Ruuhkavuodet!

Mä olen miettinyt tätä samaa. Meidän pitäisi elää tällä hetkellä ihan hirveetä ruuhkaa, mutta ei se siltä tunnu :think005 Kyllähän me ollaan paljon menossa, kun lapsia on viisi ja neljällä heistä on harrastuksia 1-4krt/vko, kahdella kerhoa ja kahdella koulua/eskaria.
 
Tiedä häntä, meillä ainakin elämä käy nyt aika hitaalla. Enemmän sairaudet ja niistä toipuminen aiheuttaa "ruuhkaa" kuin lapsi.
 
Meillä eletään sitten varmaan muidenkin edestä sitä ruuhkaa. :) Olen joutunut luopumaan paljon omista harrastuksista ja laittamaan parisuhdetta vähän pienemmälle liekille. Eiköhän se ole sitä ruuhkaa, vaikka en asiasta kyllä suuremmin kärsi. Tämä on nyt tämän elämänvaiheen juttu.
 
Varsinkin ennen tätä äitiyslomaa koin eläväni ruuhkavuosia. Silloin oli 2 harrastavaa lasta. Aina oli kiire johonkin. Välillä en edes muistanut minne olen ajamassa. Nyt kun hoidan vauvaa, harrastukset on edelleen, mutta ei töitä, ei tunnu yhtä ruuhkaiselta. Mutta päivät menee nopeaa ja en ikinä kerkeä tehdä kaikkia suunnittelemani asioita.
 
Ruuhkavuodet on käsite näille ajoille, kun olisi vaikka miten paljon tekemistä. Itse kuitenkin jokainen päättää, onko kiireen tuntua. Minä olen lopettanut kiireen jo vuosia sitten eikä maailma kaatunut.
 
Ei meillä (ainakaan toistaiseksi) ole ruuhkavuosia... onhan tässä hommaa ja hulinaa mutta että onko ruuhkan tuntua? Eipä oikeestaan:) katotaan uudestaan parin vuoden päästä kun lähden takas töihin ;)
 
Mulla ainakin tuntuu, että on ruuhkavuodet. Luulen sen kuitenkin johtuvan omista töistä, jossa tuntuu usein olevan aika hektistä, päivät venyy ja reissuakin pukkaa. Lähden joka aamu 6.30 töihin ja kun työpäiväloppuu joudun kiirehtimään päiväkodille ja oon lopulta kotona lasten kanssa yleensä vasta 17.30. Ei siinä tarvii edes harrastuksia miettiä. Joskus yritän nähdä kavereita iltaisin.
 
Riippuu varmaan paljon perheen tilanteesta. Itse käsitän ruuhkavuosiksi lapsiarjen yhdistettynä työelämään. En kokenut eläväni ruuhkavuosia ollessani "vain" kotona lasten kanssa, mutta nyt, kun teen töitä lastenhoidon lomassa, todellakin tunnen olevani ruuhkavuosien pyörteissä. Koko ajan on miljoona asiaa, jotka pitäisi hoitaa, mutta aika ei vain riitä. Siitä pitävät huolen lapset, työt, esikoisen harrastukset jne.
 
Uusperhesatu sanoi:
Riippuu varmaan paljon perheen tilanteesta. Itse käsitän ruuhkavuosiksi lapsiarjen yhdistettynä työelämään. En kokenut eläväni ruuhkavuosia ollessani "vain" kotona lasten kanssa, mutta nyt, kun teen töitä lastenhoidon lomassa, todellakin tunnen olevani ruuhkavuosien pyörteissä. Koko ajan on miljoona asiaa, jotka pitäisi hoitaa, mutta aika ei vain riitä. Siitä pitävät huolen lapset, työt, esikoisen harrastukset jne.
Click to expand...
Monesti työ, lastenhoito ja omista vanhemmista huolehtiminen tulee samaan aikaan ja lankeaa sille sisaruksista joka luontaisesti on hoitajatyyppiä. Aina ei ole niin hyvin, että vanhemmat auttavat lasten hoidossa, vaan voi olla että vanhemmat hoitavat omien lasten lisäksi omia vanhempiaan.
 
Yölento sanoi:
Monesti työ, lastenhoito ja omista vanhemmista huolehtiminen tulee samaan aikaan ja lankeaa sille sisaruksista joka luontaisesti on hoitajatyyppiä. Aina ei ole niin hyvin, että vanhemmat auttavat lasten hoidossa, vaan voi olla että vanhemmat hoitavat omien lasten lisäksi omia vanhempiaan.
Click to expand...

Joo, joillekin lankeaa tosiaan vielä omistakin vanhemmista huolehtiminen. Omani ovat vielä sen verran nuoria ja hyväkuntoisia, että pärjäävät omillaan paremmin kuin hyvin. Kun se aika koittaa, että heistä pitää alkaa huolehtia, ovat omat lapseni todennäköisesti jo paljon vanhempia, ehkä jopa aikuisia / aikuisuuden kynnyksellä.
 
Joo, nyt kun olen työelämässä, tuntuu että on ruuhkavuodet. Alkujärkytys vielä toki menossa, ehkä tähänkin tottuu.
 
Takaisin
Top