Muakin ärsyttää kun monet vaatteet on niin selvästi tyttöjen tai poikien. On vaaleansinistä ja pinkkiä ja muun värisissä on joko hellokittyä ja röyhelöä tai puuhapeteä. Onneksi löytyy sitten niitä söpöillä eläinkuvillakin varustettuja. Kirpputoreilta ollaan tähän mennessä enimmäkseen vaatteet hankittu ja juurikin mahdollisimman sukupuolineutraalia. Sukupuolta kun ei tiedetä eikä edes haluta tietää ennen syntymää. En halua pukea lastani pelkkään vaaleanpunaiseen tai -siniseen. Punaista ja sinistä on kyllä hankittuna, mutta kumpaakaan en kummallekaan sukupuolelle laittaisi pelkästään päälle. Muutenkin karsastan vähän pinkkiä. Saa sitten stereotypisoijat kauhistella kun lapsella on vaaleanpunaista ja -sinistä päällä samanaikaisesti. Vähän jopa naurattaa anoppi kun hän kertoi ostaneensa vauvanvaatteita, väreissä löytyy valkoinen, musta ja harmaa, kun ei sukupuolta vielä tiedä. Okei, sellaisia värejä kuin liila, keltainen, vihreä, oranssi ja ruskea ei siis ole olemassa? Tai sitten hän ajattelee nekin yksioikoisesti vain toiselle. :D
Kasvatuksessa sitten yritetään kohdella yksilönä. Jos lapsi haluaa leikkiä leluautoilla hän saa sen tehdä, samoin prinsessaleikit on sallittuja (joskin vähän toivon että jos tulee tyttö, ei olisi liian prinsessa). Kotityöt saa myös opetella sukupuolesta riippumatta ja jos poika haluaa opetella neulomaan, opetan mielelläni ja tyttö saa isompana räplätä mopojen kanssa jos haluaa (ja on varaa). Tytöksi ja pojaksi kutsumista en toki vastusta ja tyttö saa olla niin tyttömäinen kuin haluaa - tai olla olematta. Miehet ei saa itkeä jutut on mielestäni ihan kukkua ja aion opettaa mahdolliselle pojalle tunteita ja että ne saa näyttää.
Itse tykkäsin leikkiä pienenä niin nukeilla kuin veljieni leluautoilla ja dinosauruksillakin. Barbeilla leikin lähinnä vain kavereiden kanssa ja prinsessaleikit kiersin kaukaa. Suosikkileikit kavereidenkin kanssa oli eläinleikkejä. Meikkaus ja korkokengät eivät ole ikinä innostaneet, hameita saatan joskus pitääkin. Nykyisin taidan olla meidän suhteessa jätkä. :D Kumpikin meistä tekee kotitöitä ja mies on se joka ymmärtää koneista, mutta minä olen se joka menee tutkimaan formale kauppoja.
