Sektiosta toipuminen

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Kiips
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
K

Kiips

Näppärä viestien naputtelija
Täältä varmasti löytyy muitakin sektiolla synnyttäneitä. :)
Itse synnytin suunnitellulla sektiolla maanantaina ja kuulisin mielellään miten toipuminen on mennyt muilla?
 
Synnytin reilu vuosi sitten, ensimmäinen viikko käveltiin ns katkokävelya, vatsa kipeyty ihan hirveästi kun iski kakkoshätä tai jos pieretti. 2 kk synnytyksestä olin jo harrastuksissa. Sain katetrista pissatulehduksen (vissiin aika normaalia), joka meni lääkkeillä oireettomaksi mutta kuukaus siitä eteenpäin alkoi kova selkä/kylkikipu joka osoittautui munuaisiin menneeksi tulehdukseksi. Kävin 3 kertaa päivässä ottamassa suonensisäistä antibioottia 5 päivän ajan. Itse taidan kuulua ryhmään joka tokeni nopeasti :)
 
Mulla oli suunniteltu sektio reilu vuosi sitten ja toivuin todella nopeasti. Jostain syystä ei ollut edes kipuja juurikaan. Haava parani hienosti.
 
Kesäkuussa suunniteltu sektio, toipuminen yllättävän nopeaa! Haava parani hyvin, kipuja ei juurikaan ollut kun kotiin pääsi.... välillä piti oikein muistuttaa olla rauhassa :D

Mahdollisesta kakkosesta voisin suoraan mennä sektioon :D
 
Last edited by a moderator:
Mä selvisin kiireellisestä sektiosta melko vähällä. Tikkien poistoon asti olo oli sietämätön, onneksi poistettiin ne jo viikon jälkeen. Sit meni ehkä pari viikkoa rauhallisesti köpötellessä ja totutellessa. Aika kipeä oli vatsa, jos jotain rankempaa erehtyi tekemään. Joskus jälkitarkastuksen jälkeen aloin vasta treenaamaan kunnolla ja nyt kesän aikana olo on muuttunut aika lailla normaali.ksi Arpi on parantunut tosi hyvin ja alkanut nyt vaalenemaankin. Henkistä arpea sen sijaan parantelen vielä mutta se ei taida suunnitellussa sektiossa ollakaan ihan yhtä iso juttu. (?) Synnytyksestä siis reilut kahdeksan kuukautta.
 
Mullakin takana kiireellinen sektio, mutta siitä toipuminen sujui ihan älyttömän hyvin :)
Toki alkuun kävelykin sai olon niin heikoksi ettei uskaltanut kauaksi köpötellä, mutta jo kahden viikon päästä sektiosta olo oli oikeinkin hyvä ja suht normaali :) Synnytyksestä ja sen yrittämisestä jäi kyllä sellaiset muistijäljet, että tämän seuraavan saattaisin maailmaan enemmän kuin mielelläni suunnitellun sektion avulla.
Itselläni vain kaveripiirissä alatie synnytys on saanut elämääkin suuremman arvostuksen, joten ymmärrystä heiltä ei tähän omaan tilanteeseeni kyllä saa yhtään.
 
Hätäsektio takana ja toipuminen oli kyllä yllättävän nopeaa. Sairaalassakin oltiin muistaakseni vain kolme yötä, vaikka olikin ensimmäinen lapsi ja iso leikkaus takana. En vaan kestänyt olla siellä kauempaa ja vaadin päästä kotiin :D

Sängystä nouseminen oli ensimmäisen (kaksi?) viikkoa vähän hankalaa, mutta muuten ei ollut kipuja tai muita ongelmia. Piti tosiaan muistaa vain ottaa rauhallisesti! :)
 
Takaisin
Top