Ruutuaika?

Bella Swan

Bella Swan

Moderaattori
Staff member
Administrator
Maalisäidit 2020
Lasketaanko teillä ruutuaikaa? Paljonko on hyvä ja minkä ikäiselle? Täällä voi käydä keskustelua ruutuajasta laidasta laitaan.

Meillä ei lasketa. Vähentää kyllä voisi, mutta ei meilläkään sentään 24/7 tuijoteta ruutua.
Nykyään kyllä tuntuu että todella moni juttu on sähköisesti hoidettavissa. Ja käteväähän se on! Esim. etäkoulutukset ja asioiden hoitaminen nettiyhteyden välityksellä.
Meillä puheterapeutilta saadut kotiharjoitukset ovat kännykkäpelejä.
Uskon kyllä, että moni on vähän riippuvainen esim. kännykän selaamisesta. Ja jotkut lapset ottavat helposti mallia vanhemmista.
 
Ei lasketa ruutuaikaa. Meillä on teevee taustalla aikuisten tai lastenohjelmia koko päivä siksi että tarviin hälinää ympärilleni. Varsinkin kun esikoinen on hoidossa jolloin kuopus leikkii vaan hiljaa lattialla. ❤️

Laitetaan lasten ohjelmat pois sitten välillä, jos menee pelkäksi teeveen toljotteluksi. Onneksi nää leikkii tosi paljon teeveestä huolimatta.
 
Meillä on esikoisella (kolmasluokkalainen) pääasiassa tunnin ruutuaika. Tästä tosin joustetaan jos vaikka halutaan katsoa elokuva tai on kipeä. Ei myöskään lasketa siihen jos laittaa viestin tai katsoo sään tai etsitään yhdessä tietoa netistä tms. hyödyllistä. Kesälomalla ei hirveästi mitattu ruutuaikaa.

Kuopus ei vielä katsele ruutua päivittäin, joten ei sitä myöskään mitoteta. Voi katsoa yhden jakson silloin tai kuvia vanhemman puhelimesta silloin.
 
Ei ole mitään varsinaista ruutuaikaa, mutta pyritään siihen, että kukaan meistä ei ois nenä kiinni ruudussa koko päivää vaan pitää mm. ulkoilla ja touhuilla muuta. Sitä mukaa, mitä vanhemmaksi on muksut tulleet niin sitä enemmän kännykkä hallitsee elämää ja välillä joutuu rajoittamaan, onneksi muksut on siihen tottuneet, että äiti pakottaa välillä muihin hommiin. 😁
 
Meilläkään ei lasketa. Meillä isommat herää edelleen aikaisin aamulla ja on vain hyvä, että istuvat telkkarin ääressä eivätkä herätä meitä muita siihen aikaan 😅 olen niin monta vuotta herännyt klo 5-6 🤣 on päiviä kun eivät ehdi aamun jälkeen katsoa telkkaria tai pelata koneella ollenkaan ja joskus sitten katsovat niitä enemmän. Kesällä joskus toivoin, että lapset ehtis istua vähän enemmän aloillaan 😅 puhelimia näillä ei vielä ole eli katsovat telkkarista lastenohjelmia tai youtubea (🙈) tai pelaavat koneella. On toiminut meillä, kun kuitenkin sulkevat ruudut pyydettäessä ja keksivät muuta tekemistä. Meillä on iso piha ja kavereita naapureissa, niin niiden kanssa aika menee mukavasti.
 
Löysin tälläsen vanhan ketjun, joka ei kauaan näköjään elänyt, mutta laitetaan vielä tähän. Yritän muodostaa jotain periaatteita ruutuajan ja laitteiden suhteen. Itseä ärsyttää, että elämä on mennyt niin ruutukeskeiseksi, yhteiskunnan tasolla ja ihan minulla itsellänikin.

Tämän ekan vuoden olen aika hyvin onnistunut pitämään puhelimen pääosin piilossa lapselta. Nyt alkanut vasta näyttämään joitain kuvia ja videoitakin, koska on niin söpö kun itsensä nähdessään huudahtaa "vauva" 🥰 Ei ole kuitenkaan vinkunut kännykkää, lähinnä kiinnostunut pankkikorteista jos saa käsiinsä.

Onko aihe niin herkkä ettei siitä keskustella vai onko kaikilla ihan selvät sävelet? Mä oon nimittäin ihan hukassa sen kanssa että miten kasvatan mun lapsesta sellaisen ettei ole kouluikään päästessään yhtä riippuvainen laitteista kun useat tuntemani lapset. Onko teillä periaatteita miten lapsi kasvatetaan tasapainoiseksi laitteidenkäyttäjäksi eri ikävaiheissa?
 
Selah sanoi:
Löysin tälläsen vanhan ketjun, joka ei kauaan näköjään elänyt, mutta laitetaan vielä tähän. Yritän muodostaa jotain periaatteita ruutuajan ja laitteiden suhteen. Itseä ärsyttää, että elämä on mennyt niin ruutukeskeiseksi, yhteiskunnan tasolla ja ihan minulla itsellänikin.

Tämän ekan vuoden olen aika hyvin onnistunut pitämään puhelimen pääosin piilossa lapselta. Nyt alkanut vasta näyttämään joitain kuvia ja videoitakin, koska on niin söpö kun itsensä nähdessään huudahtaa "vauva" 🥰 Ei ole kuitenkaan vinkunut kännykkää, lähinnä kiinnostunut pankkikorteista jos saa käsiinsä.

Onko aihe niin herkkä ettei siitä keskustella vai onko kaikilla ihan selvät sävelet? Mä oon nimittäin ihan hukassa sen kanssa että miten kasvatan mun lapsesta sellaisen ettei ole kouluikään päästessään yhtä riippuvainen laitteista kun useat tuntemani lapset. Onko teillä periaatteita miten lapsi kasvatetaan tasapainoiseksi laitteidenkäyttäjäksi eri ikävaiheissa?
Click to expand...
Meillä esikoinen on nyt 3.5v, joten en tiedä vielä miten tässä asiassa onnistutaan, mutta yritystä on. Me alettiin näyttämään esikoiselle joitain lastenohjelmia (lähinnä teletapit ja erilaiset muskarit YouTubesta, hieman myöhemmin vanhat muumit ja pipsa possu) joskus 18kk iässä. Ohjelmia on aina katsottu yhdessä, eli telkkari ei toimi meillä tässä vaiheessa lapsenvahtina, joten ohjelmassa näkyviä asioita kommentoidaan yhdessä ja jos katsotaan esim muskaria, niin lauletaan ja leikitään yhdessä. Joskus viime vuonna, ennen 3v syntymäpäivää, lapsi innostui Ryhmä Hausta, ja sitä olisi halunnut katsoa ihan loputtomasti. Tuntui, että tuon Ryhmä Haun myötä ruutuajasta alkoi tulla ongelma, ja se oli sellaista jatkuvaa ruudun kinuamista ja kiellot aiheutti aikamoista itkua ja raivoa. En tiedä miten paljon tuohon vaikutti ihan vaan 3v ikä, ja minkä verran itse ohjelma, jota katsoi (Ryhmä Hau on selkeästi nopeatempoisempi kuin mikään muu mitä on katsonut). Ollaan nyt kuitenkin tämän johdosta rajoitettu ruutuaikaa niin, että ohjelmia katsotaan noin kerran viikossa tai harvemmin, ja silloinkin mieluiten jotain hidastempoista tai ihan vaan muskaria. Ruudun kinuaminen on vähentynyt aivan huomattavasti, ja lapsi haluaa ensisijaisesti leikkiä, piirtää, tehdä palapelejä tms, ja jos joskus pyytää ohjelmia ja sanotaan ei, se ei tällä hetkellä aiheuta itkua tai raivoa. Itse odotan kyllä, että voitais jossain vaiheessa ruveta katsomaan ihan oikeita lastenelokuvia yhdessä, mutta vielä ei tunnu olevan sen aika. Just nyt tuntuu, että päivittäinen ruutuaika olis aivan liian paljon meidän esikoiselle, ja hän on paljon paremmalla mielellä ja asiaan liittyy vähemmän draamaa, kun ohjelmia katsotaan vain sillon tällöin. Päivittäinen katsominen tuntuu olevan liian addiktoivaa tässä vaiheessa. Näin siis meidän esikoisen kohdalla, mutta uskon hyvin, että toiset lapset voi osata säädellä itseään paremmin jo nuorempanakin, joten en siis mitenkään tuomitse, jos jotkut katsoo ohjelmia päivittäin.
 
Meillä tuli siinä vaiheessa, kun lastenohjelmia alettiin katselemaan enemmän (olisivatko 2 ekaa lasta olleet ehkä 5 ja 3) säännöksi, että puhelimesta katsotaan lastenohjelmia joka toinen päivä. Monesti viikonloppuna katsoivat molempina päivinä. Kellosta seurasin, kuinka paljon katsoivat. Meillä meni pitkään, että lapset eivät katsoneet telkkaa juurikaan, vaan lastenohjelmatkin katsottiin vain puhelimesta. Ei ollut mitään suurempia tappeluita, kun olivat tottuneet tuohon ja uskoivat aika hyvin, kun sanottiin, että ei ole lastenohjelmapäivä.

Meillä tehtiin myös päätös, että lapset eivät saa älypuhelimia kovin nuorina. Esikoinen on 9, eikä hänellä sitä ole vieläkään. Joskus pyytää, mutta nyt ei ole puhunut siitä varmaan pariin kuukauteen. Voisin kuvitella, että se puhelin löytyisi kädestä kyllä aika usein, jos sellainen olisi. Lapsen oman tavaran käyttöä on vaikeampi kontrolloida.
 
Mie painin ihan samojen huolien kanssa kuin @Selah. Pidän puhelimia oikeastaan aika ongelmallisina, vaikka niillä voi nykyään tehdä paljon hyviäkin asioita. Väitän, että ilman puhelimia ihmiset kuitenkin liikkuisivat enemmän, tapaisivat ystäviään enemmän ja miettisivät vähemmän omaa pärstäänsä. Ylipäätään ihmiset voisivat paremmin.

Taapero saa meillä käyttää puhelinta, kun soitetaan videopuheluita kauempana asuville isovanhemmille, mutta muutoin ruutuaika vietetään telkkarin ääressä. Isänsä laittaa usein aamuisin lastenohjelmat pyörimään ja minä laitan ne sitten pois, kun en tykkää jatkuvasta hälinästä ja melusta. 😅 Lapsi tykkää kyllä katsoa telkkaria, mutta nopeasti alkaa sitten kunnolla herättyään leikkimään ja telkkari vain mölyää taustalla.
 
Nyt kun kaksi ensimmäistä ovat 9 ja (melkein) 7, niin katsovat joko puhelimesta, tai telkkarista jotain joka päivä. Meillä ei ole pelikonsoleita, eivätkä pelaa puhelimellakaan, joten ruutuaika pysyy kuitenkin mielestäni kohtuudessa. Pitää sitä silti pitää silmällä, katsoisivat helposti liikaa. Varsinkin, kun esikoinen osaa jo lukea tekstityksiä ja häntä kiinnostaa monenlaiset asiat ja ilmiöt, eli tykkää monenlaisista TV-ohjelmista.

@Pilkki24 sanoi asian hyvin, minä ajattelen juuri noin puhelimen vaikutuksista.

Esikoinen ei ole luokan poikien whatsapp-ryhmässä ja joskus mietin sitä, että minkä verran hän jää vaille jotain yhteisyyden kokemuksia. Mutta sitten ajattelin, että kohta sinne ryhmään alkaa tulla pornopätkiä ja sukuelinkuvia, joten näin silti parempi.
 
Minä olen ympärillä nähnyt niin kauheasti haittaa kun aivan pienestä pitäen on saanut käyttää puhelinta/muita laitteita ettei meijän tyttö tule näkemään ruutua ennen eskaria. Myös itse en halua käyttää puhelinta kuin hyvin vähän, siitä on niin paljon haittaa ihan jo pelkästään hormonitoiminnalle. Telkkaria meillä ei katsota lähes koskaan.
 
Meillä taaperon kanssa ollaan tilannekohtaisesti koitettu ratkaista. Keskimäärin viikon aikana tulee ehkä 1-2 kertaa katsottua jotakin Fanttia tai Isoja koneita, 15 min - puolisen tuntia kerrallaan. Sovitaan ennalta, montako jaksoa katsotaan, ja sitten jaksojen loputtua saa painaa "punaista nappia" kaukosäätimestä = telkkari sammuksiin. Eniten ollaan katsottu areenasta pienten lasten ohjelmia, luonto- tai työkonepainotteisia. Piirretyistä ei oikein edes välitä, ollaan kokeiltu muumit, bluey ja ryhmä hau, muttei ne kiinnosta edes yhtä jaksoa loppuun. Youtubesta on katsottu ainoastaan Siinan muskaria, kun on hyvä muskariohjelma. Lisäksi meillä pyörii oman joukkueen peli-iltoina telkkarista jääkiekko, ja yleisurheilun tai hiihdon isompia kisoja katsotaan myös. Lapsi on kyllä näitä urheiluita yleensä vain vähän aikaa vilkaissut, ja sitten aloittaa jonkun leikin.

Kännykkää meillä käytetään vain sukulaisille videopuhelun soittoon tai joskus joku sukulainen lähettää lapsille näytettäväksi valokuvan tms. Pottaa treenatessa kokeilin, josko lastenohjelmat kännykästä olisi auttanut istuskeluun, mutta häiritsivät vain toimitusta niin luovuttiin siitä alkuunsa.

Omaa ruutuaikaa pitäis karsia.. Huomaan päikkäriaikojen kuluvan läräämiseen, ja tyyliin vessassa käydessä äkkiä vilkaisee myös kännykkää, siellä kun istuu yksin piilossa lapsilta 🙈🙈 someihin oon laittanut jo rajoitukset, mutta uutiset, täällä pyörähtäminen, whatsappailu siskolle tai ystäville... Puhelinta on helpompi olla käyttämättä niinä päivinä kun on ollut aamupäivällä kerhoja tms menoja, joissa on nähnyt muita aikuisia. Iltapäivän puhelinläräys lisääntyy jos ei oo tullut itselle aikuiskontakteja eli pientä yksinäisyyttä taustalla.
 
Minä en ole ihan täyskieltoa ajatellut. Koitan löytää tässäkin asiassa sellaisen kultaisen keskitien. Mutta mitä olen tuttavapiiriäni seuraillut niin taidan olla sieltä tiukemmasta päästä tässä asiassa. Minäkään, kun en haluaisi pientä lasta puhelinkoukkuun.

Miulla ei itsellä ole mitään somea eikä TikTokia, mutta puhelimella tulee etenkin töissä vietettyä liikaa aikaa. Töissä on paljon sellaisia pikkutaukoja missä ehtii vähän pelaamaan/lukemaan uutisia/palstailemaan tai vastailemaan viesteihin. Iltaisin olen nyt aina ennen nukkumaan menoa lukenut kirjaa ja se on ollut monesti hyvä rauhoittumisaika ilman hälinää ja puhelinta. 😊 Pitäisi silti vähän koittaa prepata.
 
VäriSointu sanoi:
Meillä tuli siinä vaiheessa, kun lastenohjelmia alettiin katselemaan enemmän (olisivatko 2 ekaa lasta olleet ehkä 5 ja 3) säännöksi, että puhelimesta katsotaan lastenohjelmia joka toinen päivä. Monesti viikonloppuna katsoivat molempina päivinä. Kellosta seurasin, kuinka paljon katsoivat. Meillä meni pitkään, että lapset eivät katsoneet telkkaa juurikaan, vaan lastenohjelmatkin katsottiin vain puhelimesta. Ei ollut mitään suurempia tappeluita, kun olivat tottuneet tuohon ja uskoivat aika hyvin, kun sanottiin, että ei ole lastenohjelmapäivä.

Meillä tehtiin myös päätös, että lapset eivät saa älypuhelimia kovin nuorina. Esikoinen on 9, eikä hänellä sitä ole vieläkään. Joskus pyytää, mutta nyt ei ole puhunut siitä varmaan pariin kuukauteen. Voisin kuvitella, että se puhelin löytyisi kädestä kyllä aika usein, jos sellainen olisi. Lapsen oman tavaran käyttöä on vaikeampi kontrolloida.
Click to expand...
Meillä älypuhelin on ollut ekaluokkalaisista lähtien. Tämä siksi, että tiedetään missä lapsi kulkee ( yksityiskoulu, kaverit siksi pitkin PK seutua) Eli reittiopas on aika tärkeä. Lisäksi koulutöitä tehdään nyt isompana myös kännykällä, joten mikään älykello ei käy. (Jos puhelinta ei olisi, niin toki koululta saisi jonkun lainaan. )

Lapsi on siis nyt neljännellä luokalla.
 
Lya M. sanoi:
Meillä älypuhelin on ollut ekaluokkalaisista lähtien. Tämä siksi, että tiedetään missä lapsi kulkee ( yksityiskoulu, kaverit siksi pitkin PK seutua) Eli reittiopas on aika tärkeä. Lisäksi koulutöitä tehdään nyt isompana myös kännykällä, joten mikään älykello ei käy. (Jos puhelinta ei olisi, niin toki koululta saisi jonkun lainaan. )

Lapsi on siis nyt neljännellä luokalla.
Click to expand...
Toki on monia lapsia, jotka tarvitsevat älypuhelinta juuri tämänkaltaisista syistä. Enkä sano ihmisten tekevän väärin antaessaan lapsille älypuhelimen. Nämä on perhekohtaisia päätöksiä, joissa on huomioonottava monia seikkoja.

Periaatteessa olen sitä mieltä, että jos koulutöihin tarvitaan älylaitteita, silloin koulun pitää kustantaa ne. Tai juuri noin, että saa koululta lainaan. Koulutöiden takia en siis sitä hanki, saavat käyttää vanhempien laitteita.
 
Takaisin
Top