Repeämät

Bella Swan

Moderaattori
Staff member
Administrator
Maalisäidit 2020
Onko teille tullut repeämiä synnytyksessä? Miten niitä hoidettiin? Kuinka kauan paraneminen kesti?
 
Ekasta ainakin tuli joku pieni repeämä häpyhuuleen/klitorikseen. 1-2 itsestään sulavaa tikkiä laitettiin. Siinä kesti muistaakseni pari viikkoa. Pari päivää pissaaminen kirveli paljon ja ohjeena oli käsisuihkulla suihkuttaa samalla. Ei vaivannut mitenkään paranemisen jälkeen. Vaurioita en uskaltanut itse kurkata että täysin synnytyskertomuksen varassa nämä tiedot.
 
Leikattiin episiotomia ja oli järkyttävän kipeä pitkään. Varmaan 1kk jomotti ja istuminen oli välillä kipeää. Muistan, että vielä 2kk jälkeen tuntui välillä epämukavuutta. Varmaan vuosi meni ettei vaivannut enää ollenkaan
 
Tehtiin episitomia ja muutama 1. asteen repeämä. 1kk ajan suihkuttelin joka vessareissun jälkeen bideesuihkulla. Vuoroin laitoin öljyä ja vuoroin bepantenia alapään limakalvoille. Pystyin istumaan hyvin jo parin päivän päästä synnytyksestä ja Buranan syönnin lopetin 1-2 viikkoa synnytyksestä.
 
Ekasta tehtiin episiotomia, johon laitettiin muutama itsestään sulava tikki. Suihkutella piti paljon. Oli kyllä todella kipeä. Sairaalassa istuin sellasella rinkulatyynyllä ku ei ois muuten pystynyt istuun ja muistan että kotonakin oli vielä vaikeuksia istua ku ei ollut tuollaista tyynyä. Parissa viikossa pahimmat kivut oli poissa, mutta haava kyllä jomotteli vielä pitkään ja tuntui vielä vuosienkin päästä välillä sellaista kireyttä.

Tokasta tais tulla vaan pari nirhaumaa ja kolmannesta ei mitään.
 
Kuopuksesta tuli toisen asteen repeämät. (Esikoinen syntyi sektiolla, joten kuopus oli ensimmäinen alakautta syntynyt.) Kätilö oli vähän epävarma, onko toisen vai kolmannen asteen ja kutsui lääkärin tikkaamaan. Tikkejä tuli "ei lasketa" monta. Mutta tosi nopeasti parani. Jonkin aikaa suihkuttelin pissalla käydessä ja sairaalassa käytin jokusen jääsiteen. Ei muistaakseni enää kotiutumisen jälkeen pahemmin vaivannut.
 
Ekasta tehtiin episiotomia, johon laitettiin muutama itsestään sulava tikki. Suihkutella piti paljon. Oli kyllä todella kipeä. Sairaalassa istuin sellasella rinkulatyynyllä ku ei ois muuten pystynyt istuun ja muistan että kotonakin oli vielä vaikeuksia istua ku ei ollut tuollaista tyynyä. Parissa viikossa pahimmat kivut oli poissa, mutta haava kyllä jomotteli vielä pitkään ja tuntui vielä vuosienkin päästä välillä sellaista kireyttä.

Tokasta tais tulla vaan pari nirhaumaa ja kolmannesta ei mitään.

Minulla melkein sanasta sanaan sama kokemus esikoisesta. Esikoinen on 7v. ja vielä välillä arpea kutittaa.
Tokasta en muista tuliko mitään, korkeintaan joku ihan pieni.
 
Leikattiin episiotomia ja oli järkyttävän kipeä pitkään. Varmaan 1kk jomotti ja istuminen oli välillä kipeää. Muistan, että vielä 2kk jälkeen tuntui välillä epämukavuutta. Varmaan vuosi meni ettei vaivannut enää ollenkaan

Mulla sama kokemus 😔 sitten toisesta synnytyksestä se parantui, vaikka piti leikata uudestaan 😬 mutta se parantui onneksi nopeasti!

Neljännestä tuli pienet nirhaumat häpyhuuliin ja pissaaminen kirveli aivan julmetusti 🙈 ei laitettu tikkejä ja olin ehkä vähän liikaa jalkeilla, niin ne otti itseensä. Lepääminen vaakatasossa olis niin tärkeää!
 
Mulla sama kokemus 😔 sitten toisesta synnytyksestä se parantui, vaikka piti leikata uudestaan 😬 mutta se parantui onneksi nopeasti!

Neljännestä tuli pienet nirhaumat häpyhuuliin ja pissaaminen kirveli aivan julmetusti 🙈 ei laitettu tikkejä ja olin ehkä vähän liikaa jalkeilla, niin ne otti itseensä. Lepääminen vaakatasossa olis niin tärkeää!
Ei turhaan ole vanha kansa puhunut lapsivuodeajasta! Jälkivuodon ajan äidin ja vauvan on ollut tarkoitus pysyä sängyssä (ja siis olla tekemättä edes kotitöitä) ja miehen on pitänyt pysyä siitä sängystä poissa.
 
Ei turhaan ole vanha kansa puhunut lapsivuodeajasta! Jälkivuodon ajan äidin ja vauvan on ollut tarkoitus pysyä sängyssä (ja siis olla tekemättä edes kotitöitä) ja miehen on pitänyt pysyä siitä sängystä poissa.

Kyllä, se on tosi tärkeää! Nykyaikana vaan joskus vaikeaa kun ei ole enää sellaista naisten yhteisöä ympärillä (ainakaan Suomessa) ja auttaisivat kodin ja isompien lasten kanssa. Meillä ainakin on tosi huonot turvaverkot ja ihan kaikesta ei mieskään yksin selviä, vaikka paljon auttoikin.
 
Ekassa synnytyksessä en ole varma tuliko episiotomian lisäksi myös repeämää. Mutta parani kuitenkin nopsaan, kahdessa viikossa oli ihan eheä. Joskus hyvin satunnaisesti saattaa arpi tunnahtaa edelleen, 7v jälkeenpäin. Mutta ei häiritsevästi! Toisessa synnytyksessä tuli pienehkö repeämä ja muutama tikki, oli jo reilun viikon päästä ihan ok.
 
Esikoisesta leikattiin eppari mutta se oli oikeasti tosi simppeli juttu omalla kohdalla. Pystyin istumaan hyvin ja parani tosi nopeasti! Monesti kun saa lukea noita kauhukertomuksia.

Kakkosesta sain pienen repeämän häpyhuulen tienoille (imukuppi saattoi olla syynä) mutta siihen tuli pienet tikit ja ei tosiaan huomannut sitäkään milläänlailla.

Kolmannesta ei tullut naarmuakaan!
 
Takaisin
Top