RASKAUSPÄIVÄKIRJA

[Mamaminion]

Ideana, että jokainen kirjoittaa tänne sen hetkiset viikot+päivät ja fiilikset. Kun raskaus etenee ja vauvat saadaan syliimme, on mukava palata vielä kuukausien ehkä vuosienkin jälkeen tänne lukemaan millaista se oli silloin olla raskaana ^_^ Voi jopa kerätä ihan johonkin vauvakirjaan näitä muistoja!
Aloitetaan siis itse:

Tänään oletetusti 3+5

Ilmassa on epäuskoa; olenko todella raskaana?!
Yhtäaikaa iloa ja itkua, onko tämä edes totta!
Toivon että raskaus sujuu hyvin ja pysyisin itse hyvässä kunnossa koko raskauden. Tavoitteena syödä todella terveellisesti ja yrittää liikkua päivittäin. Ajattelin ensiviikolla soitella neuvolaan aikaa, alkuraskauden ultrassa en vielä tiedä käynkö, ehkä maltan odottaa sitten nt-ultraan asti ja säästän ne rahat myöhemmäksi :)

 

[Ruusa#]

Ihana ketju :)

Tänään 5+4

Koko alkuraskauden ajan tähän mennessä on ollut aikamoista härdelliä! Miehellä ollut paljon työmatkoja, itse olen ollut esikoisen kanssa keittiöremontin keskellä ja yrittänyt lukea tentteihin ja aloitella gradua.Lisäksi meillä todettiin talossa aika isoja korjaustarpeita ja niiden selvittely vielä on kesken. Koko perheellä vielä flunssa tähän päälle... Imetän vielä esikoista ja paino siksi pudonnut aika alas.

Ihmeeltä siis tuntuu että tämä pikkuinen on onnistunut tässä kaiken keskellä tarttua mukaan!!! Mutta ihana ihme on
Närästys välillä muistuttaa pienen olemassa olosta, muuten melko oireetonta. Ihana pikkuhiljaa suunnitella raskaudesta kertomista; hankintoja ynnä muuta! Elokuu kuulostaa hyvältä syntymäkuukaudelta ja toivon todella että sinnikäs pikkuinen pysyy mukana

 

[Bootybuilder]

4+5

Olo on seesteinen. Tai niin sen haluan olla. Heinäkuinen keskenmeno vilahtelee välillä mielessä. Pakotan sen taka-alalle, koska tiedän ettei stressi ole nyt hyväksi.
Pohdin lähetettä varhaisultraan, mutta mietin miksi haluaisin siitäkin lisämietittävää. Mussu kasvaa jos on kasvaakseen, jos niin on tarkoitettu.
Edellisestä poiketen nyt ei ole vuotoja, tissit on kipeet ja huimaa. Eli ehkä hän koittaa sielä viestitellä kaiken olevan hyvin nyt...

Oon aina ollut tunteet edellä-tyyppi, mutta nyt on ajateltava ensin.. mä oon niin onnellinen just nyt. Ja meidän vauvakuumetta poteva poikakin hyppää varmasti kattoon sitten kun hän tulevaisuudessa saa tietää. Ja isikin on aika innoissaan, vaikka aika kauan sain tätä siementä sieltä taivutella :D
Kaikki on hyvin tänään

 

[mimmma]

Tänään 5+5

Välillä maailman onnellisin ja välillä pelottaa hirveästi. Olen ollut viikonlopun vapaalla ja taitaa olla liikaa ajatuksia, kun vaan voisi olla ajattelematta. Tänään "onneksi" taas töihin niin päivät kuluu nopeammin :D

 

[mamaxs]

Ihanaa, että löysin tälläisenkin!

Tänään 5+3

Olot ovat kauheita. Oksennusta, jatkuvaa lämpöä, nuhaa, väsymystä, maha sekaisin. Monet hajut ällöttää mm. kinkkuleikkeleet. Olen itkuherkkä ja jouluherkkuni glögi maistuu kauhealta. Ennen olin karkkihirmu mutta nyt kaikki makea etoo ( jo ajatuskin). Kuitenkin tämä on elämäni parasta ja ihaninta aikaa. 1,5 viikkoa vielä ensimmäiseen neuvolaan ja ultraan. Testattiin jo illalla saadaanko unborn dopplerilla sykkeitä ja sieltä niitä pärähti näyttöön! Ääntä ei kuulunut vielä. Olin todella äimistynyt, että jo nyt saatiin sykkeitä. Olin varma ettei vielä näy. Sai niitä kyllä hakeakin ihan häpyluun luota jonkin aikaa.

 

[Päpämama85]

5+0 tänään. Itkuherkkyyttä ja hermojen menetystä ollut kovastikkin. Alavattalla juilii, päätä särkee, mutta se onneksi helpottaa ko syö, mutta kun syö niin siitä hetken päästä tulee pahoinvointi. Onneks ei oo vielä tarttenu oksentaa, mutta ei sekään kaukana ole. Useat tuoksut ällöttää, mielihaluja ei juurikaan ole vielä tullu. Turvotus on ihan jäätävä ja väsyttää ja palelee koko ajan. Mutta kaiken tämän kestää kun tietää, että palkinto tästä kaikesta on se maailman ihanin.

 

[Kyfi3236340]

5+4 menossa ja ei juurikaan mitää raskausoireita ole ollut. Ainut että roskaruokaa ja herkkuja tekee mieli! Välillä sitä unohtaa että masussa kasvaa vauva pikkuhiljaa, koska oireita ei ole. Ja tämä on ensimmäinen raskaus joten pelottaa aikalailla ja aamuyöt menee sängyssä pyörien ja miettien.

 

[Mamaminion]

Tänään oletettavasti rv 5+5 menossa

Olen itkeskellyt pitkin viikkoa vähän kaikelle ja ollut muutenkin jotenkin yliymmärtäväinen kaikkea tapahtuvaa kohtaan.
Uutisia on siis erittäin vaikea seurata, puhumattakaan jotain dokumentteja entisajoista :D

Pahoinvointia ei ole vielä kovin paljoa näkynyt, yksi aamu oli hieman pahempia mutta nyt osaan herätä tuntia ennen nousemista syömään, jonka jälkeen menen makoilemaan niin ei ehdi tulla huono olo. Tän kikan olen oppinut edellisisssä raskauksissa ja on auttanut melko pitkälle.

Välillä mietin että onkohan tuolla mahassa mitään, todella piiiiiiitkä aika vielä nt-ultraan joka tulee todennäköisesti vasta tammikuun lopulle jolloin rv. 12-13

Ja voihan keskenmenokin tulla, mutta yritän olla liikaa huolehtimatta ja elellä kuin ennenkin jotta aika ei liikoja matelisi.

 

[Mamaminion]

Tänään keskiviikkona rv.10+1
Kuuntelin heti aamusta dopplerilla josko löytäisin sinut, ja löydyithän melko pian, sykkeet kuului todella hyvin ja tahtikin oli hyvä 165

Odottelen kärsimättömänä milloin kutsu ultraan tulee, jotta pääsen kurkkaamaan että minkäs kokoinen jo oletkaan, viikoista ei ole vielä täyttä varmuutta mutta tuskin ainakaan taaksepäin siirrytään.

Pahoinvointi on palannut, ja sain aamulla jälleen halailla posliinipatsasta. Yritän syödä terveellisesti kun mielikin tekee enimmäkseen omenaa ja appelsiinia. Välillä kuitenkin tekee mieli kaikkea ei niin terveellistä, ja ehkä sitä silloin tällöin voikin herkutella.

Edelleen uskomaton olo että masussani on pieni ihminen, olisipa jo elokuu täällä

 

[Mamaminion]

Tänään 11+1

Oikeastaan ensimmäistä kertaa tunnen odottamisen iloa ja onnea. En tiedä tosin onko tämä sellainen ohi menevä. Siis olen alusta alkaen ollut onnellinen mutta jotenkin tämä alkuraskaus on pelkojen varjostama ettei sitä oikein anna itselleen lupaa olla onnellinen ennen kuin on varmemmilla vesillä. Mutta tänään yhtäkkiä tuli sellainen olo, että oikein innolla odottaa ensi viikon ultraa. Olen positiivisin mielin että kaikki on kunnossa ja pikkuisella on kaikki hyvin

 

[llau]

Tänään 10+6

Ja yöllä tuli ensimmäisen kerran aateltua, et mitä jos kaikki ei ookkaan hyvin :') ku ei oo juurikaam raskausoireita. Muuta kuin väsymys seka välillä rintojen arkuus/kipeys. Sekä myös vatsan semmonen nipisteöy tai sellanen tunne.

Kauhea odotus nt-ultraan, mikä on 10.2. Eli parin viikon päästä. Sit näkee ensimmäisen kerran tonne vatsaan.
Ja kun ei oo sydänääniä tai muuta edes kuunneltu, nii enemmän stressaa.

 

[Sokeripala]

Mulla myös viikot 10+6 tänään.
Pahin pahoinvointi tuntuu taittuneen, joskin huonoa oloa on syömisen jälkeen edelleen ja toisaalta silloinkin jos on liian pitkään syömättä. Oksentanut en ole kuitenkaan 2 viikkoon eli kaksosraskauteen nähden olen kuitenkin päässyt aika vähällä. Edelleen palelee ja iltaisin sammahdan usein jo 9 maissa.
Ajatus kaksosista tuntuu vielä epävarmalta ja huomaan usein sanovani "sitten kun kaksoset on syntyneet - siis jos kaksoset syntyy" tms. Viikon kuluttua oleva nt-ultra jännittää kovasti ja mietin ovatko molemmat elossa ja terveinä - ja mitä jos toisella olisi joku massiivinen kehityshäiriö tms? Olen kuunnellut kotidopplerilla sydänääniä päivittäin. Joskus kuulen eri puolella mahaa (noin kämmenenmitan päässä) erilliset äänet, joskus taas vain yhdet. Tänään oli hyvä päivä ja kuulin kahdet :) Kyllä se aina vähän luottamusta antaa vaikkei tietenkään mitään takaakaan.
Maha tuntuu pullistuvan päivä päivältä enemmän, turvotusta tietysti vielä suurin osa. Äitiyshousut viikon verran käytössä, välillä vielä omat kumilenkillä jatkettuna. Olen ajatellut ostaa lisää äitiysvaatteita jos ultrassa kaikki on ok...

 

[Mamaminion]

Tänään sitten 12+5
Ultrassa käytiin eilen, todettiin että yksi 6cm mittainen pikkuinen sieltä löytyy ja oikein kaunis kaikinpuolin
Saatiin muutamia kuvia mutta kovin ovat vielä epäselviä kun sen verran pieni olit ja mutkalla siellä.
Pientä etomista edelleen havaittavissa mutta muutoin kyllä oikein hehkeä olo. Mitä nyt edelleen silloin tällöin tulee ihmeellisiä itkukohtauksia tyhjästä

Pientä stressiä elämässä muutoinkin, mutta iloisin mielin jätetään ensimmäinen kolmannes taakse ja otetaan vastaan toinen kolmannes

 

[Viirivehka]

Oon tainnut nielaista lankakerän!

13+4 ja yht'äkkiä pullahtanut maha esiin. Nyt kun ultrakin on jo takana ja raskaus alkaa näkyä, alkaa asia konkretisoitua. Mun sisällä on muutakin kun omat sisäelimet! Alkuraskauden oireet helpottaneet - ei enää oksennusta suussa tai jatkuvaa päänsärkyä, välillä jaksan jotain tehdäkin. Vielä kyllä odotellaan sitä raskausajan hehkua! Ehkäpä jo ensi viikolla? Sisäinen liekki kyllä syttyi jo viime viikolla, kun näin ultrassa ensimmäistä kertaa oman roborovskin hamsterini.

 

[Mamaminion]

14+4

Tänään ystävänpäivä. Tällaisinä "merkkipäivinä" sitä aina miettii, että seuraavan kerran ystävänpäivänä on pikkuinenkin täällä ja meidän perheessä yksi tyyppi enemmän :´) Tänään käytiin neuvolassa toista kertaa, katsottiin että kaikki mallillaan ja sydänäänet kuunneltiin, 135 löi ja jonkin aikaa sai neukkutäti etsiä ennen kuin löysi, mutta löytyihän ne. En ehtinyt huolestua koska niin monet kerrat olen kotona itse kuunnellut niitä, tiedän että pikkuinen pääsee vielä helposti piiloon

Vointi ollut ihan hyvä, mitä nyt väsyttää vähän koko ajan, päikkärit on päivän kohokohta hahahaa. Tänään paistoi aurinko oikein ihanasti ja muistuttaa tulevasta kesästä ja siitä kuinka silloin ollaankin jo loppusuoralla.

Innolla odotan maaliskuun loppua jolloin toinen ultra, siihen ei enää kuin 6 viikkoa ja tuntuu että aika lentää kun arki on muutoinkin niin kiireistä lasten kanssa.

 

[Mamaminion]

17+0

Oih, ollaanpas pitkällä jo Odotan innoissani rakenneultraa joka 27 päivän päästä.
Kuuntelin taas aamusta sydänääniäsi, 145 tuli lukemaksi

Olen tehnyt jo muutamia ostoksia, ensimmäisenä manducan kantoreppu ja pari unipussia kirpparilta.

Liikkeitä olen välillä tuntenut kun olen hiljaa sohvalla makoillut, odotan josko parin viikon sisällä alkaa jo päivittäin tuntumaan.

Päivät ovat yhä enemmän ja enemmän valoisia, odotan kevättä jo kovasti.

 

[Sokeripala]

Tänään viikot 16 +0.
Pahoinvointi on pysynyt jo pari-kolme viikkoa kokonaan poissa ja väsymyskin on lievittynyt. Ruokahalu on hurja ja paino noussut 3 kg lähtöpainosta. Maha tuntuu kasvavan silmissä. Erikoista kyllä, viime päivinä olo on tuntunut jo vähän tukalalta: makuulla on vaikea löytää mukavaa asentoa ja maha tuntuu välillä kiristävältä. Luulen sen liittyvän tuplaraskauden tavallista nopeampaan kasvutahtiin johon keho ei tahdo ehtiä tottua, ei niinkään vielä itse maha kokoon. Selvä raskausvatsa on, mutta ei vielä mitään aiempien yksösraskauksien loppupuoleen verrattuna, saati sitten siihen megamahaan joka tällä kerralla lienee edessä jos vain vauvat pysyvät mahassa onnellisesti täysille viikoille asti (tai edes lähelle...)
Joitakin vaatteita ja käsikäyttöisen rintapumpun olen jo hankkinut kirppikseltä. Suurin osa hankinnoista jäänee kuitenkin rakenneultran jälkeen, joka on 3.4. ja jota kovasti odotan. Tosin 18.3. on monikkoperheyhdistyksen kirpputoritapahtuma ja sieltä saattaa hyvinkin löytyä jotakin. Ensi viikolla julkaistaan myös uusi äitiyspakkaus, hauska nähdä millaisia kuoseja vauvoille on luvassa! Liikkeitä en vielä oikeastaan tunne (ainakaan niin että olisin varma) mutta dopplerilla kuunnellessa sydänäänet tuntuvat vaihtavan paikkaa joten eiköhän mahassa toimintaa ole :)

Vihdoin on maaliskuu ja kevään voi sanoa alkaneen. Nämä pari päivää ovat kyllä olleet aika harmaita ja räntäsateisia, mutta jospa pian alkaisi kevätaurinko lämmittää!