Hei..
Ihan jo alkuun kerron etten kaipaa minkäänlaista moraalisaarnaa. Tilanteeni on jo muutenkin niin sekava.
Erosimme mieheni kanssa tammikuussa, mutta sillon tällöin on kuitenkin ollut jotain säätöä vielä. Samoin aloitin opiskelun tammikuussa joten vauva ei olisi kaikista paras juttu juuri nyt. No viikko sitten tietää olevani raskaana (Rv9 nyt menossa). Se oli täysi shokki minulle koska olimme huolehtineet ehkäisystä ja epäilin sen pettäneen joten otin vielä jälkiehkäisy pillerin.
Nyt olemme molemmar aivan äimistyneitä tilanteesta ja minä kyllä vielä mietin vakavasti yhteenpaluun mahdollisuutta vaikka itse laitoinkin suhteen poikki. Haluaisin vain kuulla joltain ulkopuoliselta mitä mieltä olet tilanteesta? Onko tällä jokin tarkoitus, koska sille se tuntuu..
Tarvitsen siis tukea.
Ihan jo alkuun kerron etten kaipaa minkäänlaista moraalisaarnaa. Tilanteeni on jo muutenkin niin sekava.
Erosimme mieheni kanssa tammikuussa, mutta sillon tällöin on kuitenkin ollut jotain säätöä vielä. Samoin aloitin opiskelun tammikuussa joten vauva ei olisi kaikista paras juttu juuri nyt. No viikko sitten tietää olevani raskaana (Rv9 nyt menossa). Se oli täysi shokki minulle koska olimme huolehtineet ehkäisystä ja epäilin sen pettäneen joten otin vielä jälkiehkäisy pillerin.
Nyt olemme molemmar aivan äimistyneitä tilanteesta ja minä kyllä vielä mietin vakavasti yhteenpaluun mahdollisuutta vaikka itse laitoinkin suhteen poikki. Haluaisin vain kuulla joltain ulkopuoliselta mitä mieltä olet tilanteesta? Onko tällä jokin tarkoitus, koska sille se tuntuu..
Tarvitsen siis tukea.
Kaikki muu selkenee kyllä omalla painollaan. Jos rakkautta ja kunnioitusta on, molemmat ovat varmasti valmiita katsomaan rauhassa miten tilanne etenee. Silloin ei ole kiire uusiin juttuihin muiden ihmisten kanssa tai lyödä lukkoon mitään lopullista päätöstä. Toivottavasti voitte keskustella asioita avoimesti, sekä luottaa toisiinne ja elämään. Kaikkea hyvää! 