Sormiruokailu isovanhempien luona

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja chromi
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
C

chromi

Vieras
Perheillallisella isovanhempien luona, tulossa sisaruksia kumppaneineen ja yksi isovanhempien tuttavapariskunta. Meidätkin kutsuttiin, mutta ilmoitettiin, että taaperon on syötävä sosetta syötettynä, sotkun takia. Olen vähän ymmälläni. Sotkun siivoan tietenkin aina itse ja meidän perhe syö yhdessä. Sosetta kyllä syö jos saa syödä itse, mutta se on vielä sormiruokailua sottaisempaa. Syötettynä vieraassa paikassa tuskin syö ja jos syö niin se vaatii viihdykettä ja on melkoinen show ja tarkoittaa sitä, että minäkään en pääse syömään koko lounasta. Tekisi mieli sanoa, kiitos mutta ei tulla, mutta siitä se sota vasta syttyykin kun ehdittiin jo luvata ja kielto tuli jälkikäteen.

Pokkana otan lapselleni eväät mukaan koska en tiedä mitä on tarjolla, ja hän saa osallistua ruokailuun omaan tahtiinsa. Tuntuu todella uskomattomalta että mummo vaatii tällaista. Toinen mummo taas kyselee etukäteen että hän tekee tällaista, sopiiko taaperolle.


onko muille käynyt näin? Voiko mummo vaatia tällaista ja olenko kohtuuton kun otan tästä nokkiini? Tämä on varmasti viimeinen illalliskutsuja jolle menemme heidän luokseen. Taapero on 1,5 vuotias.
 
Eikös taapero ole myös vieras, jos hänetkin on kutsuttu ja yhtälailla hänen viihtyvyytensä isännälle ja emännälle kunnia-asia? Mitäs, jos kyselet, mitä on tarjolla muille vieraille ja teet sen perusteella suunnitelman, tarvitseeko omia eväitä pakata mukaan lisäksi. 1,5v kuitenkin voi jo syödä käytännössä kaikkea, mitä aikuisetkin, mikäli ei vain mitään allergioita ole ilmennyt. Pakkaatte mukaan sellaisen varustuksen, että ruokailu sujuu mahdollisimman siististi (sopiva ruokalappu tai esim ruokailuessu, lattialle voi laittaa vaikka pyyhkeen lapsen ruokapaikan alle, jos sitä pitää suojata, sellainen muki, josta lapsi osaa juoda, mutta ei voi sotkea ja tarvittaessa omat tutut ruokailuvälineet), annatte lapselle pieniä eriä ruokaa, jolloin todennäköisesti suurin osa löytää suuhun, autatte lasta tarvittaessa ja muuten nautitte seurasta,sekä annatte lapsenkin nauttia ihanasta yhteisestä ruokailuhetkestä. Mukaan kannattaa ottaa myös sellaista tekemistä, minkä parissa lapsi viihtyisi ehkä hetken oman ruokailunsa päätteeksi, jos ei jaksa syödä yhtä kauan kuin aikuiset.

1,5v lapsi on ruokailun suhteen jo melko "iso". Osa lapsista on syönyt itsenäisesti jo lähemmäs tai jopa yli vuoden tuossa iässä ja ruokailu alkaa pikkuhiljaa olla siistimpää. Meidän lasten kanssa on käyty alle 1v iästä asti ravintoloissa, ei toki kaikkein hienoimmissa, mutta sellaisissa kuitenkin, missä on pöytiin tarjoilu. Sotkua toki aina jonkun verran tulee, mutta sitä osaa kummasti jo tuossa vaiheessa minimoida. Voihan aikuinenkin vielä vahingossa kaataa lasinsa tai pudottaa ruokaa syliinsä.. Lapsillakin on oikeus nauttia yhdessä ruokailusta.
 
Isovanhemmat eivät voi kyllä vaatia, että tuon ikäistä lasta syötetään! En tiedä, millaisia kokemuksia heillä on lapsenlapsen syömisestä, mutta 1,5-vuotias osaa kyllä jo viedä lusikan tai haarukan suuhun. En enää tuossa vaiheessa puhuisi edes sormiruokailusta. Sitä syödään, mitä on kaikille tarjolla ja ruokailuvälineillä syödään ne, mihin muutkin käyttävät ruokailuvälineitä ja sormin mm leipä ja naposteltavat.

Kannattaa puhua asiasta ennen varsinaista vierailua ja tehdä päätökset sen jälkeen.
 
Ei kyllä mielestäni voi vaatia että tuon ikäistä lasta syötettäisiin. Ei 1,5-vuotiaan syömisestä nyt niin paljoa sotkua tule ja kyllä varmasti kaikki ymmärtävät jos vähän ruokaa jonnekin tippuu. Voisin jotenkin käsittää jos kyseessä olisi vauva jonka syönnin jälkeen ruokaa on vauvassa ja metrin säteellä joka puolella. Jos on pokkaa voisi tuollaisesta sanoa että lapsi syö itse tai ette tule ollenkaan. Tai sitten vain menette ja annatte lapsen syödä itse. Eihän useimmat 1,5-vuotiaat edes syö soseita vaan ihan samaa ruokaa mitä muutkin.
 
Minä jättäisin menemättä tuossa tilanteessa. Meillä reilun vuoden ikäinen, joka ei syö soseita syötettynä. Jos yritän, sotkua tulee paljon enemmän, kuin sormiruokailusta. Meillä onneksi ymmärtäväiset isovanhemmat, jotka kunnioittavat meidän valintoja, vaikka tehdäänkin eri lailla kun he tekivät omien lastensa kanssa.
 
Onpa oudot isovanhemmat.

Silloin kun oma lapsi oli 1,5-vuotias, osasi kyllä syödä jo suhteellisen siististi itsekin, kunhan vain lautasessa oli kunnon reunat. Eikä kyse todellakaan ollut mistään sormiruokailusta ( toki esim. isompi leipä piti laittaa pienemmiksi paloiksi)
 
Kyllä 1,5-vuotiaan tulisi odottaa syövän itse, sehän on parasta aikaa harjoitteluun. Ottaa sitten jotain vähemmän sotkevaa evästä jos on kynnyskysymys. Kyllä minä sen ymmärrän, että jotain kuivunutta puuroa on raivostuttavaa raaputtaa lattiasta ja pöydän jaloista, mutta lapselle voidaan tarjota jotain siistimpää. Ja tietenkin vanhemmat siivoavat lapsen jäljet, niin kuin aina. Jos ruokapöydän alla on valkoinen persialaismatto niin kohtuuttomia pyyntöjä voi odottaa, muuten en ihan ymmärrä ohjeistusta.

Antaisin lapselle jotain vihanneksia, leipää, muuta vastaavaa kaluttavaa jota voi mupeltaa kun isot ihmiset syö. Sitten kun vanhemmat ovat syöneet, voivat vielä tarvittaessa ruokkia jos on tarve.

Meillä on myös 1,5-vuotias joka todellakin syö itse samalla kun vanhemmatkin. Sitten kun vanhemmat on valmiita, jompikumpi jeesaa jos siltä tuntuu. Sotkua tulee riippuen ruoasta, joskus aika paljon, mutta useammin ei juuri lainkaan. Ja yleensä kyllä haluaa (=vaatii) samaa ruokaa kuin muillakin. Ei ole vauva enää tuollainen enkä sormiruokailusta puhuisi. Meillä ainakin käytetään jo aterimia (sormien ohella).
 
Onpa tosiaan outo vaatimus. Jättäisin itse huomioimatta ja antaisin syödä omalla tyylillä, toki sen verrran isäntiä kunnioittaen ettei sotkua päästettäisi kovin valtoimeksi. Jos arvon mummo(?) nostaisi asiasta metelin paikan päällä, voisi hän itse ryhtyä syöttämään, sitä tokikaan häneltä kieltäisi. Ja jos tämä olisi dealbreaker koko illalliselle, olisi samantekevää poistua - kyllä omalle perheelleenkin saa asettaa jotkin rajat, joissa ei jousta. Kaikella ystävyydellä :grin.
Ymmärrän kyllä sen että jotkin isovanhemmat yrittää runnoa läpi omia ideaalejaan, mutta kaikkeen ei pidä nöyrtyä. Kukaan jaksa päätään kovin kauan kiveen hakata..
 
Onpa tosiaan outo vaatimus. Jättäisin itse huomioimatta ja antaisin syödä omalla tyylillä, toki sen verrran isäntiä kunnioittaen ettei sotkua päästettäisi kovin valtoimeksi. Jos arvon mummo(?) nostaisi asiasta metelin paikan päällä, voisi hän itse ryhtyä syöttämään, sitä tokikaan häneltä kieltäisi. Ja jos tämä olisi dealbreaker koko illalliselle, olisi samantekevää poistua - kyllä omalle perheelleenkin saa asettaa jotkin rajat, joissa ei jousta. Kaikella ystävyydellä :grin.
Ymmärrän kyllä sen että jotkin isovanhemmat yrittää runnoa läpi omia ideaalejaan, mutta kaikkeen ei pidä nöyrtyä. Kukaan jaksa päätään kovin kauan kiveen hakata..
No tässä aloituksessa on vain yhden osapuolen näkemys. Kun emme tiedä, miten ruokailu normaalisti sujuu, niin ei voi oikein tarkasti ottaa kantaa.

Olen nimittäin nähnyt sellaisia ruokapöytäsirkuksia elämäni aikana, että jos osuu kohdalle omien lastenlasten kanssa, niin otan kyllä puheeksi.
 
Oletko kysynyt miksi tuollainen vaatimus on? Onkonhan sotku se todellinen syy, vai onko taustalla jotain syvällisempää syytä?
 
No tässä aloituksessa on vain yhden osapuolen näkemys. Kun emme tiedä, miten ruokailu normaalisti sujuu, niin ei voi oikein tarkasti ottaa kantaa.

Olen nimittäin nähnyt sellaisia ruokapöytäsirkuksia elämäni aikana, että jos osuu kohdalle omien lastenlasten kanssa, niin otan kyllä puheeksi.
näinhän se on! mutta koska täällä harvoin pääsee sitä toista puolta kuulemaan, on otettava kantaa käsillä olevalla tiedolla :grin.

Sä varmaan olet kyllä ammattilaisena nähnyt yhtä sun toista, itsellä kovin suppea näkemys tähän - sitä kun tuppaa hengaamaan vaan kaltaistensa (tai ainakin tykkäämiensä) ihmisten seurassa.
Mä luulen että pyrin lähtökohtaisesti nielemään tulevat lastenlasten pöytäsirkukset - en missään nimessä haluaisi ottaa kantaa jollei sitä pyydetä. teoriassa :grin
 
Takaisin
Top