Saako äiti kaivata omaa aikaa?

Vargynja

Admin
Staff member
Administrator
Helmikuiset 2021
Olen somessa törmännyt arvosteluun siitä kuinka äidit kaipaa omaa aikaa. Mitä mieltä olette? Saako äiti kaivata omaa aikaa?

Omasta mielestäni ilman muuta saa. Äidinkin elämässä on ja saa olla muutakin kuin äitiys. En tiedä miten ekstrovertit, mutta itse introverttinä myös tarvitsen toisinaan omaa tilaa ihan vain jaksaakseni. En jaksaisi olla 24/7 myöskään mieheni kyljessä, joten mielestäni on vain realistista etten jaksa olla lapsi kyljessä kiinni 24/7.
 
No ihan ehdottomasti saa kaivata ja saa myös ottaa omaa aikaa. Musta alkaa olla jo aika aikansa elänyttä tää uhriutuminen äitinä. Naisen ei todellakaan tarvitse lakata elämästä omaa elämäänsä vaikka onkin sattunut lapsia saamaan, eikä lapsien tarvitse mennä aivan kaikessa omien tarpeiden edelle. Väitän myös, että oman ajan ottaminen tekee paremmaksi äidiksi. Kun saa välillä tehdä jotain omaa juttua, jaksaa paremmin keskittyä lapsiin silloin kun heidän kanssaan puuhailee. Samalla tulee opetettua ihan esimerkin kautta lapsille, että itsestä huolehtiminen on tärkeää.
 
Somesta löytynee joka keväisten koirankakkakeskutejun lisäksi myös kaikkea muuta kummallista ja jopa turhaan tuomitsevaa.
Mielestäni äidit saavat ottaa omaa aikaa! Paremminkin sanoen sitä kuuluu myös ottaa!!
Minulta on neuvolassakin kysytty miten saan aikaa itselle järjestymään...etten uupuisi vauvan kanssa ollessa.
Se on myös nykyisen perhesosiaalityön näkökulma, kun esim kotiapua pyritään järjestämään äidin omaa hetkeä varten.

Äitienpäivä on tullut aikanaan tarpeeseen! onneksi niistä ajoista on tapahtunut yleisessä vanhemmuus/äitiys- ajattelussa jo paljon, mutta vielä on paljon tehtävää.
 
Tottakai saa äiti kaivata omaa aikaa! Ja sitä on hyvä järjestääkin tarpeen mukaan aina. Minä olen oppinut nappaamaan hetken sieltä, toisen täältä. Minulle omaksi ajaksi käy pikku hiihtolenkki, kirjan lukeminen lapsen harrastuksen aikana, ja jopa pyykkien viikkaus! (Jep, silloin pitää olla yksin, ei voi ottaa lapsia mukaan säätämään pyykkiaineiden keskelle. Miesväkikin sen ymmärtää et kyse on tärkeästä hommasta, viimeistään silloin kun ei meinaa sukkaparia löytää puhdaspyykkiläjästä. :rolling:) Ja illalla jos ei ole tuskaväsynyt, luen hetken kirjaa sohvannurkassa. :smiling-eyes:
 
Saa kaivata 😊 ja on hyvä muistaa, että ollaan tosi erilaisia sen oman tilan tarpeen suhteen. Joku tykkää säännöllisestä x kertaa viikossa ohjatusta aikataulutetusta harrastuksesta, toinen varailee kampaajaa tai hierojaa, kolmas istuu illalla saunassa yksin hämärässä löylyä lyöden. Ja niin edelleen. Tapoja ja ajantarpeita on siis yhtä monta kuin meitä ihmisiäkin 😊

Minun omat ajat on tällä hetkellä päikkärihetkillä neulominen, jalkakylpy, kännykällä roikkuminen (täällä 😅). Iltaisin saunominen ja hetki telkkaria. Kaipaisin näiden lisäksi noin kerran, pari, kuussa jotakin, missä voisin olla muutaman tunnin rauhassa.
 
Saa kaivata. Ajattelen että äidin oma aika tukee äidin jaksamista ja koko perheen hyvinvointia.

Mä sain omaa aikaa ensimmäisen kerran vauvan syntymän jälkeen seuraavana päivänä kotiutumisesta 🤭 piti käydä labrassa niin kävin samalla ruokakaupassa ja sen yhteydessä olevassa kahvilassa. Mies oli sen aikaa kotona vauvan kans.

Väh. Kerran viikossa olen käynyt jossai omassa harrastuksessa ja mies on sillä aikaa vauvan kanssa. Koen että omaa aikaa on myös se kun vauva nukkuu ja saan rentouduttua vauvan unen ajan. Toki siinä on silloin jännityselementti että milloin vauva herää.
 
Saa kaivata. Ajattelen että äidin oma aika tukee äidin jaksamista ja koko perheen hyvinvointia.

Mä sain omaa aikaa ensimmäisen kerran vauvan syntymän jälkeen seuraavana päivänä kotiutumisesta 🤭 piti käydä labrassa niin kävin samalla ruokakaupassa ja sen yhteydessä olevassa kahvilassa. Mies oli sen aikaa kotona vauvan kans.

Väh. Kerran viikossa olen käynyt jossai omassa harrastuksessa ja mies on sillä aikaa vauvan kanssa. Koen että omaa aikaa on myös se kun vauva nukkuu ja saan rentouduttua vauvan unen ajan. Toki siinä on silloin jännityselementti että milloin vauva herää.
Ihanaa luettavaa tuo miehesi tapa jakaa arkea ja tuoda sulle siihen jaksamista. Juuri noin pitäisi pystyä perheenä toimimaan.
Vauvan nukkuminen on minulle sitä omaa aikaa, jolloin voin vaikkapa piipahtaa tänne. Täysimetyksessä helpointa on ollut koko ajan lähellä vauvaa, kun ainakaan toistaiseksi en olisi jaksanut niitä lypsyjuttuja.
 
Ihanaa luettavaa tuo miehesi tapa jakaa arkea ja tuoda sulle siihen jaksamista. Juuri noin pitäisi pystyä perheenä toimimaan.
Vauvan nukkuminen on minulle sitä omaa aikaa, jolloin voin vaikkapa piipahtaa tänne. Täysimetyksessä helpointa on ollut koko ajan lähellä vauvaa, kun ainakaan toistaiseksi en olisi jaksanut niitä lypsyjuttuja.
Ymmärrän ettet ole jaksanut lypsyä aloittaa / miettiä. Meillä on täysimetys mutta ehkä 3krt vkossa annettu korviketta. Mies antanut korviketta että minä saan nukkua tai jos vauva on hermostunut kun olen harrastamassa. Joskus yöllä olen saattanut itsekin antaa korviketta jos tuntuu että vauva haluaa olla vaan rinnalla eikä maitoa enää tule. Päädyttiin miehen kanssa siihen että lypsäminen ois lisäkotityö joka verottaisi jaksamista ettei siihen meidän perheessä lähdetä. Tykkään imettää ja välillä sekin tuntuu omalle ajalle. Tunnustan että toisinaan imettäessä tulee samalla surffailtua puhelimella tai puhuttua kaiuttimella puheluja. 😬🤭 Ei kuitenkaan aina. Neuvolassa terveydenhoitaja sanoi että ihan ok tehdä joskus niinkin. Se lohdutti.
 
Mulla on periaatepäätös, etten ajattele kotitöiden tekoa omana aikana. Monesti just pyykkiä laittaessa tai vaikka ruokaa tehdessä saa olla niin ettei lapset pyöri siinä ympärillä, mutta en mä silti tee niitä asioita juuri itselleni, vaan perheelle. Kotitöiden tekeminen ei palauta tai rentoutua, ainakaan minua. Samoin jos mies vie lapset ulos ja jään yksin kotiin, en käytä sitä aikaa kotitöihin kuin yksittäistapauksissa, esim lapsen synttärien järjestelyn yhteydessä. Kun saan olla yksin niin teen sellaisia asioita joita haluan, jotka palauttavat ja joista tulee hyvä mieli. En ole vielä löytänyt kotityötä joka toimisi niin 😁
 
Täällä sama juttu kuin dimoulla. En koe kotitöiden tekemistä rentouttavaksi eli se ei ole minulle omaa aikaa. Hienoa tietysti jos pystyy siinä palautumaan, mutta minulta ei onnistu. Yksin kaupassa käynti saattaa olla melkein omaa aikaa. Tai siinäkin ehkä enemmän matkat kuin itse kaupassa olo.

Imetys/pumppaus-keskusteluun: Minäkään en ole koskaan pumpannut. Olen kokenut sen rasitteeksi ja pitänyt imetystä helpompana. Tässäkin on niin monta hyvää tapaa kuin on äitiä. Jos tuntuu mukavammalta vain imettää niin go on. Jos tuntuu mukavammalta pumpata ja pumpatun maidon tai korvikkeen turvin päästä lähtemään pidemmäksi aikaa vauvan luota niin go on. Itselleni imettäminen on myös toisinaan omaa aikaa (paitsi yöllä jolloin mieluummin nukkuisin). On enemmän sääntö kuin poikkeus että selaan puhelinta samalla varsinkin pidemmillä tissittelyrupeamilla.
 
Muokattu viimeksi:
Höh, miksi ei saisi? Siis ehdottomasti saa ja pitää sitä ollakin. Ei muuten jaksa. Harmi vaan kun kotitöitä ja ruokaakin pitää tehdä niin ei voi aina päiväunilla tehdä mitä tykkää, vaikka palleroinen nukkuisi sängyssä. 😕 Puolison ollessa kotona ehtii mukavammin rentoutua ja kyllä sen huomaa omassa olossa. 🥰 Taitaa nää oman ajan vastustajat olla isovanhempi-ikäisiä jotka ei muista kuinka tuijottivat telkkaria lasten leikkiessä ulkona ja täyttivät ristikoita pikku kakkosen ajan. Äidilläni oli myös 😱 harrastus jossa kävi viikoittain. Ja nyt pitäisi olla vaan lapsissa kiinni, paitsi ei sekään ole hyvä kun ne pitää opettaa itsenäisiksi.
 
Todellakin saa!
Mä en myöskään nauti kotitöistä niin paljon, että pitäisin sitä omana aikana. Usein kuitenkin saatan haluta miehen pois silmistä ja nyt onkin helppo hänet laittaa vaunuttelemaan vauvan kanssa siksi aikaa, kun siivoan. Usein kyllä siivotaan yhdessä, mutta joskus on ihan mukava siivota myös yksin. Nollaan mun päätä kodin ulkopuolella lenkillä ja kuntosalilla tai tapaamalla ystäviä. Kotona hetki kirjan parissa tai vaikka tietokoneella tai kännykällä. Joskus meen vaan pimeeseen makuuhuoneeseen sänkyyn makaamaan yksin (tällöin oon yleensä jo tosi paljon oman tilan tarpeessa). Ja parasta on ne harvinaiset illat tai jopa viikonloput, kun saa olla kotona ihan yksin, kun lapset on isällään ja mies vaikka reissussa. Nyt tietty kun on vauva talossa niin ei ihan heti oo tulossa pidempää pätkää yksin, mutta se ei haittaa, koska tiedän, että tää on vaan väliaikaista. Ja toisaalta vauvan kanssa kahdestaan vietetty aikakin tuntuu tällä hetkellä luksukselta, kun ei muuta oo saatavilla. 😊 Mä tulisin hulluksi, jos mulla ei ois koskaan omaa aikaa!
 
Tottakai äidin kuuluu saada myös omaa aikaa. Ja äiti saa kaivata sitä. Itse olen myös introvertti ja tarvitsen aikaa sille, että saan ajatukseni järjestykseen. Olen myös ääniherkkä ja aina aistinut ympäristöä voimakkaasti. Vaikka yritän paneutua johonkin, niin kuulen, mitä ympäristössä tapahtuu. Tarvitsen aikaa, jolloin tiedän, että kukaan ei keskeytä minua.

Tuosta pumppaamisesta. Olisin halunnut pumpata, jotta olisin voinut käydä edes pitkällä lenkillä, mutta minulta ei vain heru pumpulle. Esikoinen oli tissitakiainen, eikä maitoa oikein ehtinyt kertyä niin, että olisin saanut edes säännöllisesti kokeiltua pumppaamista.
 
Saa kaivata omaa aikaa.

Itse aion ainakin imetyksen lopetettuani lähteä yksin reissuun ulkomaille tai ihan vaan metsään viikoksi pariksi latautumaan. En ole mikään hempeä pullantuoksuinen kotiäiti ja kaipaan todellakin yksinoloa. Lapsella on toinenkin, kykenevä vanhempi ja tiivis perheyhteisö ympärillä. Kyllä lapsi ilman äitiään hetken pärjää. Ja lapsenkin kannalta parempi hyvinvoiva äiti, kuin kituva raato.

Nyt jo raskausaikana ahdistaa se, ettei ole koskaan yksin.
 
Saa kaivata omaa aikaa.

Itse aion ainakin imetyksen lopetettuani lähteä yksin reissuun ulkomaille tai ihan vaan metsään viikoksi pariksi latautumaan. En ole mikään hempeä pullantuoksuinen kotiäiti ja kaipaan todellakin yksinoloa. Lapsella on toinenkin, kykenevä vanhempi ja tiivis perheyhteisö ympärillä. Kyllä lapsi ilman äitiään hetken pärjää. Ja lapsenkin kannalta parempi hyvinvoiva äiti, kuin kituva raato.

Nyt jo raskausaikana ahdistaa se, ettei ole koskaan yksin.

Aamen. Itsekin haluaisin nähdä äitimyytin poistumista. Kyllä äiti on edelleen ihminen ja saa kaivata omaa aikaa ja rauhaa, jos ennen lasta/lapsia on niitä kaivannut. Kumppanin on myös hyvä olla kumppani eikä yksi äidin lisähuollettava.
 
Takaisin
Top