saparo79, täällä toinen, jolla 3. asteen repeämä! Mulla tosin välilihaa ei edes ehditty leikata, kun ukkeli tuli niin vauhdilla... Paraneminen muuten eteni ihan ok, istumaan pystyin, vaikka tikkejä oli ilmeisen monta ja kahdessa kerroksessa, kahdella eri langalla. Mut siis tikattiin nukutuksessa leikkaussalissa (pahan repeämän vuoksi), joten en siitä osaa sanoa yhtään, että tuntuiko... Tuo repeäminen ei tuntunut, mulla epiduraali oli oikein toimiva, ja synnytyksen jälkeen kysyinkin kätilöltä, että tarviiko ees tikata. Olikin siis yllätys kuulla, että repeämä on tosi paha, ja hän tarvitsee lääkärin mielipiteen, että mennäänkö kuinka pikaisesti sinne leikkaussaliin.
Mulla ei onneksi (tietääkseni?) ollut mitään ongelmia suolen löytämisessä tms, eikä wc-reissutkaan muistaakseni aluksikaan juurikaan sattuneet. Edelleen (4kk jälkeen) tunnen kyllä hassua paineen tunnetta istuessani pöntöllä, ja joskus hädän yllättäessä on wc:n tosiaan oltava lähellä, vaikka periaatteessa sulkijalihasten (mulla repesi vain toinen) olisi pitänyt jo palautua.
Seksistä en osaa sanoa, en ole siihen vielä kyennyt... ilmeisesti mulle kaiken huonon tuurin lisäksi kävi sitten niin, että tikattiin oikeasti liikaa... Ei oo aiemmin paljoo naurattanut, mutta nyt löydän kyllä sen komiikan asteenkin tästä :D Siinä sitten oli jälkitarkastuksessa lekurilla ihmettelemistä, kun mä sanoin potkasevani sitä päähän, jos se ei ota sitä ankannokkaa ja sormiaan heti pois mun alapäästäni :D Eli ei onnistunut, "pääsen" uudestaan neuvolalääkärille kun on vajaa 5kk synnytyksestä ja jos ei silloinkaan onnistu, niin sitten meen vaan korjausleikkaukseen ja aloitan toipumisen uudestaan.
Eli jos tuo maarisen kertomus oli se ihana ja luonnollinen, onnistunut synnytys, niin tää mun kokemus on kyllä sieltä toisesta äärilaidasta! Näin pahoja repeämiä kuulemma on vaan pari prosenttia vuodessa, että tällaista ei tarvii pelätä sinne mennessä, on niiiiiiiin epätodennäköistä että näin kävis! Eikä mulle paniikkia oo jäänyt, vaan tahdon kyllä lisää biologisia lapsia! Seuraavan raskauden kohdalla sitten tsekataan alapään tilanne, että oletetaanko sen kestävän alatiesynnytys, vai tehdäänkö suunniteltu sektio. Niin tai näin, olen nykyään ÄITI, enkä mitään raskauden tai äitiyden aikaista kokemusta pois vaihtaisi! <3