ristiäiset/kummit/nimiäiset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja basura
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
B

basura

Puuhakas puhuja
Tässä kun kerran koko ajan hyppii vähän asioiden edelle niin aattelin jo sit alottaa tälläsenkin..[:D]

Ite siis kastetaan vauva siis ihan tähän ev.lut..vaikka mies ei siitä niin innoissaan ookkaan.. Lähinnä nää kummit tuottaa nyt hankaluuksia.. Kun ite tahtoisin kavereita kummiks enkä sukulaisia. Eilen nyt sit kuitenkin sisko vihjaili että oisi eronnut jo kirkosta että ei viitsinyt jos joutuu virka tehtäviin lähiaikoina..hymisin vaan vaivaantuneena.. Sukulaisiin tulee aina pidettyä yhteyttä muutenkin mutta kaverit helposti jää niin sen takia haluaisin kaverit tavallaan "sukuun" niin ei jäisi välttämättä elämästä niin helposti pois. Luultavasti miehen veljellä on samat haaveet mielessä... niin että mites me nyt sitten tästä tilanteesta selvittäis kunnialla ketään loukkaamatta? Ideoita?

Sit taas toinen ongelma on että tavallaan on mielessä jo kummi miehen lapsuuden ystävä, mutta sitten tulee taas ongelma että ei välttämättä tahdottais hänen kihlattua kummiksi... Ei muuten mutta ei ole niiiin läheinen kuitenkaan niin voiko sitä vaan pyytää sitten miestä kummiksi ja olla kihlatulle sillei sä oot vaan seuralainen..ja sama sitten että toinen kummi voisi olla minun vanha ystävä mutta siitäkään ei välttämättä haluttas sitä avomiestä kummiks.. Kaikki on siis molempien hyviä ystäviä mutta nämä "avokit" on välillä vähän ailahtelevia eikä välttis mitään unelma kummi ehdokkaita. Niin mites tässä pitäis sitten tehdä? ja taas ketään loukkaamatta..huah! vaikeeta tämä elämä.

Myös vähän jo stressanut siitä et miten kaikki vieraat mahtuu tänne kerralla kun tupa on täynnä jo mun lähisuvusta.. ja sit miten nuo koirat osaa käyttäytyä sivistyneesti siinä ihmismassassa.. sit jos eristää ne niin ne haukkuu ja plaplaplp..
 
Eihän se haittaa vaikka vähän ajoissa näitä miettiikin [:)]

Meillä tullaan varmaan viettämään kotosalla nimiäisiä. Mies ei kuulu kirkkoon ja mäkin olen ollut aikeissa erota, kun pelkkä kirkkoon kuuluminen tavan vuoksi ei silleen merkkaa mulle mitään. Tietyllä tavalla kyllä kirkkoon liittyvät perinteet on musta edelleen ihania, koska ne on syvälle juurtunut osa yhteiskuntaa ja joulukirkossa on aina ollut ihana tunnelma jne. mutta kuitenkin näin meillä tulee käymään.

Anyways, menipä vähän off topic eikä liittynyt kummeihin mitenkään! [8D]

Kannattaisin tuota, että valitsette kummeiksi teidän kavereita. Teiän sisarukset kuitenkin tulevat sinne ristiäisiin ja ovat tulevina vuosina osa lapsen elämää joka tapauksessa, mutta perheen ulkopuoliset kummit sitten voi tuoda erilaistakin näkökulmaa ja rikkautta. Oliskohan se ihan korrektia, että sanotte heille suoraan, että kummeina ovat sitten herra x ja rouva y ja neiti z eli vaikka kolme ihmistä, että ymmärtäisivät siitä että niitä puolisoita ei varsinaisesti kutsuta siihen eteen olemaan kummeina, eli kummius koskisi vain tätä "kaveripuolta" siitä pariskunnasta. En uskoisi että ainakaan meiän kaverit siitä pahastuis.

Mulla ei oo kyllä aavistustakaan kenet siviilikummiksi haluaisin. Veli avokkeineen olisi luontainen valinta, mutta toisaalta jos ottais jonku kaverin... No, onneksi ehtii vielä hyvin miettiä!
 
Meille ei tule minkään valtakunnan nimenantojuhlaa. Ilmoitan nimen maistraattiin ja siinä se. Tiedän, että anoppi tykkää tästä enemmän kuin huonoa, mutta mun lapsi jne...
 
Meille tulee sukulaisia kummeiksi. Itselläni on kummeina vanhempien ystäviä enkä ole koskaan ollut heidän kanssaan missään tekemisissä kun elämä kuljetti meidän perheen eri paikkakunnalle aikoinaan jne... Olin aina kateellinen sisaruksilleni joilla oli äitini sisaruksia kummeina ja olivat tekemisissä.

Samaten veljentyttärellä on veljen kaveri entisen vaimonsa kanssa kummeina eikä ole joululahjojen lisäksi kuullutkaan kummeistaan vuosiin, vaikka olivat aikoinaan parhaita kavereita veljen kanssa lapsesta asti, joskus vaan elämässä sattuu ja tapahtuu...

Eihän se sukulaisuuskaan takaa sitä yhteydenpitoa tai että väleihin ei voi tulla säröjä, ihmisiähän tässä ollaan mutta omalle lapselleni tulee kummeiksi tod.näk. miehen serkku vaimoineen ja joku omista sisaruksistani puolisoineen. Toisaalta tietty omat sisarukseni ovat minulle myös hyviä ystäviä. Haluan että kummit ovat lapsen kanssa tekemisissä muutenkin kuin lähettämällä joululahjan.

Meillä mies ei kuulu kirkkoon,  minä kuulun ja lapsi liitetään myös. Haluan mm. että lapsi saa osallistua seurakunnan lasten- ja nuortentoimintoihin halutessaan, itse olin mukana kovasti ja tykkäsin. Täysi-ikäisenä saa sitten päättää haluaako kuulua kirkkoon vai ei.
 
Meillä pidetään ristiäiset, mutta kummeista ei vielä hajuakaan. Yksi varma kummi on (häntä jo mies innoissaan kysyi ihan alkuraskaudessa ja on itsekin innokkaana kummiksi tulossa), minun serkkuni, joka on aina ollut minulle todella läheinen, enemmän kaveri kuin serkku. Hänen vaimoaan emme ole kummiksi pyytäneet, mutta ei hän tunnu olevan loukkaantunut. Kaksi "ongelmaa" tässä vain on. Serkkuni asuu vaimoineen Norjassa, joten lapsi tulee tapaamaan häntä hieman harvemmin, kuitenkin muutaman kerran vuodessa. Ja toinen, hän ei kuulu kirkkoon. Eli virallista kummiahan hänestä emme voi tehdä, mutta meille hän on kyllä tärkein kummeista. Hän ei siis ainakaan saa sitä kirkon kummitodistusta, mutta voiko hän tulla kirkossa (tai kotona, emme ole vielä päättäneet) siihen eteen seisomaan kun lapsi kastetaan ja siunaamaan lapsen? Koska hänelle itselleen ei varmaan ole mitään vastenmielistä siunata lasta, hän erosi kirkosta lähinnä siksi kun muutti Norjaan ja siinä oli jotain häslinkiä Suomen kirkon ja Norjan kirkon kanssa, eikä hänen vaimonsa kuulu kirkkoon.
Mutta meidän on siis hommattava jostain vielä kaksi kummia, sellaiset, jotka kuuluvat kirkkoon. Siskoni sanoi, että hän voi tulla kummiksi, mutta en tiedä vielä siitä, en haluaisi häntä kuitenkaan loukata. Olemme miettineet mieheni siskon tytärtä yhdeksi ja toista serkkuani, mutta hekään eivät asu paikkakunnalla, eikä heihin tule kummemmin yhteyttä pidettyä. Hankalaa tämä! Kun ei meillä oikein ole sellaisia kavereitakaan, jotka kummeiksi haluaisimme. Onneksi tässä on vielä vähän aikaa miettiä.
 
Meille tulee nimiäiset, ja mitään "siviilikummejakaan" ei lapselle tule. Itse koen kuitenkin niin, että tuo kummi juttu on kirkkoon liittyvä asia, meille läheiset aikuiset ihmiset tulevat varmasti olemaan myös lapselle läheisiä ilman että ketään heistä tarvitsee nimittää "kummiksi".

Mutta ei kai tuosta kummi-asiastakaan kannata sen hankalampaa tehdä. Nimeättä kummeiksi juuri he (ja vain he), jotka kummeiksi haluatte. [:)]
 
Kyllä uskosin et sisarukset varmaan ymmärtää..toivottavasti. Ja kummankin sisarukset asuu helsingissa niin sinäänsä nää kaverit asuis täällä jkl ja ei nyt ihan lähi tulevaisuudessa oo mihinkään muuttamassa niin olisi helpompaa tuo yhteydessä olo. Veljestä ja siskostahan tulee automaattisesti täti ja setä niin haluan kummit sit ihan muusta piiristä. Tämä on vaan niin hankalaa kun kummit tavallaan ois tiedossa mutta pitäisi nämä puolisot jättää pois pelistä ja se on hankalaa koska myös nämä puolisot ovat hyviä ystäviä..

Ite keksin tänään myös että niitä seurakunnan tilojahan saa (toivottavasti edullisesti) vuokrata että pitäis juhlatkin siellä. Tarjoamiset tekis ite ja siivoukset yms. Astiatkin taitaa saada sieltä lainaan. (näin muistelen mummon hautajaisia kun olin järjestelemässä) Itekkään en mikään himo uskovainen ole, mutta kyllähän esim riparilta yms saa paljon kavereita ja kokemuksia ja sitten seurakuntahan järjestää lapsille paljon kaikenlaisia ilmais kerhoja yms. Luultavasti mies puhuu eromisen puolesta ja mä pysymisen puolesta mutta saapa sitten itse päättää mihin kuuluu vai kuuluko mihinkään kun ikää tulee tarpeeksi.
 
Voihan kummeja olla enemmänkin kuin se pakollinen kaksi. Eikö olisi hyvä selitys, että on sekä sukulaiskummit että kaverikummit ja ne juuri nimenomaan yksikössä? 
 
Jossakin erityistapauksissa riittää vain yksi kummi, sen muistaakseni päättää kirkkoherra..kannattaa kysästä omasta seurakunnasta.

Ja kyllä eteen voi tulla ei virallinen kummi! Niinkuin sanoit hän ei saa kummitodistusta mutta on varmasti teille ihan yhtä tärkeä kummi on hänellä siitä todistus tai ei.

Meillä toinen poika sai juuri kirkkoon kuulumattoman kummin myös ja oli koko toimituksen ajan mukana edessä! Ja se on papista kiinni kirjoittaako kastetodistukseen (siis mikä jää teille) myös tämän kirkkoon ei kuuluvan kummin nimen, meillä kirjoitti pyynnöstä!
 
ALKUPERÄINEN: ninniw

Meille ei tule minkään valtakunnan nimenantojuhlaa. Ilmoitan nimen maistraattiin ja siinä se. Tiedän, että anoppi tykkää tästä enemmän kuin huonoa, mutta mun lapsi jne...

 
Meillä sama juttu: Lapsi saa nimen, muttei siitä mitään kekkereitä järjestetä, kun en ole ikinä ymmärtänyt että miksi pitäisi, jos ei kuulu jonkin uskontokunnan rituaaleihin, johon vanhemmat haluavat lapsensa liittää.
 
Basura: Onko toi jokin ev.lut. tapa pyytää pariskuntia? -Ikinä kuullutkaan, saati että todennutkaan tosielämässä. Tuttavapiirissä ollut aina niin, että kummeiksi kavereita/tuttuja ilman toista puoliskoa, enkä koskaan ole kuullut keskusteluakaan siitä, että toisia puoliskoja tämä olisi haitannut, saati että sitä olisi mitenkään paheksuttu.
 
Pidimme isän hautajaiset seurakuntakeskuksen tiloissa ja otimme sinne pitopalvelun, kun kukaan meistä lapsista ei asunut sillä paikkakunnalla. Oli kyllä tosi kätevää, joskin se maksoi. olisiko tila ollut 200e ja ruokailu 15 henkilö/jotain 300 e . Loput ruuat sai kotiin.



Meillä pidetään ristiäiset ja huolin tasan tarkkaan yhden ja ainoan papin kastamaan lapseni. Emme ole uskonnollisia, mutta se pappi on vain pop [:D] Meidän vihkipappi sekä mieheni "sukupappi" 

Ristiäiset tulee olemaan pieni muotoiset - tai ainakin näin olen suunnitellut, ettei puoli sukua tule sinne. Meidän molempien vanhemmat, isomummo sekä kummit.  Katsotaan meneekö se sitten läpi anopilta...
 
Seurakuntatilojen vuokrissa on sitten huimia eroja, just juttelin eilen kälyn kanssa aiheesta. Heidän asuinpaikkakunnallaan tarjoilut pitää ottaa sieltä srk:n kautta eikä omia tarjoiluja siis saa viedä, ja yli jäävät tarjoilut jäävät sinne, niitäkään ei saa ottaa mukaan vaikka ne on maksettu. Heillä onkin lapset kastettu (ja maaliskuussa tuleva seuraava myös) meidän kotipaikkakunnalla, muutaman kympin on kuulemma seurakuntatalon vuokra vaikka kuuluvat tietenkin eri seurakuntaan kun asuvat muualla, ja omilla tarjoiluilla on ollut aina. Pitää vähän kysellä miten täällä meilläpäin mahtaa olla, muuten haluaisin ristiäiset kotipaikkakunnalleni mutta mies on ihan toisesta suunnasta kotoisin ja anopilla ja muilla sieltä tulevilla on sitten tänne meille lyhyempi matka.

Kummeja saa toki olla enemmän kuin kaksi, ev.lut.seurakunnissa pitää olla kaksi samaan seurakuntaan kuuluvaa, muut voivat olla kirkkoon kuulumattomia tai eri kirkossa. (siskonpojalla on kummeina 3 ortodoksisen kirkon jäsentä...) Meillä on monella 6 kummia, itselläni myös. Pariskuntina pyytäminen on vain tapa, mutta itsekin pidän siitä tavasta jos vain molemmat osapuolet on yhtä läheisiä vanhemmille, mitään uutta hellua tai henkilöä josta en edes pidä en todellakaan pyytäisi vaikka toisen osapuolen pyytäisinkin.
 
Me kuulutaan molemmat miehen kanssa kirkkoon, joten tuntuu luonnolliselta, että Naperokin kastetaan. Vietämme siis ristiäisiä, joko kotona tai kirkossa. Kummitätejä tulee kaksi, toinen on mun sisko ja toinen on luottoystävätär 20 vuoden ajalta. Kummisetä on vielä vähän hakusessa, mutta onhan tässä vielä aikaa. [:)]
 
Tietääkseni ei ole mikään ev.lut.kirkon tapa pyytää pariskuntia kummeiksi. Tai ei ainakaan meidän ystäväpiirissä. Osa pyytää pariskuntia ja toiset taas vain pariskunnan toista osapuolta, eikä siitä kukaan ole loukkaantunut.
 
Ystävät ovat käyneet oman vauvansa kanssa mm. seurakunnan järjestämässä muskarissa, joka maksaa tyyliin 5 eur, kun vastaavat yksityiset muskarit repivät hintaa useampia kymmeniä euroja. Ja ihan normi lastenlauluja näissäkin muskareissa on kuulemma ollut, ei siis mitään "aivopesua tai jeesusteluja". [;)]
 
Noissa seurakuntakodeissa voi olla ilmainenkin järjestää (ainakin tiedän joissakin Hgin srk:ssa). Veloitus saattaa sitten olla esim. siitä, että käyttää tilan astiastoja (pesukorvaus) tai muita palveluja. Nuo ilmaiset ovat luultavasti niitä, missä kekkereiden jälkisiivous on oikeasti toiminut ja asiakkaat ovat tehneet sen riittävän hyvin. Yleensä siellä on vahtimestari paikalla neuvomassa tilojen käyttöä. Tämä kanta kolmen vuoden takaisen kyselykierroksen pohjalta.
 
Edullisia ellei ilmaisia tiloja voivat olla myös esim. nuorisotilat, jos pyytää käyttölupaa aukioloaikojen ulkopuolelle (eivät yleensä viikonloppuisin ole auki). Ne tokikaan eivät välttämättä vastaa pöytä/tuoli/tilatarjonnaltaan jotain sellaista tilaa, joka tilaisuuksien pitoon vartavasten tarkoitettu.
 
Ei se rodukka varmaan ookkaan mikään yleinen käytäntö, mut kun tulee vähän tilanne missä tavallaan arvottaa toisen toista paremmaksi ystäväksi..Tai jotain.. Hankala selittää mutta miehen lapsuuden ystävän puoliso varmaan ymmärtää että hän ei ole kummi (tosin loukkaantui siitäkin kun ei pyydetty mukaan muuttoon..) mutta minun puolen kummi on se vaikeampi kun molemmat on hyviä ystäviä mutta tämä mies vaan tekee välillä semmosia hölmöyksiä että en tahdo sitä periaatteesta kummiksi..Kuitenkin oon molemmat tuntenut yhtä pitkään ja ovat yhtä läheisiä. Sitten jos ottaisikin myös miehen kummiksi niin sitten luultavasti toisen kummin puoliso viimeistään loukkaantuu. Ehkä teen vaan kärpäsestä härkäsen..

Ei meilläkään tarkotus ole mitään hirveitä juhlia järjestää mutta oma lähisuku on jo joku 15 hklö niin se kasvaa yllättäen melko isoksi sitten. Saako ne järjestää jossain kauempana seurakunnan tiloissa? Tai kun itse esim asun nyt halssilassa mutta keljon kirkossa sai ainakin itse tehdä ruuat jne niin saako mennä sinne kirkkoon jos tossa omassa halssilassa ei saa? Siis molemmat on kuitenkin jyväskylässä.
 
Meille on tärkeää pitää arvokkaat ja kauniit nimenantojuhlat pienelle, missä suvut yhdistyvät. Tiedossa ei meille ole häitä tai mitään muita juhlia, enkä oikeastaan pidä avioliittoa niinkään tärkeänä sukujuhlallisuutena kuin suvun uuden jäsenen niemeämisjuhlaa. Joten pilheet pietään ja kunnolla. Luonnollinen tila löytynee jostain keskivälistä suomea katsottuna vieraiden matkoista käsin, mielellään tietenkin omaa kotia läheltä.
Kumpikaan emme kuulu kirkkoon, ja olemme vahvasti sitä mieltä että uskontokuntaan kuuluminen on aikuisen ihmisen päätös eikä vanhemmat sitä lapsen puolesta tee. Pientä kalabaliikkia on tämä "kastamattomuus" aiheuttanut perinne evlut suvuissamme, mutta kukaan ei ollut niin tekopyhä että olisi kieltäytynyt kesteistä sillä perusteella ettei pappi ole paikalla. :D

Siviilikummeiksi olemme valinneet kummankin veljet ja omat parhaat ystävämme. Näin haluamme sitoa nämä neljä ihmistä erityisesti lapsen elämään. Nimeämisjuhlassa julkistetaan myös lapsen oikea nimi, kun toistaiseksi pieni on kaikille "arvi-vauva" :)
Tarjoilun lisäksi olen ohjelmaan miettinyt äitini laulamaan, vierailta onnentoivotuksina kirjeitä ja ajatuksia sekä jotain pientä aikakapseliin laitettavaksi. Lapsi saa sitten vaikka täysi-ikäisyyden kynnyksellä tuon aikakapselin avata, ja katso millaista oli vuonna 2011 kun hän toivottuna ja rakkaana tähän maailmaan ja meidän aarteeksi tuli <3
 
Tuo OrigOn esittämä sukujen yhdistämiseen tähtäävä juhla tilanteessa, jossa uskontoon sidottuja tilaisuuksia ei ole, kuulostaa hyvältä :)
 
Me kyllä kastetaan lapsi. En vain tiedä missä juhlat pidetään kun meille ei oikein mahdu. Äitini kun sai kuulla raskaudestani pohti heti ensimmäisenä missä ristiäiset pidetään kun meille ei mahdu kaikki istumaan (ihana äiti). Pitäisi varmaan tutkia millaista tarjontaa kirkolla on.

Kummeja ollaan mietitty ja ollaan tultu tulokseen että pyydämme oman kummilapsemme vanhemmat ja miehen hulivili kaverin jonka on tuntenut hiekkalaatikko iästä asti [:D] Eli siis yhdet kunnolliset ja sitten tämä hulivili. En sitten tiedä pitäisikö pyytää epäviralliseksi kummiksi mun kaveri jonka olen tuntenut yli 20 vuotta joka ei kuulu kirkkoon.

Nyt enää pitäisi keksiä se nimi [:)]
 
Onko teillä muuten ollu itellänne tosi läheiset suhteet kummeihinne? Mulla valitettavasti ei :( ja kyseessä oli lähisukulaiskummit... Mulla on kummeina mun setä vaimoineen, ja muistan lapsuudesta sen että joka synttärinä he kävi kylässä tuomassa mulle lahjan ja heiltä oli myös joululahja. Mutta mitään muuta kanssakäymistä heidän kanssa ei koskaan ollut. Ja se lahjojenkin antaminen päättyi kun pääsin ripille [8D]  Kummin tehtävä ei varmaan kaikille ihmisille tarkoita sillä tavalla kovin paljoa... Valitkaa ihanat ihmiset jotka haluaa viettää muutenkin aikaa lapsen kanssa!

Onko siinä perää, että jos lapsen vanhemmat äkillisesti kuolee, niin kummit on yks vaihtoehto joille lapsen huoltajuus siirtyy? vai oonko mä ihan kuullu huhuja. Kai se on aina tapauskohtaista ja jotkut isovanhemmat varmaan ensisijainen vaihtoehto useimmin.

Lisätään vielä, että eikös se riipu seurakunnasta/papista, saako kirkkoon kuulumattomat olla siellä edessä siunaamassa vauvan? Sukulaistytön ristiäisissä myös "pakanakummit" sai olla tässä kunniatehtävässä.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top