Kuulin jonkun sanovan, että some on syynä ihmisten ja etenkin lasten ja nuorten pahoinvointiin. Mitä mieltä, olisiko siinä perää?
Some ja sen negatiiviset vaikutukset yhteiskunnassa
- Ketjun aloittaja Bella Swan
- Aloituspäivämäärä
Suskikitten
Näppärä viestien naputtelija
Omasta mielestäni kyllä vaikkakaan ei yksin aiheuttamassa sitä.
Some aiheuttaa herkästi sitä että vertaa itseänsä asioihin, jotka ei ole todellisia. Samoin netissä näkee vaikka ja mitä tosi järkyttävääkin, koska algoritmit tykkää reaktioista ja on helpompaa lietsoa inhoa kuin saada tykkäyksiä. Ylipäätään tuntuu että saa tosi inhottavaa sisältöä herkästi. Pahinta on se että osa siitä järkyttävästä sisällöstä on myös tahallaan suunnattu lapsille.
Nuo some alustat on mielestäni vielä tyystin avuttomia suojelemaan käyttäjiä järkyttävältä sisällöltä. Tavallaan ymmärrettävää ettei sitä saa estettyä, mutta on se silti ärsyttävää. Ja toki olisi mulla muitakin ärsytyksen aiheita, mutta koetin mainita vain sen, mikä ärsyttää eniten somea paljon puoleisesti käyttävänä.
Some aiheuttaa herkästi sitä että vertaa itseänsä asioihin, jotka ei ole todellisia. Samoin netissä näkee vaikka ja mitä tosi järkyttävääkin, koska algoritmit tykkää reaktioista ja on helpompaa lietsoa inhoa kuin saada tykkäyksiä. Ylipäätään tuntuu että saa tosi inhottavaa sisältöä herkästi. Pahinta on se että osa siitä järkyttävästä sisällöstä on myös tahallaan suunnattu lapsille.
Nuo some alustat on mielestäni vielä tyystin avuttomia suojelemaan käyttäjiä järkyttävältä sisällöltä. Tavallaan ymmärrettävää ettei sitä saa estettyä, mutta on se silti ärsyttävää. Ja toki olisi mulla muitakin ärsytyksen aiheita, mutta koetin mainita vain sen, mikä ärsyttää eniten somea paljon puoleisesti käyttävänä.
Ilman muuta on perää. Erityisen vahingollisia ovat instat ja muut kuvienjakoalustat, joissa kaikki kilpailevat siitä, kenen kroppa ja elämä näyttävät kaikkein hienoimmalta.
Ohje internetin alkuajoilta on oikein hyvä; älä laita nettiin yhtään tunnistettavaa kuvaa itsestäsi, se suojaa myös somen ongelmalliselta osalta.
Meidän lapset ovat niin pieniä, että ei ole vielä ollut ajankohtaista miettiä somen käyttöä heidän kantiltaan. Mutta omalta osaltani olen todennut etenkin FB ja IG reelsien olevan vahingollisia itselleni. Ei niinkään sisällön kannalta, vaan ihan vain se lyhyiden videoiden katsominen itsessään alkoi aiheuttaa mulle sellaista levottomuuden tunnetta ja keskittymiskyvyn puutetta. IG:n poistin kokonaan käytöstä ja FB:n käyttöä koetan rajoittaa, mutta Marketplacen takia sitä edelleen joudun käyttämään. Jos FB olisi sitä mitä se alkujaan oli: omien ja ystävien kokemusten vaihtamista, niin en kokisi sitä itsessään haitallisena itselleni, mutta noi reelsit etenkin on musta ongelmallisia.
Ehdottomasti on perää! Siihen on monia syitä. Sisältö somessa on täysin epärealistista, sinne postataan vain huippuhetket elämästä. Tai kuvitellut huippuhetket, voihan me olla keksittyjä. Lisäksi todella vahingollista sisältöä on paljon ja periaatteessa yritykset alustojen takana voisi estää ne, mutta ei niiden kannata. On tutkittu että negatiivinen ja tunteita herättävä sisältö koukuttaa ja lisää somen käyttöä. Ja se tarkoittaa lisää rahaa heille mainostajilta. He tekee vain jotain näyttääkseen että yritystä on. Mutta samaan aikaan heillä on töissä joukko psykologeja ja tehdään paljon testejä uusille ominaisuuksille että palvelu olisi mahdollisimman koukuttava.
Ja se, mitä tämä tuo ihmiselle henkilökohtaisesti? Oma elämä tuntuu huonolta, ei tunne saavuttaneensa elämässään mitään kun aina löytyy joku parempi. Tylsyyden sieto heikkenee, muisti heikkenee. Mikään ei oikein tunnu miltään kun kädessä on jatkuvasti käytännössä kasino, koskaan ei tiedä mitä seuraava pyyhkäisy tuo tullessaan.
Nämä tulee ainakin mieleen omakohtaisesta kokemuksesta, siitä selviämisestä ja aiheen tarkemmasta tutkimisesta. Voisin paasata aiheesta pitkästikin, mutta iltatoimet alkaa lähestyä
Ja se, mitä tämä tuo ihmiselle henkilökohtaisesti? Oma elämä tuntuu huonolta, ei tunne saavuttaneensa elämässään mitään kun aina löytyy joku parempi. Tylsyyden sieto heikkenee, muisti heikkenee. Mikään ei oikein tunnu miltään kun kädessä on jatkuvasti käytännössä kasino, koskaan ei tiedä mitä seuraava pyyhkäisy tuo tullessaan.
Nämä tulee ainakin mieleen omakohtaisesta kokemuksesta, siitä selviämisestä ja aiheen tarkemmasta tutkimisesta. Voisin paasata aiheesta pitkästikin, mutta iltatoimet alkaa lähestyä
Mä olen joutunut luopumaan noiden reelsien takia jokaisesta somesta puhelimessani. En vain pystynyt toimimaan kun pienenkin ahdistuksen seurauksena hyppäsin selaamaan ja sit tulee just tuo levottomuus ja keskittymisen puute. Ja sehän on omiaan vaikeuttamaan tilannetta. Fb:tä käytän edelleen, mutta se on tabletilla vain niin pääsy edes vähän rajatumpaa itselle. Fb oli aiemmin oikein mainio alusta vailla vahinkoa, mutta nyt siellä ei ole oikein muuta kuin vahinkoa.
Pilkki24
Foorumin legenda
Totta kai ovat haitallisia ja syynä ihmisten pahoinvointiin. Raha tulee mainoksista ja mitä enemmän niillä on näkyvyyttä (=käyttäjiä viettämässä palvelussa aikaa) niin sitä enemmän tulee rahaa. Somealustat tehdään mahdollisimman koukuttaviksi, jotta niissä vietettäisiin mahdollisimman paljon aikaa. Tämä ajankäyttö on sitten pois kaikesta hyödyllisemmästä. Aivoille ei myöskään tee hyvää kuluttaa lyhytvideoita yms materiaalia mikä vaikuttaa vahvasti dopamiinijärjestelmäämme tylsyttäen sen toimintaa. Luulen monien keskittymisongelmien johtuvan tällaisen sisällön ylenmääräisestä kuluttamisesta.
Tarkkailin taas tässä lähikuukausina omaa puhelimen käyttöäni ja sitä vähentämällä olen saanut päiviini aikaa uudelle harrastukselle ja olen lukenut enemmän kirjoja. Enkä siis kuluta edes somea, vaan pelailen puhelimella, luen uutisia ja kirjoittelen tänne. Tarkkana saa olla ettei käyttö lipsu liialliseksi.
Pieni foliohattu sisälläni myös pohtii josko sosiaalisen median palvelut on luotu, jotta ihmisiä olisi helpompi hallita.
Tietty perä siinä lienee siinä mielessä, että tietojamme myydään ja analysoidaan jatkuvasti ja mainostamisesta on tehty tiedettä siten, että me tyhmät lampaat lopulta käytännössä ostamme mitä käsketään.
Istuin juuri yksi päivä mäkkärissä miettimässä miksi syön sitä etäisesti ruoaksi tunnistettavaa mautonta ja ylisuolattua mössöä. 
Tarkkailin taas tässä lähikuukausina omaa puhelimen käyttöäni ja sitä vähentämällä olen saanut päiviini aikaa uudelle harrastukselle ja olen lukenut enemmän kirjoja. Enkä siis kuluta edes somea, vaan pelailen puhelimella, luen uutisia ja kirjoittelen tänne. Tarkkana saa olla ettei käyttö lipsu liialliseksi.
Pieni foliohattu sisälläni myös pohtii josko sosiaalisen median palvelut on luotu, jotta ihmisiä olisi helpompi hallita.
Tietty perä siinä lienee siinä mielessä, että tietojamme myydään ja analysoidaan jatkuvasti ja mainostamisesta on tehty tiedettä siten, että me tyhmät lampaat lopulta käytännössä ostamme mitä käsketään. Istuin juuri yksi päivä mäkkärissä miettimässä miksi syön sitä etäisesti ruoaksi tunnistettavaa mautonta ja ylisuolattua mössöä. 
Perimeter
Satasella mukana keskusteluissa
Maailman sivu on uusia asioita syytetty ties mistä. Kuulostaa oudolta, että yksi juttu olisi vastuussa ihmisten pahasta olosta. Samalla tavalla olisi outoa, jos joku väittäisi, että koko elämä muuttuu kertaheitolla paremmaksi, kun alkaa käyttää tuotetta x. Vaikutusta varmasti on somella, mutta että yksinään tai pelkästään...? Se tarkoittaisi, että kaikki nuoret voivat hyvin aikana ennen somea, eikä se pidä mitenkään paikkaansa.
Pilkki24
Foorumin legenda
Ei pelkästään, mutta lisää liikakäytettynä pahoinvointina. Useissa tutkimuksissa on jo löydetty korrelaatio mentaalisen pahoinvoinnin ja somen käytön välillä. Kausaation todentaminen toki on toistaiseksi vaikeampaa.
Muistan lukeneeni tutkimuksesta, jossa pienimuotoisella somen käytöllä oli jopa positiivisia vaikutuksia (olisiko ollut alle1h tai 0.5h päivässä).
Somen käyttö on monilla kuitenkin huomattavasti korkeammalla tasolla.
Opiumiakin pidettiin ihan hyvänä tavarana ennenkuin huomattiin, että sehän tekee ihmisistä aika zombeja, kun eivät osaa käyttää kohtuudella. Eli huomatessamme jonkin haitallisuuden, on asiaan hyvä reagoida.
Vaikka en kommunisteja muutoin ihaile niin Kiina on kuitenkin tehnyt ihan hyviäkin ratkaisuja somen ja nuorten suhteen rajoittamalla pääsyä somepalveluihin yöaikaan ja valikoimalla näytettävää sisältöä nuortentilassa.
Muokattu viimeksi:
Ilman muuta some vaikuttaa ja aiheuttaa pahoinvointia. Mutta se on vain yksi syy, joka lisää sitä. Pahoinvointia on ollut kauan ennen somea eikä se katoa, vaikka some katoaisi. (Itsekin voin huonosti ennen kun aloin käyttää somea.)
Some voi oikein käytettynä olla myös hyvinkin hyödyllinen. Sieltä voi saada tietoa ja vertaistukea. Se voi lievittää yksinäisyyttä ja tuoda kauempana asuvat ystävät lähemmäs. Pitää vaan valita ne seurattavat, jotka ei lisää pahoinvointia ja selata sopivassa määrin. Tiedän, se on helpommin sanottu kuin tehty. Itsekin sorrun välillä väsyneenä selaamaan aivottomasti instan ehdotettua sisältöä.
Some voi oikein käytettynä olla myös hyvinkin hyödyllinen. Sieltä voi saada tietoa ja vertaistukea. Se voi lievittää yksinäisyyttä ja tuoda kauempana asuvat ystävät lähemmäs. Pitää vaan valita ne seurattavat, jotka ei lisää pahoinvointia ja selata sopivassa määrin. Tiedän, se on helpommin sanottu kuin tehty. Itsekin sorrun välillä väsyneenä selaamaan aivottomasti instan ehdotettua sisältöä.
Sinänsä lasten kannalta on yhdentekevää, uppoutuuko vanhempi lehteen, kirjaan, työhönsä vai puhelimeensa. Kaikki yhtä huonoja lapsen kannalta, jos lapsi jää yksin ilman vuorovaikutusta. Kirjaa itselleen hiljaa lukeva vanhempi ei ole sen parempi kuin puhelintaan itsekseen tuijottava vanhempi, kumpikaan ei ole läsnä lapselle.
Toisaalta tylsyys on luovuuden elinehto, eli lapselle, jolla koko ajan on joku leikittämässä ja tuottamassa viihdykettä, ei tule ikinä tarvetta ruveta nyhjäisemään tyhjästä, eli käyttämään luovuuttaan. Kaiken aikaa ei siis tarvitse olla lapsen viihdyttäjänä, toisaalta vanhempi ei voi myöskään puuhata omiaan kaiken aikaa. Kunhan vanhempi on lapselle riittävästi läsnä, voi vanhempi sen jälkeen aivan vapaasti valita millä tavalla vapaa-aikansa viettää.
Toisaalta tylsyys on luovuuden elinehto, eli lapselle, jolla koko ajan on joku leikittämässä ja tuottamassa viihdykettä, ei tule ikinä tarvetta ruveta nyhjäisemään tyhjästä, eli käyttämään luovuuttaan. Kaiken aikaa ei siis tarvitse olla lapsen viihdyttäjänä, toisaalta vanhempi ei voi myöskään puuhata omiaan kaiken aikaa. Kunhan vanhempi on lapselle riittävästi läsnä, voi vanhempi sen jälkeen aivan vapaasti valita millä tavalla vapaa-aikansa viettää.
Pilkki24
Foorumin legenda
Ehkä tuon vuorovaikutuksen kannalta se on yhdentekevää, mutta itse näkisin, että kirjaa lukeva vs somea selaava vanhempi toimii ehkä terveempänä roolimallina. Samaa mieltä olen kuitenkin tuosta tylsistymisentarpeesta! Olisipa itselläkin joskus aikaa tylsistyä.
Mutta siis myönnän suhtautumiseni someen olevan todella kriittistä. En sano ettenkö joskus tulisi käyttämään sitä mikäli sille tulisi tarvetta, mutta vielä en ole sellaista syytä keksinyt.
Eniten ihan yleisesti ihmettelen argumenttia yhteydenpitokanavana. Joo. Voit jakaa nopeasti omat kuulumisesi, mutta varsinainen yhteydenpito ei ainakaan omilla tutuillani toimi somen kautta. Ihmisten sosiaalisuuden ja sosiaalisten taitojen on itse asiassa todettu heikentyneen somen myötä.
Ja ainakin itse saan pidettyä yhteyttä myös muissa maissa asuviin ystäviin ja sukulaisiin muitakin kanavia pitkin jopa lähes päivittäin.
Hämmentävää on myös se, että miksi minun pitäisi olla tietoinen kovin ison ihmisjoukon kuulumisista. En näe sellaista tilannetta, että haluaisin katsella yläastetutun lomakuvia, vaikka en ole pitänyt yhteyttä koko tyyppiin vuosikymmeniin.
Joku muu voi toki kokea esimerkiksi somehuomion tärkeänä, mutta itselleni se näyttäytyy vain outona haluna tai jopa riippuvuutena. Eikö huomion saaminen tärkeiltä ihmisiltä ole arvokkaampaa kuin jonkun tuntemattoman puolihuolimaton tykkäys?
Olemme aika paljon puhuneet mieheni kanssa kasvatusmielessä puhelimista ja somesta ja selanneet tutkimuksia asian tiimoilta. Meille some näyttäytyy sellaisena sosiaalisesti sallittuna addiktiona ja toivomme, että ennen lapsemme kouluikää sen haitoista oltaisiin paremmin perillä ja olisi keksitty enemmän sovellutuksia lasten suojeluun näiltä haitoilta. Meillä mies käyttää somea kohtuudella, mutta on hänkin joutunut esimerkiksi asettamaan itselleen rajat kauanko saa katsoa instan reelsejä tai ylipäätään käyttää eri sovelluksia. Minä olen puolestani pysynyt kokonaan poissa, sillä koen, että puhelimen kanssa saa olla tarkkana ilman someakin.
Pohdin vähän myös, mikä lasketaan some. Onko youtube somealusta? Entä keskustelufoorumit? Laveammin määriteltynä nekin on sosiaalista mediaa. Varsinkin foorumit on sitä sosiaalista. Youtube enemmän mediaa kuin sosiaalisuutta.
Olen mieheni aikoinaan keslustelufoorumilta löytänyt, joten pitäisin sitä aika tärkeänä keskustelukanavana.
Toisaalta minustakaan puolituttujen juttujen seuraaminen ja tykkäily ei ole kovin sosiaalista vaan pikemminkin vähentää sosiaalisuutta. Ihmiset ottavat vähemmän toisiinsa yhteyttä kysyäkseen kuulumisia, kun luulevat tietävänsä somen perusteella, mitä kuuluu.
Olen mieheni aikoinaan keslustelufoorumilta löytänyt, joten pitäisin sitä aika tärkeänä keskustelukanavana.
Toisaalta minustakaan puolituttujen juttujen seuraaminen ja tykkäily ei ole kovin sosiaalista vaan pikemminkin vähentää sosiaalisuutta. Ihmiset ottavat vähemmän toisiinsa yhteyttä kysyäkseen kuulumisia, kun luulevat tietävänsä somen perusteella, mitä kuuluu.
Tämä näkökulma piti itsekin jakaa, jäi kirjoitus kesken. Olen useasti nähnyt kun siskojeni teini-ikäiset lapset tulee hakemaan äidiltään huomiota, mutta äiti ei edes nosta päätään puhelimelta. Ja tätä tekee varmaan kaikki nykyään jossain määrin täysin huomaamattaan.
Ajattelin myös eroa kirjaan tms. Kirja tarjoaa vain yhtä maailmaa uppoutua ja aika selkeän kohdan mistä jatkaa jos lukeminen keskeytyy. Puhelin sisältää "monta maailmaa" joissa sisältö päivittyy kokoajan ja tulee tunne, että missaa jotain jos ei tuijota kokoajan. Kännykän nykyajan sovellukset on suunniteltu koukuttamaan, joten irrottautuminen voi olla vaikeaa. Jos lapsi alkaa olemaan huomiohakuinen niin kirjan on helppo laittaa kokonaan pois kappaleen lopusta tai viimeisintään luvun vaihtuessa, tarina ei poistu tai muutu odottaessaan. Puhelimen kanssa ajattelee loputtomasti "Vielä yksi reelsi" tai "katson vielä uutiset" ennen kuin keskityn taas lapseen.