Toi on osa lusikkakoulutusta meillä. Äit lusikoi suuhun samalla, kun neiti itte suorittaa. Useimmiten tää koulutushetki alkaa sitä, kun tytär on jotenkin dipannut kouransa kyynärpäätä myöten ruokaan, johon ei ylety. Hyvä konsti on esim. ottaa kaksin käsin ruokalusikan pesästä ja levitellä se siitä ympäriämpäri --> enempi saan ruokaa suuhun, kun annan sen suosiolla samalla itte läärätä :)
Tänään meinas olla vähän haasteellista, kun se työns oman lusikkansa samaan aikaan mun lusikan kanssa, siihen alle. Se oli semmonen suljetun tilan suihkulähde-tyyppinen "äitin lusikasta tyttären lusikkaan ja sitten suusta ulos". Onneks tämä edelleen käyttää pääasiallisena ravinnonlähteenään tissiä. Tai ehkä lääräis vähemmän, jos nälkä pitäs tosiaan tappaa ruokapöydässä.