Sappikivitauti

Pingviiniemo

Pingviiniemo

Keskustelujen kuninkuusravaaja
Heinäkuiset 2021
Hei! Onko muita jotka kärsineet sappikohtauksista? Miten hoidettu? Seuraava kohtaus pelottaa ja aika paljon joutuu syömistä rajoittaa, ettei tuu uutta kohtausta. Mulla ollut kolme vuoden sisään suht peräkkäin ja nyt pitkä tauko ilman kohtausta. Onko mitään toivoa, että tää tästä helpottaa vai onko leikkaus edessä?
 
Sappikivet eivät katoa mihinkään ellei niitä leikata pois (ei ole mahdollista että ne liukenisivat mihinkään), ja aikaa myötä ne vain kasvavat. Leikkauksessa leikataan pois koko sappirakko, eikä sen jälkeen sappikiviä voi enää muodostua.

Eli käytännössä ruokavaliohoito on vain sen ajan kun odottelet leikkausta, ja leikkauksen jälkeen saa taas syödä mitä vain. Monella sappikivet voivat olla olemassa vuosien ajan ennen kuin ne alkavat oireilla, ja jos ne eivät oireile, ei niitä tarvitse leikata.

Minulla sappikivet huomattiin parikymppisenä, ja ne alkoivat oireilla noin 10 vuotta myöhemmin. Ensin tuli yksi sappikohtaus, siitä noin 3 kk kuluttua tuli toinen sappikohtaus, ja siitä noin kuukauden kuluttua tuli sellainen sappikohtaus, joka ei loppunut ollenkaan. Minut leikattiin silloin päivystyksessä sunnuntai-yönä, koska oksensin kivusta aina kun kipulääkkeita alettiin vähentää, tai jos yritin syödä tai juoda mitään.

Eli suosittelen leikkausjonoon menoa. Se on yleensä helppo ja nopea päiväkirurginen toimenpide, joka tehdään tähystyksenä, eli ei tule mitään isoja leikkaushaavoja, tms. Saikkua yleensä saa viikon, jotkut ovat jo seuraavana päivänä menossa kaikkialle ilman sen isompi kipuja.

Minulla toipuminen kesti pidempään, ilmeisesti siksi, etten mennyt leikkausjonoon silloin kun minulla ei juurikaan ollut ongelmia, vaan sappi leikattiin tilanteessa, jossa olin kärsinyt kivuista jo päiviä, ja olin monta päivää oksentanut melkein kaikki ruoat. Noiden oireettomien 10 vuoden aikanahan sen olisi voinut helposti hoitaa pois alta.

Suosittelen siis leikkausta heti kun jonosta siihen pääsee.
 
Suski75 sanoi:
Sappikivet eivät katoa mihinkään ellei niitä leikata pois (ei ole mahdollista että ne liukenisivat mihinkään), ja aikaa myötä ne vain kasvavat. Leikkauksessa leikataan pois koko sappirakko, eikä sen jälkeen sappikiviä voi enää muodostua.

Eli käytännössä ruokavaliohoito on vain sen ajan kun odottelet leikkausta, ja leikkauksen jälkeen saa taas syödä mitä vain. Monella sappikivet voivat olla olemassa vuosien ajan ennen kuin ne alkavat oireilla, ja jos ne eivät oireile, ei niitä tarvitse leikata.

Minulla sappikivet huomattiin parikymppisenä, ja ne alkoivat oireilla noin 10 vuotta myöhemmin. Ensin tuli yksi sappikohtaus, siitä noin 3 kk kuluttua tuli toinen sappikohtaus, ja siitä noin kuukauden kuluttua tuli sellainen sappikohtaus, joka ei loppunut ollenkaan. Minut leikattiin silloin päivystyksessä sunnuntai-yönä, koska oksensin kivusta aina kun kipulääkkeita alettiin vähentää, tai jos yritin syödä tai juoda mitään.

Eli suosittelen leikkausjonoon menoa. Se on yleensä helppo ja nopea päiväkirurginen toimenpide, joka tehdään tähystyksenä, eli ei tule mitään isoja leikkaushaavoja, tms. Saikkua yleensä saa viikon, jotkut ovat jo seuraavana päivänä menossa kaikkialle ilman sen isompi kipuja.

Minulla toipuminen kesti pidempään, ilmeisesti siksi, etten mennyt leikkausjonoon silloin kun minulla ei juurikaan ollut ongelmia, vaan sappi leikattiin tilanteessa, jossa olin kärsinyt kivuista jo päiviä, ja olin monta päivää oksentanut melkein kaikki ruoat. Noiden oireettomien 10 vuoden aikanahan sen olisi voinut helposti hoitaa pois alta.

Suosittelen siis leikkausta heti kun jonosta siihen pääsee.
Click to expand...

Kiitos. Soittelen aikaa terveyskeskuksesta. 🙂
 
Voi että. Pitääkin kysellä kaverilta että oisko hänenkin ajateltava vielä leikkausta. Noilla tiedoilla se kuulostaa olevan välttämätön!
 
Mitähän terveystalon käypähoitosuositus sappikivitaudista ja -kivistä kertoo?
Ihmisessä on mukamas viisi tarpeetonta elintä, joiden poistaminen ei vaaranna suoraan loppu elämää (nielurisat, umpisuoli, sappirakko, haima ja sukupuolielimet) mutta erilaisia tuki/ korvauslääkkeitä poiston jälkeen tarvitaan.
Jos sappirakko poistetaan niin mitä se siitä seuraa, kun esim haiman poisto lisää myös infektioalttiutta...?
 
Tässä terveyskirjaston artikkeli: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00074

Valtaosalla ei tule mitään seurauksia leikkauksesta, paitsi ehkä ohimeneviä vatsavaivoja. Joillain todella huono-onnisilla voi tulla sappihapon imeytymishäiriö (sappihapporipuli), johon kyllä on olemassa lääkitys, ja joillain se auttaa täysin, joillain helpottaa tilannetta. Tuo on kuitenkin todella harvinainen. Lisäksi sitä ei monestikaan osata tutkia ellei itse tuo asiaa esille. Eli jos leikkauksen jälkeen tulee jatkuvasti vesiripulia, voi se olla sappihapon imeytymishäiriö. Epäilin sitä itsellänikin, mutta aikaa myöten vatsani toiminta kuitenkin tasoittui, joten en hakeutunut edes tutkimuksiin.
 
Aaltokukka sanoi:
Mitähän terveystalon käypähoitosuositus sappikivitaudista ja -kivistä kertoo?
Ihmisessä on mukamas viisi tarpeetonta elintä, joiden poistaminen ei vaaranna suoraan loppu elämää (nielurisat, umpisuoli, sappirakko, haima ja sukupuolielimet) mutta erilaisia tuki/ korvauslääkkeitä poiston jälkeen tarvitaan.
Jos sappirakko poistetaan niin mitä se siitä seuraa, kun esim haiman poisto lisää myös infektioalttiutta...?
Click to expand...
Tää onkin mielenkiintoinen tieto. En tosiaan tiennyt että haimankin voi poistaa ilman että siitä on hengenvaaraa. Moni kuolee kuitenkin haimasyöpään, kuten isoäitini aikanaan. Jäin pohtimaan, eikö iäkkäillä sitten poisteta haimaa vai onkohan se sitten toteamisvaiheessa jo levinnyt muuallekin. Itse en tarkemmin tiedä isoäitini taudin kulun yksityiskohtia.
 
Kuurankukkasia sanoi:
Tää onkin mielenkiintoinen tieto. En tosiaan tiennyt että haimankin voi poistaa ilman että siitä on hengenvaaraa. Moni kuolee kuitenkin haimasyöpään, kuten isoäitini aikanaan. Jäin pohtimaan, eikö iäkkäillä sitten poisteta haimaa vai onkohan se sitten toteamisvaiheessa jo levinnyt muuallekin. Itse en tarkemmin tiedä isoäitini taudin kulun yksityiskohtia.
Click to expand...
Haimanpoisto aiheuttaa insuliinipistohoitoisen diabeteksen. Haima erittää insuliinia, ja jos haima poistetaan, pitää insuliini piikittää purkista.

Haimasyöpä leviää niin nopeasti, että yleensä aina kun se alkaa oireilla, se on jo laajalle levinnyt, eikä sille enää mahdeta mitään.

Olisikohan Aaltokukka tarkoittanut pernaa haiman sijasta?
 
Suski75 sanoi:
Haimanpoisto aiheuttaa insuliinipistohoitoisen diabeteksen. Haima erittää insuliinia, ja jos haima poistetaan, pitää insuliini piikittää purkista.

Haimasyöpä leviää niin nopeasti, että yleensä aina kun se alkaa oireilla, se on jo laajalle levinnyt, eikä sille enää mahdeta mitään.

Olisikohan Aaltokukka tarkoittanut pernaa haiman sijasta?
Click to expand...
Haimaa tarkoitin, sisäelintrauman seurauksena (esim kolari/ korkealta tippuminen) voi täysin terve haima hajota, ja se voidaan joutua poistamaan. (Insuliinin tarve siitä seurauksena). Haimasyövät tosiaankin löytyvät usein liian myöhään, taitaa olla vain 15% voidaan leikata...
Kaikissa, niissä yksinkertaisissakin, leikkauksissa on riskejä, turhia leikkauksia ei mielestäni pitäisi tehdä.
 
Päivitys: Soitin terveyskeskukseen ja sairaanhoitaja laittoi lääkärille ajan joulunjälkeen. Katsoi aiheelliseksi edetä asiassa ettei enää kipukohtauksia tulisi. Siitä sitten ultraan yms... Leikkaukseen. 🙂
 
Kävin lääkärissä. Hän sanoi, että katsotaan tuleeko vielä yksi kohtaus ja sen jälkeen sitten edetään ultraan yms... Sanoi, että mielellään jäisi se kohtaus kiinni päivystyksessä, niin helpompi diagnosoida.

Lääkäri myös sanoi, että yhteys isoon painonpudotukseen on aika selkeä ja nyt tosi maltilla täytyy pudottaa jos meinaan jatkaa.

Mutta, mutta kohtauksia ei ole nyt enää onneksi tullut.

Otettiin tosiaan verikokeet ja kehui kaikkia arvoja todella hyviksi. Kokonaiskolesteroli oli 4.0 ja triglyseridejä oli veressä 0.5 eli tosi vähän. Huonoa kolesterolia ei ollut myöskään liikaa ja hyvää tosi hienosti.

Pitkä sokeri ja kaikki muu oli viitearvoissa ja pelkällä c vitamiinilla ilman rautaa hb oli noussut lukemaan 145.

Mua itteä noi mittausarvot helpotti, ettei ainakaan viiten vuoteen tarvi kolesterolia yms miettiä.

Mutta täytynee vielä yksi kohtaus odottaa ja siitä edetää..
 
Takaisin
Top