kanssa ja ehkei sitä voi täysin edes selvittää, että oliko se myötävaikuttava tekijä. Voihan se olla surullinen sattumakin. Joka tapauksessa kannattaa nyt heti hakea apua lääkäriltä kilpirauhasasioihin pienen sikiösi takia. Ei ole mitään hätää tässä vaiheessa, kaikkein kriittisin vaihe lapsen kannalta on vasta toinen kolmannes. Ensiksi kannattaa kysyä, että mitä lukuarvoja uusimmat tuloksesi olivat. Jos ne on katsottu kohonneiksi, niin TSH lienee silloin yli 4,5. Tuo aiemmin otettu T4V:kin on ollut aika alhainen eli vajaatoiminta ei ole ollenkaan mahdottomuus. (Vajaatoiminnassa TSH nousee ja samaan aikaan T4V laskee. ) Tuolla TSH-arvolla ja taustalla tolkuissaan olevan lääkärin kyllä pitäisi määrätä sulle tyroksiinilääkitys. Sitä voi huoletta käyttää raskausaikana, sillä kyseessä on elimistön oma aine, ei vieras kemikaali. Kyse on siis tärkeästä hormonikorvaushoidosta. Ja fiksu lääkäri ottaisi sinulta verikokeessa autoimmuunivasta-aineet eli TPO-Ab- nimisen verikokeen. Autoimmuunitulehdus on ylivoimaisesti (95%) yleisin syy kilpirauhashäiriöihin. Vasta-aineet häiritsevät myös sikiötä ja jos niitä on, niin diagnoosi vahvistuu ja lääkitys on välttämätön. Tyroksiinilääkitys yleensä pitää vasta-ainetuotantoa kurissa.
Jos et saa sinua nyt hoitavilta lääkäreiltä apua, niin kannattaa hakeutua hyvälle yksityislääkärille. Voin suositella yksityisviestillä joitakin tunnetusti hyviä lääkäreitä asuinpaikkasi mukaan, jos sattuisin tietämään. Valitettavasti kilpirauhashäiriöiden puolivillainen hoito on tavallista, vaikka on kyse hyvin yleisestä sairaudesta. Yksi syy tähän on se, että sen osalta puuttuu Käypä hoito- suositukset, jolloin lääkärin oma tietotaso ratkaisee. Toiset hoitavat ikivanhoin opein, toiset ovat päivittäneet osaamistaan.
Tässä pari linkkiä sinulle kilpirauhashäiriöistä ja niiden raskauden aikaisesta hoidosta:
Ensinnä luentotiivistelmä Ulla Slaman luennosta. Slama on kilpirauhasliitossa toimiva lääkäri, jolla on pitkä kokemus näiden sairauksien hoitamisesta. Tässä linkissä on ihan hyvä oirelistakin.
http://kilpirauhasliitto.fi/pdf/Ullan_luento_reviderad.pdf
Huomioi erityisesti: "Pelkkää TSH:ta ei pidä mitata, rinnalla on hyvä mitata T4V ainakin välillä. Vaikka viitearvot ovat laajemmat, monet eivät voi hyvin jos TSH on yli 2,5. Raskauden aikainen seuranta on erityisen tärkeä. TSH ei saa mennä raskauden aika yli 3,5. Parempi olisi, että se olisi alle 2,5. Huono hoitotasapaino raskauden aikana altistaa keskenmenolle, ennen aikaiselle synnytykselle, ja lisäksi lapsen älyllinen kehitys saattaa lievästi heikentyä ja lapsen syntymäpaino voi olla pieni."
Tässä Kilpirauhasliiton tiedote verikokeista ja raskaudesta: http://www.kilpirauhasliitto.fi/pdf/LehdistotiedoteNTS.pdf
Tässä lääkäri Vesa Ilvesmäen luentomateriaali kilpirauhasesta http://www.pkkilpi.org/Ilvesmaki_Kilpirauhasen_sairauksista.pdf
Erityisesti kannattaa huomata taas tuo raskauskohta. Lainaan tärkeimmät tekstit kaikkien nähtäville tähän:
"Kilpirauhasen toimintahäiriöt
raskaudessa, yleistä
• Diabeteksen ohella yleisin endokriininen
häiriö raskausaikana
• 1-2%:lla odottavista äideistä
• + 2-3% subkliinisiä häiriöitä (jopa ad 10%
yhteensä)
• Sekä yli- että alitoiminnalla voi olla
vaikutusta äitiin ja lapseen
• Vaikutukset lapseen voivat jäädä pysyviksi
Hypotyreoosi, taustaa hoidolle
• Äidin tyroksiini kulkeutuu sikiöön
– ennen sikiön oman kilpirauhastoiminnan
käynnistymistä
– sen jälkeen
• 2. trimesterin aikana aivojen arkkitehtuuri kehittyy
• 2. trimesterin aikana fetaalinen tyroksiini tulee lähes
yksinomaan äidiltä!
• äidin hypotyreoosi voi johtaa palautumattomaan lapsen
aivovaurioon
• Rajapintainenkin (TSH 4-10) äidin hypotyreoosi
altistaa sikiön neuropsykologisille
kehityshäiriöille
Raskaudenaikaisen TSH-seulonnan
aiheet (Endocrine Society 2007)
• Potilaalla kilpirauhassairaus tai sen aikaisempi
hoito
• Suvussa kilpirauhassairauksia
• Suurentunut kilpirauhanen
• Hypo- tai hypertyreoosiin sopivia oireita
• Potilaalla TPO-vasta-aineita veressä
• Tyypin 1 diabetes tai muu autoimmuunisairaus
• Aikaisempi keskenmeno tai ennenaikainen
synnytys
• Aikaisempi pään/kaulan alueen sädehoito
Tuore hypotyreoosi raskauden
aikana
• Tyroksiini suoraan 100-150 ug/vrk
• Vaikeassa hypotyreoosissa kaksinkertainen
annos muutaman päivän ajan
• TSH:n tarkastus 4 viikon kuluttua
• TSH-seuranta 6-8 viikon välein koko
raskauden ajan
TSH-tavoite raskauden aikana
• 1. raskauskolmannes: <2.5 mU/l
• 2. ja 3. raskauskolmannes: <2.5-3 mU/l
Autoimmuunityreoidiitti ja raskaus
• Eutyreoottiseen krooniseen
autoimmuunutyreoidiittiin liittyy 3.5-
kertainen keskenmenoriski
• Diagnoosi: S-TPO-vasta-aineet
Keskenmenoriski Negron(2007)
tutkimuksessa
• TPO+, ei tyroksiinia: 13.8%
• TPO+, tyroksiinihoito: 3.5%
Ennenaikaiset synnytykset Negron
(2007) tutkimuksessa
• TPO+, ei tyroksiinia:22.4%
• TPO+, tyroksiinihoito: 7%
Pohdintaa Negron (2007)
tutkimuksesta
• Pitäisikö TPO-vasta-aineet tutkia kaikilta
raskaana olevilta?
• Perusteet olemassa yleiselle seulonnalle,
toistaiseksi ei ole vielä missään käytössä
• Tavoite: kaikki hypotyreoosin hoitoa
tarvitsevat odottavat äidit tulee saada
hoidon piiriin.
Ja lopuksi. Erittäin hyvää tukea voit saada seuraavilta vertaistukipalstoilta:
www.kilpirauhas.info/foorumi
www.kilpirauhanen.com
www.kilpirauhasliitto.fi
Ensin mainittuun joutuu kirjautumaan, että pääsee lukemaan keskusteluja, mutta se kannattaa. Erityisesti raskausaiheesta on paljon keskustelua. Kyseessä eivät siis ole lääkärit, mutta kuitenkin vuosia sairastaneetr potilaat, jotka ovat itse olleet raskaana kilpirauhasongelmaisina ja tietävät sudenkuopat sekä hyvät hoidot ja hyvät lääkärit. Jos et halua kirjautua, siellä on myös vieraspalsta, jonne voi esittää kysymyksiä. Toinen foorumi on täysin avoin, mutta kirjoittaakseen viestejä tai kysymyksiä täytyy kirjautua.
Toivon, että tästä oli jotain apua. Lippu korkealle vaan ja hankkimaan hyvää lääkäriä, joka pystyy vastaamaan voinnistasi raskausaikana ja turvaamaan lapsesi kehityksen. Vaiva on yleinen, usein vähän mitätöitykin, mutta oikeasti vaatisi kunnon hoidon ja seurannan, kuten edellä olevista linkeistäkin näkyy.
En tosiaan tiedä, voisiko tällä olla tekemistä keskenmenosi kanssa ja ehkei sitä voi täysin edes selvittää, että oliko se myötävaikuttava tekijä. Voihan se olla surullinen sattumakin. Joka tapauksessa kannattaa nyt heti hakea apua lääkäriltä kilpirauhasasioihin pienen sikiösi takia. Ei ole mitään hätää tässä vaiheessa, kaikkein kriittisin vaihe lapsen kannalta on vasta toinen kolmannes. Ensiksi kannattaa kysyä, että mitä lukuarvoja uusimmat tuloksesi olivat. Jos ne on katsottu kohonneiksi, niin TSH lienee silloin yli 4,5. Tuo aiemmin otettu T4V:kin on ollut aika alhainen eli vajaatoiminta ei ole ollenkaan mahdottomuus. (Vajaatoiminnassa TSH nousee ja samaan aikaan T4V laskee. ) Tuolla TSH-arvolla ja taustalla tolkuissaan olevan lääkärin kyllä pitäisi määrätä sulle tyroksiinilääkitys. Sitä voi huoletta käyttää raskausaikana, sillä kyseessä on elimistön oma aine, ei vieras kemikaali. Kyse on siis tärkeästä hormonikorvaushoidosta. Ja fiksu lääkäri ottaisi sinulta verikokeessa autoimmuunivasta-aineet eli TPO-Ab- nimisen verikokeen. Autoimmuunitulehdus on ylivoimaisesti (95%) yleisin syy kilpirauhashäiriöihin. Vasta-aineet häiritsevät myös sikiötä ja jos niitä on, niin diagnoosi vahvistuu ja lääkitys on välttämätön. Tyroksiinilääkitys yleensä pitää vasta-ainetuotantoa kurissa.
Jos et saa sinua nyt hoitavilta lääkäreiltä apua, niin kannattaa hakeutua hyvälle yksityislääkärille. Voin suositella yksityisviestillä joitakin tunnetusti hyviä lääkäreitä asuinpaikkasi mukaan, jos sattuisin tietämään. Valitettavasti kilpirauhashäiriöiden puolivillainen hoito on tavallista, vaikka on kyse hyvin yleisestä sairaudesta. Yksi syy tähän on se, että sen osalta puuttuu Käypä hoito- suositukset, jolloin lääkärin oma tietotaso ratkaisee. Toiset hoitavat ikivanhoin opein, toiset ovat päivittäneet osaamistaan.
Tässä pari linkkiä sinulle kilpirauhashäiriöistä ja niiden raskauden aikaisesta hoidosta:
Ensinnä luentotiivistelmä Ulla Slaman luennosta. Slama on kilpirauhasliitossa toimiva lääkäri, jolla on pitkä kokemus näiden sairauksien hoitamisesta. Tässä linkissä on ihan hyvä oirelistakin.
http://kilpirauhasliitto.fi/pdf/Ullan_luento_reviderad.pdf
Huomioi erityisesti: "Pelkkää TSH:ta ei pidä mitata, rinnalla on hyvä mitata T4V ainakin välillä. Vaikka viitearvot ovat laajemmat, monet eivät voi hyvin jos TSH on yli 2,5. Raskauden aikainen seuranta on erityisen tärkeä. TSH ei saa mennä raskauden aika yli 3,5. Parempi olisi, että se olisi alle 2,5. Huono hoitotasapaino raskauden aikana altistaa keskenmenolle, ennen aikaiselle synnytykselle, ja lisäksi lapsen älyllinen kehitys saattaa lievästi heikentyä ja lapsen syntymäpaino voi olla pieni."
Tässä Kilpirauhasliiton tiedote verikokeista ja raskaudesta: http://www.kilpirauhasliitto.fi/pdf/LehdistotiedoteNTS.pdf
Tässä lääkäri Vesa Ilvesmäen luentomateriaali kilpirauhasesta http://www.pkkilpi.org/Ilvesmaki_Kilpirauhasen_sairauksista.pdf
Erityisesti kannattaa huomata taas tuo raskauskohta. Lainaan tärkeimmät tekstit kaikkien nähtäville tähän:
"Kilpirauhasen toimintahäiriöt
raskaudessa, yleistä
• Diabeteksen ohella yleisin endokriininen
häiriö raskausaikana
• 1-2%:lla odottavista äideistä
• + 2-3% subkliinisiä häiriöitä (jopa ad 10%
yhteensä)
• Sekä yli- että alitoiminnalla voi olla
vaikutusta äitiin ja lapseen
• Vaikutukset lapseen voivat jäädä pysyviksi
Hypotyreoosi, taustaa hoidolle
• Äidin tyroksiini kulkeutuu sikiöön
– ennen sikiön oman kilpirauhastoiminnan
käynnistymistä
– sen jälkeen
• 2. trimesterin aikana aivojen arkkitehtuuri kehittyy
• 2. trimesterin aikana fetaalinen tyroksiini tulee lähes
yksinomaan äidiltä!
• äidin hypotyreoosi voi johtaa palautumattomaan lapsen
aivovaurioon
• Rajapintainenkin (TSH 4-10) äidin hypotyreoosi
altistaa sikiön neuropsykologisille
kehityshäiriöille
Raskaudenaikaisen TSH-seulonnan
aiheet (Endocrine Society 2007)
• Potilaalla kilpirauhassairaus tai sen aikaisempi
hoito
• Suvussa kilpirauhassairauksia
• Suurentunut kilpirauhanen
• Hypo- tai hypertyreoosiin sopivia oireita
• Potilaalla TPO-vasta-aineita veressä
• Tyypin 1 diabetes tai muu autoimmuunisairaus
• Aikaisempi keskenmeno tai ennenaikainen
synnytys
• Aikaisempi pään/kaulan alueen sädehoito
Tuore hypotyreoosi raskauden
aikana
• Tyroksiini suoraan 100-150 ug/vrk
• Vaikeassa hypotyreoosissa kaksinkertainen
annos muutaman päivän ajan
• TSH:n tarkastus 4 viikon kuluttua
• TSH-seuranta 6-8 viikon välein koko
raskauden ajan
TSH-tavoite raskauden aikana
• 1. raskauskolmannes: <2.5 mU/l
• 2. ja 3. raskauskolmannes: <2.5-3 mU/l
Autoimmuunityreoidiitti ja raskaus
• Eutyreoottiseen krooniseen
autoimmuunutyreoidiittiin liittyy 3.5-
kertainen keskenmenoriski
• Diagnoosi: S-TPO-vasta-aineet
Keskenmenoriski Negron(2007)
tutkimuksessa
• TPO+, ei tyroksiinia: 13.8%
• TPO+, tyroksiinihoito: 3.5%
Ennenaikaiset synnytykset Negron
(2007) tutkimuksessa
• TPO+, ei tyroksiinia:22.4%
• TPO+, tyroksiinihoito: 7%
Pohdintaa Negron (2007)
tutkimuksesta
• Pitäisikö TPO-vasta-aineet tutkia kaikilta
raskaana olevilta?
• Perusteet olemassa yleiselle seulonnalle,
toistaiseksi ei ole vielä missään käytössä
• Tavoite: kaikki hypotyreoosin hoitoa
tarvitsevat odottavat äidit tulee saada
hoidon piiriin.
Ja lopuksi. Erittäin hyvää tukea voit saada seuraavilta vertaistukipalstoilta:
www.kilpirauhas.info/foorumi
www.kilpirauhanen.com
www.kilpirauhasliitto.fi
Ensin mainittuun joutuu kirjautumaan, että pääsee lukemaan keskusteluja, mutta se kannattaa. Erityisesti raskausaiheesta on paljon keskustelua. Kyseessä eivät siis ole lääkärit, mutta kuitenkin vuosia sairastaneetr potilaat, jotka ovat itse olleet raskaana kilpirauhasongelmaisina ja tietävät sudenkuopat sekä hyvät hoidot ja hyvät lääkärit. Jos et halua kirjautua, siellä on myös vieraspalsta, jonne voi esittää kysymyksiä. Toinen foorumi on täysin avoin, mutta kirjoittaakseen viestejä tai kysymyksiä täytyy kirjautua.
Toivon, että tästä oli jotain apua. Lippu korkealle vaan ja hankkimaan hyvää lääkäriä, joka pystyy vastaamaan voinnistasi raskausaikana ja turvaamaan lapsesi kehityksen. Vaiva on yleinen, usein vähän mitätöitykin, mutta oikeasti vaatisi kunnon hoidon ja seurannan, kuten edellä olevista linkeistäkin näkyy.