Oliko sinulla kivunlievitystä synnytyksessä? Vai etkö ehtinyt saada tai halunnut sitä?
Saitko synnytyksessä kivunlievitystä?
- Ketjun aloittaja Bella Swan
- Aloituspäivämäärä
Ekassa kätilö aina ehdotti jotain ja se kelpasi, oli lämmintä kaurapussia alaselällä, kipu piikkiä, ammetta ja lopulta ilokaasu ja sen jälkeen epiduraali.
Tokassa halusin epiduraalin, mutta ei enää ehtinyt ja ehdin kerran hönköistä ilokaasua kun ponnistus (1min) olikin jo ohi.
Kolmannesta halusin taas epiduraalin, mutta ei ehtinyt, joten sain paracervikaalipuudutteen, toimi ihan riittävästi 2min ponnistuksessa.
Tokassa halusin epiduraalin, mutta ei enää ehtinyt ja ehdin kerran hönköistä ilokaasua kun ponnistus (1min) olikin jo ohi.
Kolmannesta halusin taas epiduraalin, mutta ei ehtinyt, joten sain paracervikaalipuudutteen, toimi ihan riittävästi 2min ponnistuksessa.
Kaksosten synnytys kesti todella pitkään, pitkälle toista vuorokautta, joten ehdin muutamaa vaihtoehtoa kokeilla. Itse olin toivonut ensisijaisesti lääkkeettömiä keinoja, joten hoitaja minut leimasi luomusynnyttäjäksi ja kieltäytyi antamasta kipulääkitystä. Sain kuitenkin kipupiikin, joka ei minulla edes toiminut yhtään, kun tarpeeksi pyysin. Lisäksi olin paljon suihkussa, jumppapallolla ja kokeilin aquarakkuloita ennen saliin menoa. Salissa sain lopulta käyttää tensiä, sekä ilokaasua. Sain myös pari kertaa epiduraalin. Kaksi lasta ponnistin kuitenkin ilman kivunlievitystä pihalle, kun lääkäri määräsi myös ilokaasun siinä vaiheessa pois. B-vauvan sydänäänet laskivat liikaa..
Kolmannen synnytin pelkällä tensillä ja ilokaasulla. Oli yli 30h lyhyempi synnytyskin.
Kolmannen synnytin pelkällä tensillä ja ilokaasulla. Oli yli 30h lyhyempi synnytyskin.
Ensin pääsin ammeeseen - ei sopinut ollenkaan. Selkään sattui sen verran istua kovalle pinnalle.
Sitten ilokaasua - tuli paha olo, eli ei jatkoon.
Lopulta sain minispinaalin ja se oli aivan parasta. Kivut loppuivat kuin seinään ja sen vaikutus kesti synnytyksen loppuun (tai kun viimeiset tikit laittoivat alkoi vaikutus heiketä).
Sitten ilokaasua - tuli paha olo, eli ei jatkoon.
Lopulta sain minispinaalin ja se oli aivan parasta. Kivut loppuivat kuin seinään ja sen vaikutus kesti synnytyksen loppuun (tai kun viimeiset tikit laittoivat alkoi vaikutus heiketä).
Toivoin epduraalia jo ennen synnytystä. Sain sen sitten, kun olin avautunut tarpeeksi ja oli aivan mahtava kun kivut loppui seinään. Kuitenkin ponnistusvaihe oli niin pitkä, että epiduraalin vaikutus loppui ja oli kyllä todella kovat kivut.
Ekaa lähdin synnyttämään luomuajatuksin, mutta 30h kotona kärvistellen supistuksia jotkatuli 5-10 min välein jatkuvalla syötöllä olin niin poikki että olin avoin myös lääkkeille.
Ensin amme. Oli hyvä pari tuntia mutta aloin nukahtelemaan niin että pää pilkki veteen. Tulin pois.
Sitten ilokaasu ja miehen tekemät akupainannat ynnä jatkuva kävely. Toimi mutta voimat alkoi loppua.
Sitten kohdunkaulanpuudute. Ihan kiva mutta synnytys ei edennyt. Myöhemmin myös pudendaali. Ei hääppöinen.
Lopulta kalvot puhkaistiin ja laitettiin oksitosiini. Suostuin viimein epiduraaliin joka oli hyvä. Nukuin pari tuntia, ja yhtäkkiä olin valmis ponnistamaan (kun epiduraalin vaikutus oli kivasti jo heikentynyt...)
Lähes kaikkea tuli siis kokeiltua!
Tokassa oli kotona tens, salissa ilokaasu ja kohdunkaulanpuudute joka oli ihana! Näillä pärjättiin kun synnytys kesti murto-osan edellisestä.
Ensin amme. Oli hyvä pari tuntia mutta aloin nukahtelemaan niin että pää pilkki veteen. Tulin pois.
Sitten ilokaasu ja miehen tekemät akupainannat ynnä jatkuva kävely. Toimi mutta voimat alkoi loppua.
Sitten kohdunkaulanpuudute. Ihan kiva mutta synnytys ei edennyt. Myöhemmin myös pudendaali. Ei hääppöinen.
Lopulta kalvot puhkaistiin ja laitettiin oksitosiini. Suostuin viimein epiduraaliin joka oli hyvä. Nukuin pari tuntia, ja yhtäkkiä olin valmis ponnistamaan (kun epiduraalin vaikutus oli kivasti jo heikentynyt...)
Lähes kaikkea tuli siis kokeiltua!
Tokassa oli kotona tens, salissa ilokaasu ja kohdunkaulanpuudute joka oli ihana! Näillä pärjättiin kun synnytys kesti murto-osan edellisestä.
Ensimmäisessä vähän liiankin kanssa, kipupiikin, ilokaasua (josta oksentelin rajusti), ammeessa olin ja lopulta sitten epiduraalin, joka vei supistusten tunteen ja ponnistuksen tarpeen kokonaan. Näihin olin pettynyt ensimmäisessä synnytyksessä ja lähdinkin luonnollisempaa synnytystä toivoen toiseen. Pelkopolilla lähestulkoon vaadittiin, etten laittaisi ylös toivettani siitä, että en halua isompaa kivunlievitystä, mutta pidin pääni. Ilmaisin ehdottomasti, ettei epiduraalia tai spinaalia laiteta. Toinen synnytys menikin sitten ilokaasun (josta en tällä kertaa oksentanut lainkaan ja auttoi!) sekä kohdunkaulanpuudutteen kanssa. Toimi hyvin. Oli muutenkin positiivisempi synnytyskokemus, kun oikeasti pystyin ponnistamaan tuntojen mukaan, enkä arvaillen.
Ajatukseni oli lääkkeetön synnytys. Salissa kokeilin tensiä hetken, kunnes pääsin toivomaani ammeeseen. Ammeessa tykkäsin olla, oli mukavaa lillua lämpimässä vedessä. Avautumisvaiheen loppupuolella aloin olla sen verran loppu kipeistä supistuksista, joten pyysin ilokaasua, joka auttoikin hieman. Ponnistusvaiheessa hengittelin edelleen ilokaasua, mutta ei se varmaan auttanut siinä yhtään, sen verran kovat kivut oli. Ammeessa oli ponnistusvaiheessakin hyvä olla. Olin heti synnytyksen jälkeen ja myös nyt 6 viikkoa myöhemmin tyytyväinen valintoihini, vaikka ponnistusvaihe olikin niin kivulias.