Meillä suunniteltu perätilasynnytys kääntyi sektioksi äitipolin tarkastuksessa 39+2. Syynä vauvan koko ja lievä raskausmyrkytys (verenpaineet). Sektio tehtiin 39+3.
Harmitti alkuun, ettei saanut yrittää synnytystä, mutta leikkaava lääkäri kertoi, ettei olisi mahtunut syntymään, joten se siitä. Kympin poika tuli! Ensi kerralla, jos tulee, niin sitten synnytetään ihan perinteisesti. (toivottavasti vähän pienempää vauvaa...)
Sektio tehtiin spinaalipuudutuksella, mutta joko koin kipua (tai keksin itselleni kipua) kun sulkemisvaihe hieman kesti, niin piti lisäksi nukuttaa. Joten hyvä lääkepöhnä aluksi.
Mulla meni antibioottitippa koko sairaalassaolo ajan, siihen sain ensimmäisen päivän lisää kipulääkettä (oxinorm?)
Suun kautta panadol+burana+tarkine(?) ja tarvittaessa lisäksi tuota oxinormia seuraavinakin päivinä. Liikkeelle lähtö oli kivuliain vaihe, tosin kerta kerralta helpompaa. Liikkeelle pääsyn jälkeen (seuraavana päivänä ylös sängystä) pahinta oli "ilmavaivat". Ennen leikkausta oli tehty suolentyhjennys ja ilmaa oli vatsassa/suolistossa paljon!!! Oxinormia jouduin ottamaan juurikin ilmavaivoihin, kun teki niin kipeää. Siihen onneksi saatiin sopivampia lääkkeitä ja ilma liikkeelle, niin olo helpottui huomattavasti ja oxinormi voitiin lopettaa. Tarkine piti myös lopettaa sairaalassa (koska vahva opiaatti), eli keskiviikkona illalla otin viimeisen (oli vielä toiveita päästä pe kotiin) ja hyvin pärjäsi ilman.
Kotona enää 3*pvä burana + panadol. Niin ja antibiootit jatkuu viikko kotiutumisesta, mikä lie tulehdus tai jostain syystä kroppa ei tykännyt leikkauksesta. Eilen (9pv synnytyksestä) selvisi viimeisessä hakastenpoistossa, ettei haava ole täysin lähtenyt paranemaan, joten haavahoitoa nyt jokunen viikko ensin päivittäin ja sitten harvemmin.
Maito nousi toiseen rintaan sairaalassa ja toiseen kotona, joten lisämaitoja juotiin sairaalassa. Pullosta juotiin, eikä vaikuttanut rinnan kelpaamiseen. Lisämaitoa annettiin myös siksi, että vauvan sokerit tippui liian alas aiheuttaen jo oireita. Omaa herunutta maitoa on myös hörpytetty. Vauvan hoito sujunut hyvin, jaksaa kantaa ja hoitaa hyvin eikä kipuja ole (lääkityskin aika tuhti, ja jatkuu vielä, että haava paranee). Luulisin pärjääväni vähemmillä lääkkeillä, mutta toistaiseksi ohje jatkaa näin, maanantaina ehkä näen lääkäriä haavahoidolla, niin voi kysyä lääkityksen vähentämisestä.
Kotiin päästiin lauantaina eli 4pv sektiosta, yksi lisäpäivä tuli äidin tulehdusarvoista, jotka piti saada alas ennen kotiutusta. Ei olisi luvankaan kanssa lähdetty ennen kolmatta päivää, koska silloin meillä pitää palata synnytyssairaalaan uusintalääkärintarkastukseen ja 160km ajelua vauvan kanssa ei houkuttele.