Raskaushormoonit ja yöunet - legendaa vai totta?

Arkimamma

Arkimamma

Näppärä viestien naputtelija
Kuten joku voi noteerata, niin täällä viestitellään ennen kello kuutta aamulla nyt.

Visainen kysymys kuuluukin näin: Unettomuus loppuraskaudessa - onko se vaan legendaa vai totista totta?
 

Kerron vaan lyhyesti itseni kohdalta, miksi näin aamuyöstä kirjotan tätä viestiä: Heräsin puol 4, kun naapurit tuli baarista ja koira on vielä opettamatta pois haukkumisesta. No sitten käväsin veskissä ja koitin saada unta sen jälkeen - eipä uni tullut ja alkoi mielessä juosta "mualiman parantelut". Toisen ja kolmannen kerran sitten pyörähdin vessassa. Puol kuudelta sitten siinä jääkaapille ja syömään.. nyt tässä syönyt ja juonut maitoa urakalla ..

kyllä se uni tulee vielä, mutta oli parempi nousta sängystä ja nyt valvomalla + syömällä väsyttää ihtensä takas unten maille.. mullehan on ihan sama kuitenkin jos nukun päivälläkin kun vapaata tässä on koko ajan. Ei sillä, etten koiraani kouluttas, mutta pitää mun itseni ensin jaksaa olla innolla siinä hommassa mukana. Mulle siis tuo unettomuus loppuraskaudessa on tietyssä kaavassa totisinta totta. Mut oon huomannu et yleensä jos oon tällain yöllä heränny, niin siinä on syynä ollu joku painava asia jota sitten oon kelannu liikaa illalla ennen nukkumaanmenoa ja aamuyöstä sit kun herännyt, niin asian käsittelyä jatkanut illasta (nyt tietty sama juttu ja asia painava).

Et uni tulee kyllä jatkossa, sen tiiän, kunhan: käsittelen asiat aamulla pois mielestä herättyäni (mielellään joskus 8-9 mais vasta) ja sit päiväsaikaan energian purkua liikuntaan, kunnon ruokailut ja päiväunetkaan ei ole pahasta. Mitä illemmas kohti päivä menee, sitä vähemmälle rankat ajattelutyöt + puhelimet, tietokoneet, tv:t ym. kiinni ja eikun lampaita laskemaan..... + sauna, hieronta, kuuma maito ym.

Kyllä edelleen luotan kehooni ja omaan kykyyni arvioida tilaani + että mieheni kyllä sanos jos huolestus ja sit menisin hakemaan ihan apuja ammattilaisilta. Paitsi kun ei sitä tässä tarvia vielä. Nytkin mulla ois jo unilääkettä kaapissa valmiina et sen napsisin ja uni sillä tulis. Mut se vaan, että sitten se unilääke alkas olemaan ehto nukkumiselle... ei hyvä........ ?! Mikä mieltäni tässä eniten painaa (mikä jäi illalla liikaa käsittelyyn yöksi) - onkin kysymys tulevaisuudestani: Tuo "unilääke" kaapissa.. lääkärien mukaan mun olis nyt otettava sitä heti kun mahdollista ja se että kuviohan olisi loppuelämän pitunen. Sillain vaatimattomasti.

Ja ne vaikutukset mitä sillä "unilääkkeellä" on tulevaan äitiyteenkin? Herääminen unenpöpperöstä lääkkeiden alaisuudesta esim. lapsen huutoon ym. on huomattavasti normaalitiloja vaikeampaa. Varmana.

Toisekseen tuo lääke (sen takia sen lopetinkin ja olen nyt ollut "terveen kirjoilla" raskauden yli puolet ajasta) - se aiheuttaa mulle itelleni harvinaisen tuskasta fyysistä olotilaa. -> Eli ei pahemmin motivoi ottamaan lääkettä. Etenkin kun järki vielä pelaa..............

Toki siis saisin unta. Mutta millä kustannuksella?

Jos vois kysyä niin kysysin: Mitä tekisit minuna tilanteessani?

-> Mut nyt painun takas unten maille ja lampaita laskemaan........->>>
 
Mulla tää väite pitää paikkaansa ja on pitänyt ihan alkuraskaudesta lähtien. Nyt unettomuus ollut jo jokusen viikon aika älytöntä. Aina puhutaan siitä veskissä ravaamisesta mutta mulla ei oo edes sitä, uni on vaan todella katkonaista, jos kokonaisen tunnin saa putkeen nukuttua ni olo on ku ruhtinaalla :) Toisaalta mä oon aina ollut huono nukkuja niin kai se sitten korostuu vielä raskauden aikana. Kuitenkin päivät oon pirteenä vaikka yöllä kertyy unta pätkissä ihn vaan muutamia tunteja. Päikkäreitä en pysty nukkumaan, eilen olin kuoleman väsynyt mutta puoltoista tuntia sängyssä pyörittyäni totesin että kai se on parempi tulla kuuklettelemaan vaikka raskausviikkojaan ja lukemaan blogeja.

Jaksamisia sinne DiaLia!!
 
Mulla yöt on vaikeimpia, päivisin pystyn jonkin verran nukkumaan pätkissä mutta yöt on tuskaa. Vauva tuntuu heräävän just silloin ja peuhaakin sitten läpi yön. Myös vessassa täytyy juosta ja inhottavinta on kun varsinaisesti ei ole "hätä" mutta vatsa on tosi kipeä. Sitten sitä makoilee sängyssä ja miettii että mistä moinen kipu kunnes tajuaa, että se helpottaa kun käy pissalla.
 
Täällä kanssa yöuni tosi katkonaista. Muutama viikko sitten heräsin kolmen neljän aikaa ja pyörin sängyssä sitten pari tuntia unta saamatta ja mietin missä asennossa sitä nukkuisi että saisi unen päästä kiinni.. Nyt kun on oppinut missä asennoissa masun kanssa helppo nukkua niin herään vaan pirunmoiseen vessahätään kaksi kertaaa yössä ja kyljen vaihtamiseen. Mutta edelleen jos on illalla levoton ja miettii kaikenmaailman asioita niin aika usein herään kolmen neljän aikaa ja mietin sitten synnytystä ja vauvaa ja kaikkia maailman ihmeellisimpiä asioita :D onneks aamusta saa sitten nukkua pitkää :)
 
Väitin juuri tällä viikolla kaverille että vaikka mä olen sängyssä sen 12h, siitä tulee nukuttua n. 7-8h.
Ihan säännöllisesti herään yön aikana näihin:
- 2-3 kertaa vessassa käymään
- Kyljen kääntämiseen kun lonkat on niin kipeät että herää siihen
- Aamuyöstä 4-6 välillä joko siihen että on hirveä hiki tai että on vain ihan hereillä ja pirteä. Siinä kun sitten lukee tunnin tai kaksi niin voi taas jatkaa unia sinne 9.30 - 10 asti.
 
Mulla menee nykyään semmosella kaavalla että 3-4 tosi huonoa yötä, uni ei tuu millään, vessassa käydään 2h välein ja sitte ton putken jälkeen kun noita öitä on riittävästi takana tulee se yksi yö jolloin nukun sen 12h yhellä heräämisellä, mut johtunee kai siitä et sit on jo niin yliväsyny.
 
Mulla on myös unettomuutta. Ei toki joka yö, mutta pari yötä viikossa on sitä että illalla menen nukkumaan, mutta ei nukuta. Tai vaihtoehtoisesti haukottelen suu ristissä, mutta uni ei vaan tule. Sitten pyörin sängyssä tunnin, pari, käyn vessassa ja tuun takas pyörimään. Mahdollisesti saan kolmen tunnin tirsat vedettyä ja edellisyönäkin nousin jo neljältä, kun ei kerta kaikkiaan viitsinyt enää tuhlata aikaa, kun uni ei kerran tullut. Tälläsiä öitä meillä, mutta vaihtoehtoisesti parin tollasen yön jälkeen mä voin vetää pari yötä unta palloon kellon ympäri, pari kertaa vaan nousta vessaan välillä.

Mä kyllä luulen että mulla vaikuttaa myös se jos on stressiä, mulla nimittäin oli useamman kuukauden mittainen riita yhden tärkeän ihmisen kanssa, ei oltu missään yhteydessä kuukausiin, ja se asia on todellakin vaivannut. Sain sen selvitettyä yhtenä unettomana yönä, ja nyt ollaan taas puheväleissä, että jotain hyvääkin tuli unettomuudesta :)
 
Peikko-12: Kiitos, samoin sinne jaksuja!

Tosiaan sen kirjottamani jälkeen painuin pehkuihin ja tuli nukuttua vielä onneks puol kymmeneen siitä noin aamu kuuden jälkeen...

Mullakin tosiaan johtuu stressistä varmana aamuheräilyt, mutta kyllä syytän noita raskaushormoonejakin. Ja toisaalta eipä tässä mitään pahaa ole vielä tapahtunut: Järkikin on ihan edelleen päässä *koputtelen täällä puuta taas urakalla*. :)

Tuntuu aamuyöstä kun herää, et pitäs heti alkaa tyylillä "parantamaan maailmaa".. :D... Sit haluis ihan miehenkin herättää, et "hei, et ikänä arvaa mitä nyt juolahti mieleen siitä ja siitä jutusta".. mut sit pitää oottaa aamuun/päivälle kun mieskin hereillä... Onneks ei raaski toista kuitenkaan kiusata omista yöihmettelyistään.

Mut hyvä tietää, et tää on ihan normia.. niinhän meille kyl perhevalmennuksessakin sanottiin. Se on vaan tuo sairaus mulla niin ovat tarkkoja jos nukun yhtään alle tietyn normimäärän.. edes vaikka raskaushormoonit selittäs sen yöunien osin menon..... :(

Mut kattoo nyt ...... ->>
 
Hehe, mulla on DiaLia samat jutut pyörineet päässä kun on aamukolmelta räpsähtänyt hereille :) Maailmaa parantelen niihin aikoihin, tai sitten huomaan että keksin jotain jännää liittyen vauvaan tai ihan vaan seuraavan päivän suunnitelmiin. Mä vaan meen niin pitkälle, että mä oikeesti herätän miehenkin ja kerron sille mitä pohdin, tai sitten vaan herätän sen mun seuraksi kun ei uni tuu. Mä oon varmaan miehen mielestä hirveä akka, vaikkei se oo viel kertaakaan hermostunut kun oon sen yöllä herättänyt
 
Brainfreeze: Juuh.. hahhah... mul mies lähtee aina aika ajoissa musta töihin, eli seittemältä.. tänään lähti reissuhommiin jo puol viis, et siks oon ite nyt taas ylhäällä tässä. Ite kun en voi mennä töihin/kouluun ja lomailen vaan, niin jotenkin arvostan sitä, että se mies sitten lepää ja jaksaa tehdä työnsä hyvin. :).... Meil mun lapsuudessa vanhemmat kävi töissä tasan sen kello 8-16.30 ajan aina... niin on ollukin outoa sit mieheni kanssa tottua aiempiin herätyksiin.
 
Mulla myös nuita ihania yövalvomisia. Eka kerran uni meinaa karata siinä heti puolenyön jälkeen mut yleensä saa kuitenki unta uudestaan viimestää puolentunnin sisällä heräämisestä..toise kerran herään siinä 4 ja 5 välillä ja jään yleensä siitä valvomaan..mies herää klo 5 töihin niin samalla nousen ja laitan joutessani eväät sille mukaan töihin ja alan touhuumaan omiani..niinku tänä aamuna aloin leipomaan torttuja ja pipareita. :D Pää pyörii ylikierroksilla niin ei uni tule. Vaik kuinka koittaa tyhjentää pään ajatuksista niin pian huomaa miettivänsä jotain juttua jota EI todellakaan tarttis miettiä yöllä klo 04.00 xD
 
Huomenna pitää kävästä normikäväsyllä sillä "osastolla josta ei puhuta".. eli mullahan on kontrollikäynnit aina siellä... no nyt meen sit sanomaan niille, et aion kyl pärjätä jatkossakin ilman lääkkeitä (kun tukiverkostoni on vannonut auttavansa, että siinä vaiheessa jos jotain akuuttia tulee niin sit takas lääkitys tarvittaessa).

Eli jos mua ei sit enää huomisesta -> kuulu jostain syystä täällä .. niin kaitpa mun mies tai lähipiirin ystävät tulee mut sieltä osastolta pelastamaan jos ne "osastolta josta ei puhuta" mut pakottaa sinne "osastolle, missä huumorin kukka on se kaunein kukka" ja lääkityksille.. :( Siis mä niiiiiiiiiiiiiiiiiiiin toivosin, että tämä on vitsi, mut mä oikeesti pelkään, että ne ei siellä katso hyvällä mun omaa mielipidettä tai sananvapautta... Se on semmonen juttu, jos on kerran allekirjottanu paperin josta ei tienny että lääkitykset kestäs loppuelämän vaan luuli sen olevan "kuten antibioottiresepti".. niin nyt sitä tuomiota sitten eletään vissiin loppuelämä pakon kanssa.. :( Emt. Ja kun ne keskushermostoa lamaannuttavat ym. lääkkeet.. ne ei kovin positiivisesti pidennä ainakaan omaa elinikää.......... 

Mä oikeesti vielä tässä vitsailen asialla tämän päivän.. huomennahan sen sitten näkee, että mitä ne jampat sieltä sanoo: onko pakko jos ei taho?
 
Mjees.. tänne pitänee nopeesti kirjata, että kotia selviydytty tuolta keskustelemasta.. ja siis kun onneks nyt on sieltä tuet ja hoidot kunnossa. Etelä-Suomessa aikanaan kun olin niin siellä ei ihan realistisesti hoidettu kunnolla asioita - ainakaan mun kohalla.

Viikon päästä pitäs ite päättää omasta elämästään - ottaako tietosen riskin vai ennaltaehkäseekö sen lääkkeellä. Kummassakin on omat isot muttansa.. tosi isot sellaset. Mut saan kuitenkin joulunpyhät vielä olla ihan ilman sellasta lääkettä joka tuottaa vaikeeta oloa ja tuskaa ihan fyysiseltä tasolta lähtien..... Hmph........ Mutta jooh....... 

Eiköhän nämä asiat tästä ratkia. Ja pääasia, ettei ne siellä ollu niin ääriajattelijoita, että ois pakottaneet lääkkeisiin ....->
 
Tähän yöuniaiheeseen takasin palaten: Viime yönä sitä nukku taas suht hyvin ja ei mieltä painanu mitkään asiat.. et vähän aina vaihtelee tilanteen mukaan, riippuen jos illasta miettii painavia asioita, niin sit yölläkin valvotuttaa jossain saumassa. Mut tietty raskaana heräilee yöllä vähintään vessaan useampia kertoja.. mut unet jatku taas ihan normisti.. et vähän vaihtelee toi heräily.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top