Saiko synnytyssairaalassa nukkua vastasyntyneen kanssa?

Bella Swan

Bella Swan

Moderaattori
Staff member
Administrator
Maalisäidit 2020
Mikä teillä oli ohjeistus synnärillä vauvan kanssa nukkumisesta?

Minä nukuin vauva sylissä. Sektion jälkeen oli lähes mahdotonta päästä ylös. Sen kerran kun hoitaja oli kapaloinut vauvan omaan vauvasänkyynsä, en päässyt ylös kun vauva heräsi ja kävi itkee.
Muistelen että jossain luki, ettei Naistenklinikalla sallita vauva sylissä nukkumista, mutta ei kukaan tullut kieltämään.
 
Sain nukkua, kun näkivät minun "estäneen" extra tyynyllä oman mahdollisen kääntymisen vauvan päälle ja olin nostanut sängyn reunat ylös ettei vauva voinut myöskään tippua lattialle.
 
Taysissa 2015 kukaan ei sanonut mitään vaikka nukuin vauvan kanssa, mutta 2017 ja 2019 siitä tuli sanomista. Nukuin silti vauvan kanssa samassa sängyssä 😝
 
Kukaan ei ainakaan mitään valittanut, vaikka vauvat nukkuneet minun vieressä Jorvissa, Kätilöopistolla, sekä Hyvinkään sairaalassa. Olin myös tukkinut vauvan puoleisen reunan sängystä vaikka siinä se laitakin oli ylhäällä.
 
Turun Majakkasairaalassa sanoivat, että he eivät saa sitä virallisesti suositella, mutta minua ei kielletty, kun nukuin jo siellä vauva vierelläni, kun hänet piti pitää lämpimänä ja ihokontakstissa ja tiesin, etten pysyisi koko yötä hereillä. ☺️ Myös kotona jatkui perhepedissä nukkuminen ja se oli ihanaa.
 
Eivät ainakaan Päksissä mitään sanoneet viime jouluna, tyttö nukkui mun pyjaman sisällä ensimmäiset yöt. Yritin pari kertaa kapaloida ja laittaa sängyn vieressä olleeseen vauvansänkyyn, mutta samointein alkoi hirveä huuto, joten vierihoidolla mentiin.
Tyynyn aina laitoin reunan puolelle, ettei vahingossakaan olisi tullut putoamista pienelle.
 
Kokkolassa eivät myöskään kieltäneet, kätilö auttoi tukkimaan peiton seinän ja laidan väliin ettei vauva vaan pääse tipahtamaan. ❤️ Nukuttiin vierekkäin ja puoli-istuvasti sylikkäin.
 
Naistenklinikalla ei kukaan sanonut mitään, vaikka välillä nukuin vastasyntyneen kanssa. Toisaalta olin sektion jälkeen siinä kunnossa, että ekan yön jälkeen löytyi kummasti perhehuone, kun yöhoitsulle oli kai käynyt vähän raskaaksi se jatkuva ramppaaminen miun huoneessa. Oltiin siis viikon verran sairaalassa vauvan kanssa.
 
Ekan tai tokan lapsen kihdalla 2014-2016 sanoivat ettei saisi nukkua vieressä. Että jos pakko nukkua vieressä niin sitten niin että vauva on äidin pään korkeudella ettei voi kierehtää päälle. Kuulemma niin kapeat sängyt. Viimeisimmän kohdalla eivät sanoneet mitään kun nukuin vieressä 2023. Naureskelivat vaan kun minä nukuin polvet koukussa ja vauva sai leveästi makoilla sängyllä. Tyynyillä ja peitoilla laitoin sängyn välit tukkoon ettei pääse tippumaan laitojen välistä.
 
2014 esikoinen nukkui TYKSissä vieressäni eikä kukaan sanonut mitään. 2021 (kuopuksen synnyttyä) sanottiin ettei pidä nukkua vauva vieressä.
 
Itse pelkäsin nukkua vastasyntyneen kanssa, mutta päinvastoin yöhoitaja kehotti ottamaan vauva viereen nukkumaan, kun vauva oli itkeskellyt pitkin yötä eikä rauhoittunut omaan sänkyyn yksinään. Kun ilmaisin, että pelkään kääntyväni vauvan päälle unessa, niin hoitaja kertoi sen olevan tosi epätodennäköistä. Vauva rauhoittuikin heti nukkumaan, kun pääsi kainaloon. Tosi hyvä, että sairaalassa siis pelottelun sijaan rohkaistiin läheisyyteen, kun itse olin esikoisen epävarma tuore äiti. :)
 
Tammikuussa 2021 mulle sanottiin Tyksissä et vauva sylissä ei nukuta.. Tämä oli tosi vaikeaa, vauva ei viihtyny yksin hetkeäkään siinä muovisessa sängyssään ja itse olin ollu hereillä 24tuntia jo synnytyksen aikana. Välillä torkahdin ja joku hoitaja tuli ravistamaan mua jalasta et ei nukuta vauva sylissä. Valitin väsymystäni ja vuodeosasto oli yhtä helvettiä väsymyksen, itkuisen vauvan ja osaston kiireen takia (lääkkeet unohdettiin tuoda jne.) Kuuntelen naapurisängyssä sektiolla synnyttäneen äidin kuorsausta itkien, kun hän sai antaa vauvansa torkkumisen ajaksi hoitoon kansliaan. Pakko sanoa et ei jääny kovin mukavat muistot tuosta ajasta.. Onneks muutaman päivän jälkeen tuli ihana nuorempi kätilö, joka rullasi lisälakanoista pötkylän (unipesän) sekä laittoi toisen lakanan sängyn reunan väliin niin vauva sai nukkua sängyllä mun vieressä "unipesässä" turvallisesti ja sain vihdoin nukuttua itsekin.
 
Me nukuttiin kanssa vauvan kanssa vierekkäin koko sairaalassaolo aika. Sitä jopa kannustettiin, jotta vauva sai ihokontaktia ja maito nousi kunnolla. Se oli alusta asti jotenkin todella luontevaa ja pitkään nukuttiinkin perhepedissä, edelleenkin lapsi pääsee yöllä viereen mikäli kaipaa läheisyyttä. :Two-hearts:
 
Pori 2018
Päädyttiin ekana iltana vielä vauvateholle, kun nousi kuume, ja mun liikkuminen puolestaan oli hyvin työlästä&huteraa repeämien takia. Siinä kun puoliltaöin oli lopulta saatu vauva kaikkiin piuhoihin ja lääkekanyyli päähän, mun maatessa sängyssä katsomassa kun vauva yksin vieraiden käsissä itkemässä 😭 niin hoitaja kysyi haluanko hänen laittavan vauvan nukkumaan omaan sänkyynsä vai haluanko viereen. 🥹 Viereen pyysin, kun muuten en olis pystynyt ekana yönä hoitamaan vauvaa. Toi vauvan mulle viereen sänkyyn, pujotti sairaalapaidan sisälle tissille, viritteli kaikki johdot menemään kunnolla, ja toppasi sängynreunan täyteen ekstratyynyillä, ettei jäänyt vauvan mentävää rakoa. 😍 Eikä muillakaan hoitajilla ollut mitään sanomista, vaikka olikin hieman ektratyötä kun piti aina viritellä vauvan piuhoja ja jotain lääkkeenannostelusysteemiä mun puolelle vauvan paikalta. 😅

Pori 2023
Muuten kaikki "normaalisti", mutta mä olin sektion jälkeen _TODELLA_ _KIPEÄ_. Illalla vaipanvaihdon jälkeen hoitaja kyseli mun toivetta vauvan yöpymispaikasta, no taas sama vastaus, että mieluummin viereen, kun muuten en pysty ite hoitamaan vauvaa yöllä (tai siis edes syöttämään, vaipanvaihtoon piti kuitenkin soittaa hoitaja). Nyt tosin oli vielä se, että en pystynyt nukkumaan kyljellään, kerran koitettiin jossain välissä, ihan hirveällä työllä ja tuskalla sain lopulta itseni kyljelleen, mutta sitten tuli niin tuskainen paine ja kipu alavatsalle, että oli pakko luovuttaa heti. 😕 Vaistosin hoitajasta, ettei ilmeisesti ollut ihannetilanne antaa vauvaa yöksi mulle syliin/rintakehän päälle vaan vieressä olis ollut parempi, haki kuitenkin lisää tyynyjä kummallekin puolelle käsivarsien alle tueksi ja asetteli vauvan mahdollisimman hyvin. 😍 Ja vielä joku kerta yöllä käydessä kyseli, että olenhan saanut nukuttua edes jonkin verran. Seuraavana yönä oli oikein ihana ja sydämellinen hoitaja, kuka kyseli, että mitä vois tehdä, tarviinko jotain. 😍 Pyysin sitten kaivamaan kaapista kassista pari proteiinijuomaa/smoothieta ja karkkipussin, kun alkoi tulla nälkä, mutta enhän mä sinne kaapille päässyt, kun en saanut edes sängynvierestä pöydältä mitään (siis ellei pelkästään kädellä kurottaminen riittänyt selän pysyessä sängyssä kiinni). Kaivoi pyydetyt ja haki mulle vielä voileivänkin. 😍 Ja auttoi toki vauvan kanssakin jos oli yhtään mitään tarvetta.


Vaikka tämä kuulostaa ihan joltain ylistystekstiltä, niin oli kummallakin kerralla tilanteet mitkä olis saanu jäädä tapahtumatta. Oltiin vain sillä oletuksella kuinka asiat "yleensä" menee, eikä ensin ymmärretty, että nyt olikin sitten se poikkeus (esim ihan oikeasti kipeä 3 asteen repeämä mikä vaikeuttaa asioita eikä normaali "vähän" kipeä juuri synnyttänyt). 🙄
 
Esikoisen kohdalla (2021) kätilö itse spontaanisti ohjeisti ottamaan vauvan viereen ja neuvoi kylkimakuulla imettämään. Kääri peittorullaa sängynlaidan ja vauvan väliin ja katsoi muutenkin että meidän on siinä hyvä olla.
 
En uskaltanut nukkua vauvan vieressä 😅 pelkäsin että liiskaan pienen tai käännyn päälle tai mitä ikinä. Kotonakin nukkui alusta asti omassa sängyssä. Muutamia päikkäreitä ja öitä ollaan sittemmin nukuttu vierekkäin
 
12/21 ja 6/24 oysissa ei kielletty. En muista oliko 21 joku ohjeistus,saattoi olla että ei suositella, mutta ei sanottu mitään vaikka nukuin. 24 sanoi hoitaja että saa itse itse valita nukuttaako vieressä vai vauvan sängyssä
 
Hyvinkäällä ei ainakaan -23 kukaan tullut kieltämään. Vauva nukkui sekä vieressä että kapaloituna omassa sängyssä. Pari yötä meni sinivalolaitteessa.
Ensimmäisen yön nukkui itse asiassa isän kainalossa. Olin vissiin niin taju kankaalla pitkän synnytyksen jälkeen että nukahdin aika nopeasti ja sikeästi, joten mies otti vauvan viereensä. On muistellut sitä yötä välillä lämmöllä. Kai se jotenkin konkretisoi isäksi tuloa kun pieni tuhisija oli siinä iholla. Olivat kai nukkuneet päät vastakkain.🥰
 
Seinäjoella 2019 kannustettiin ottamaan viereen. 2021 ja 2023 otin vauvaa pääasiassa viereen kyselemättä eikä siitä kukaan sanonutkaan mitään.
 
Mintsy sanoi:
Esikoisen kohdalla (2021) kätilö itse spontaanisti ohjeisti ottamaan vauvan viereen ja neuvoi kylkimakuulla imettämään. Kääri peittorullaa sängynlaidan ja vauvan väliin ja katsoi muutenkin että meidän on siinä hyvä olla.
Click to expand...
Tämän toisen kohdalla kun siirryttiin synnytyssalista pois saatiin tarkat ohjeet miten toimia ja moneen otteeseen muistutti, että pidä vauva kainalossa ja lämpimänä, mutta en saa nukahtaa ellei mies ole haukkana vieressä vahtimassa että vauvalla on kaikki hyvin.
 
Takaisin
Top