Ristiäiset / Nimiäiset

Pipridae

Asioista perillä oleva
Elokuunmammat 2014
Helmikuunmammat 2016
Ajattelin avata tästä aiheesta ihan oman keskustelun, kun monella on varmaan jonkinlaiset juhlat tulossa tai jo pidettynä. Voidaan jakaa kokemuksia ja ideoita yms. täällä. Ite ainakin ennen juhlia kovin mielelläni kuulin, millasia pippaloita ohjelmineen ja tarjottavineen muut oli järjestäneet, joten ehkpä tällasesta ketjusta joku vaikka saa ideoita ja apuja omiin juhliinsa :)
 
Joku tuolla toisella keskustelu palstalla kyseli et miks ne jotka ei kuulu kirkkoon niin kastaa lapsen. Meillä mies kuuluu ja minä en ja lapsi kastetaan, koska se ehkä enemmän sitä et päättäköön lapsi isona haluaako kuulua kirkkoon vaiko ei ja miehen puoli ei edes tiedä etten minä kuulu kirkkoon niin helpompi kuitenkin kastaa lapsi niin säästyy vähemmällä. :wink Vaikka eiköhän heille selviä jos joskus naimisiin mennään ettei tule kirkkohäitä.. mut tuntui olevan aika järkytys äidillekin etten kuulu kirkkoon, joten samapa se on lapsi kastaa. Ei mitenkään isojen juhlien takia olla pitämässä tätä tilaisuutta. Meille ei tule kun lähisuku paikalle ja juhlat on isovanhempien luona. Ja onhan se eri juttu kun mies kuitenkin kuuluu kirkkoon niin ettei olla molemmat seurakunnattomia. Sit olis ollu nimiäiset ilman muuta! :)
 
Meillä oli tänään tytön ristiäiset. Varmaankin osittain ihan vain tavan vuoksi ne pidettiin. Kumpikaan meistä ei ole mitenkään uskovaisia eikä mies edes kuulu kirkkoon. Mutta minä ehkä halusin myös, että tyttö voi sitten isona (halutessaan) riparinkin suorittaa eikä tarvitse sitten silloin alkaa suorittamaan kastetta. Ja ainaha sitä voi erota jossei halua kirkkoon kuulua. :)

Ristiäiset meni hyvin. Vieraita meillä oli noin 20, joista puolet oli lapsia. Alusta asti painotettiin kaikille, että halutaan rennot juhlat. Saa tulla vaikka verkkareissa jos siltä tuntuu, muttei tarvitse olla ylipukeutunut ja istua selkä suorassa kuin kirkon penkillä. Ja rennostihan ne menikin. Paitsi mulla :rolleyes: Minä hääräsin koko ajan, keitin kahvia, laitoin pullat, kakut, kaikki esille. Palvelin lapsia, kiersin ympäri taloa tarkistaen, että kaikilla on kahvia, onko istumapaikkoja. Ja sitten kun viimeiset vieraat lähti ja juhlat loppui, tajusin, etten ollut itse edes istahtanut sen muutaman tunnin aikana enkä seurustellut vieraiden kanssa :oops: Joten mun osalta juhlat meni yhdessä hujauksessa. Harmittaa kyllä, mutta vieraat kuitenkin kehuivat ristiäisiä ja tarjoiluja. Ja tytön nimestä tykättiin kovasti :)
 
Hahaa, avasin topicin mutta sitten kun olin kirjottelemassa niin tyttö alkoi känistä ja unohdin tietty koko jutun sen sileän tien :D

Mutta meillä siis vietettiin tytön nimijuhlat jo. Meillä nimijuhlat oli sinänsä aika itsestään selvä ratkasu, ettei kumpikaan kuuluta kirkkoon. Mä halusin pitää juhlan ajoissa, koska pidettiin nimi salassa sinne asti ja mulla alko olla jo vaikeuksia olla käyttämättä sitä muiden läsnäollessa. Lisäks toivoin hyvää keliä, koska pidettiin juhlat kotona. Ja ihanaa kyllä, saatiinkin tosi aurinkoinen sää, joten pidettiin koko juhlien ajan terassin ovi auki ja monet istuskelikin ulkona. Mikä oli pelastus, ois kyllä meidän 80 neliötä käynyt pieneksi muuten :D

Meillä juhla itsessään oli aika simppeli. Ohjelmassa oli alkuun nimen arvuuttelua ja kun kaikki oli enemmän ja vähemmän paikalla (ja neiti oli saanut syötyä) niin virallisena osuutena mies piti pienen puheen. Tämän jälkeen jokainen sai avata heille jaetun kirjekuoren, josta paljastui kiitoskortti tytön kuvalla ja sellainen ihan A4 kokoinen lappunen, johon oli kirjoteltu kaikenlaisia tärkeitä ja vähemmän tärkeitä tapahtumia yms. tältä vuodelta sekä tytön syntymäpäivältä, tytön horoskooppimerkistä tietoa, tytön syntymätiedot ja nimi jne. Näistä kaikki sitten sai lukea nimen ja lopuksi mekin se vielä kaikille ääneen sanottiin.

Koko juhlien ajan taustalla meidän telkkarissa pyöri mun tytön ensimäisen kuukauden kuvista ja videopätkistä työstämä "filmi" ja taustalla soi soittolista, jolla oli enemmän ja vähemmän teemaan sopivia biisejä. Mä tykkään että on jotain tollasta, mitä ihmiset voi kuunnella ja katsella, jos tulee epämukavia hetkiä. Meillä siis oli paikalla vaan lähipiiri, mutta kun on ex-puolisoita ja muunlaisia ristiriitoja jo tässä porukassa, niin aina vähän jännitän tällasia kokoontumisia. Oikeestaan silleen, että pienempi porukka sitä suurempi stressi ihmisten viihtymisestä :D

Loppujuhlat kului syödessä ja seurustellessa. Mun mielestä nimijuhla oli tosi onnistunut ja tunnelma oli koko ajan lepposaa ja rentoa (mikä ei siis todellakaan tolla porukalla oo itsestään selvää). Mulle kävi tosin vähän samoin kun Millierille että itse syötin neitiä, vaihdoin vaippaa, tarjoilin kahvia, huolehdin että tarjottavat riittää jne. jne. Itseltä siis meni vähän juhlat ohi, ehdin tosin onneksi melkein kaikkien vieraiden kanssa vähän vaihtaa kuulumisia. Mutta eipä tuo haittaa, pääasia että vieraat viihtyi :)
 
Meillä ristiäiset 2 viikon päästä. Mies ei kuulu kirkkoon, minä kuulun, mutta en kyllä oo millään lailla uskonnollinen. Molemmat haluttiin että tyttö kastetaan. Nimeä on käytetty siitä asti kun se viimein saatiin päätettyä. Oon aina ihmetellyt, miksi ihmiset haluaa salata vauvan nimen ristiäisiin asti. Mun kaveripiirissä lapsia on alusta asti kutsuttu nimellä mikä vauvalle tulee,myös julkisesti. Toinen muuten kans mitä oon joskus miettiny. Kun lapselle annetaan suvun nimiä. Ja toiset antaa suvussa kulkeneen nimen, vaikka ei edes tykkäis nimestä. Tää on vain mun mielipide, mutta mun mielestä lapsella kuuluu olla ihan "oma nimi", ei sukulaisten. :-)
 
Mä kanssa tykkäsin antaa lapselle 'oman nimen'. Musta on kiva ettei tuu nimen mukana mitään 'painolastia' (siis positiivistakaan, kuka nyt negatiivista antaiskaan :D ). Tiedostan kyllä että mun ajattelutapa on ehkä jollain tavalla hassu ja varmaankin vähemmistöä. Ja olisinkin varmaan helposti taipunut, jos mies olisi ollut eri mieltä. Mutta kun ei mieskään tykänyt suvussa kulkevista nimistä, niin ei tullut tästä asiasta sen enempää kiistaa..

Me haluttiin pitää nimi salassa varmaan siksi, että molempien suvuissa sitä jotenkin odotettiin. Kukaan ei edes kysellyt nimeä pahemmin etukäteen. Lisäksi kun meillä oli nimijuhla eikä ristiäisiä, niin halusin juhlan ehdottomasti pyörivän kokonaan nimenomaan nimen ympärillä. Jotenkin se onnistui musta luontevammin, kun nimi oli kaikille vielä salaisuus :)
 
Mä taas olisin halunnut antaa tytölle meidän mummun nimen. Kun mummu oli mulle niin rakas ja päätin aikoja sitten, että laitan sen joskus mun tytölle nimeksi. Mutta ei meidän suvussa ole mitään nimiä mitkä kiertää polvelta toiselle. Kuitenkin se nimi jäi antamatta kun ei keksitty sopivaa nimikokonaisuutta mikä ois molempia miellyttäny.. Me pidettiin nimi salassa kastehetkeen asti. Oli vaan kiva "yllättää" kaikki ja itsekin oon aina tykännyt ennen ristiäisiä jännätä ja pähkäillä sitä nimeä :)
 
Takaisin
Top