Raskaus ja hematooma

[ElMa86]

Hei
Kyselen nyt onko kenelläkään kokemusta moisesta?

Itse järkytyin eilen todella pahasti. Viikkoja nyt 12+3
Olin eilen töissä asiakaskäynnillä, jossa tunsin yhtäkkiä jotain valuneen housuihin. Pyysin saada käyttää asiakkaan vessaa mitä en ole IKINÄ aiemmin tehnyt. Huomasin huosujeni olevan märät haaroista polviin asti ja lattiallekkin jo tippuneet verta.
Pöntölle päästyäni useita isoja (puolikkaan kämmenen kokoisia) hyytymiä tuli pyyhkäisyn mukana. Lähdin samoin tein kotia (paikalla oli myös toinen hoitaja). Kotona soitin päivystykseen josta ohjattiin soittamaan gynen päivystykseen. Sieltä sain käskyn mennä heti näytille.

Ultrassa näkyi elävä sikiö ja kohdun suu oli napakasti kiinni, mutta kohdunsuulta löytyi hematooma, joka vuotaa. Makasin sairaalassa 7h tarkkailussa ja tuona aikana verenvuoto hieman laantui joten sain luvan lähteä kotia ja viikko sairaslomaa.

Nyt vaan odotellaan torstai np-ultraa ja toivotaan että pieni jaksaisi pysyä matkassa maaliskuuhun saakka

 

[Sunshine890]

Moikka! Mulla on ollut kaikissa 5 raskaudessa hematoomaa. Ensimmäisistä vuodoista pelästyin koska en vielä tiennyt hematoomasta. Kävimme silloin varhaisultrassa ja ultraaja silloin totesi että hematoomaa, yleensä vaaratonta ja valuu itsestään pois. Viimeisemmissä sama juttu, varhaisultrassa todettu hematoomaa ja rauhoiteltu että ei kannata pelästyä jos vuotoa tulee. Nyt ei ole ollut vuotoja eikä nt-ultrassa sanottu hematoomasta enää mitään. :) Tsemppiä! Toivotaan että sinullakin harmittomasti vuoto valui pois ja raskaus jatkuu aivan normaalisti :)

 

[Moikkulis]

Mulla on ollut vaan ihan pientä vuotoa tässä alkuraskaudessa, mutta silti mulla on ollut sellainen pelko jatkuvasti, että just töissä tapahtuisi tämmöinen yhtäkkinen verilammikon valahtaminen housujen läpi (teen myös asiakastyötä). Ystävälläni oli tuollainen isompi hematooma ja raskaus jatkui loppuun asti. Hän joutui myös lepäämään vuodon ajan. Onneksi sulla kaikki oli hyvin ultrassa ja verenvuoto lähti laantumaan, toivon parasta! Varmasti aika pelottava tilanne..

 

[Pumpuliina]

Mulla oli reilu parikymppisenä kolmatta odotellessa hematoomaa. Vuoroviikoin alusta lähtien vuosi verta ja tuli rypälemäisiä klimppejä ja sit oli ihan normaalia ne väliviikot.
Ikinä ei mihkään koskenu. Joka kerta kun veri alkoi, kävin lääkärissä ja koskaan kukaan ei sanonut mulle että varaudu keskenmenoon.
Pääsin raskaudessa viikolle 21+6 kun yhtäkkiä alko järkyttävä kipu ja repiminen ja verenvuoto. Siinä kohtaa kun en pystynyt puhumaan niin soitin lanssin, jossa mulle annettiin morfiinia, että kipu lakkaa,ei lakannut ja mä luulin että mä kuolen koska sattui niin paljon.
Sairaalassa lääkäri alkoi huutamaan lanssityypeille kun olivat antaneet morfiinia.
Mut pistettiin synnytyssaliin ja lääkäri tuli sinne mun kanssa ja kertoi että nyt käy niin että vauva syntyy ja hän ei tule selviytymään täällä kohdun ulkopuolella. Minun piti varautua siihen, että vauva aukoo suutaan, yrittää hengittää mutta että menehtyy sitten heti.
Tää lääkäri oli mun kanssa ainoa siellä ja mä sain puristaa hänen kättä samalla kun vauva tuli ulos. En kattonu, itkin vaan.
Sitten tuli hoitajat toimittamaan istukan ja mun siistimisen jonka jälkeen mut pakotettiin kattomaan paperin päällä olevaa hyvin pientä ihmisen alkua, jolla oli kananmunan kokoinen pää ja kaikki verisuonet paistoi ihon läpi. Ottivat polaroidilla kuvia, yksi hoitaja houkutteli mut koskemaan ja ottamaan syliin tämän kuolleen vauvan.
Se oli kauheinta mitä mulle on ikinä käyny. Kävin psykologilla kunnes asia ei enää vaivannut. En syönyt enkä nukkunut ja mulla oli kotona vajaa parivuotis lapsi.
En enää asiaa ajattele, siitä on melkein 20v aikaa. Mä en koskaan toivo kelleen samaa.
Teidän hematoomat eivät ole samanlaisia, mulla todettiin spontaani keskenmeno, infektio. Tulehdusarvot oli taivaissa, kahta lääkettä suoneen ja jos raskaus olisi jatkunut, olisin kuulemma itse menehtynyt.

 

[Teplikka95]

Minulla todettiin tässä raskaudessa hematooma rv 7+4. Vuoto alkoi kuukautismaisena juhannusaaton aattona. Olin aivan varma keskenmenosta (ensimmäinen, tätä edeltävä raskauteni päättyi keskenmenoon ja vuoto oli hyvin samanlaista), pääsin lääkäriin vasta maanantaina. Ultrassa jyskytti napakasti sydän ja vauveli vastasi hienosti viikkoja, minulla todettiin hematooma kohdunsuun päällä. Minulla todettiin lisäksi pientä tulehduksenalkua tässä hematoomassa, sain antibiootit mutta en sairaslomaa. Vuoto väheni pikkuhiljaa, kunnes loppui n. viikon päästä. Lääkäri sanoikin, että on hyvä että hematooma vuotaa pois, ettei jää tulehdusta ylläpitämään. Sen jälkeen minulla oli pari kertaa ihan pientä, vaaleanpunaista pyyhkäisyvuotoa todennäköisesti limakalvoilta rv 11, tämän jälkeen ei ole mitään vuoteluita ollut (koputan puuta). Nyt mennään mukavasti rv 18+5. Hematooma oli hirvittävän ahdistava kokemus etenkin näin lapsettomana keskenmenokokemuksella, ja yhä vieläkin WC-käynti aiheuttaa ajoittain ahdistusta, että näkyykö verta. Mutta onni on ollut suuri, kun raskaus on jatkunutkin ilman suurempia komplikaatioita ja liikkeetkin tuntuvat jo selvästi. Rakenneultra tasan kahden viikon päästä

 

[Teplikka95]

Niin ja nt-ultrassa oli meillä kaikki priimaa eikä hematoomasta ollut enää mitään merkkejä
Tsemppiä kovasti teille nt-ultraan, onneksi siihen ei enää ole teillä pitkä aika! Nyt lepoa vaan

 

[Pippuriina]

Mulla ollu kahdessa, toisessa melko alussa huomattiin ja vuosi melko pitkään ja välillä tosi runsaastikin mutta sikiöön ei ollu mitään vaikutusta, oma stressi vaan hirveä.
Toisessa sain kaatumisen seurauksena hematooman istukan alle puolivälin kieppeillä ja sen kanssa olin sairaalassa pari viikkoa kunnes tilanne oli rauhallinen ja se katos hiljaksiin itestään pois eikä vaikuttanu istukan toimintaan.
Tsemppiä!

 

[Laurenski]

Moikka! Mahtaakohan olla miten elossa tämä ketju enää? No, toivottavasti joku lukee ja osaa neuvoa
Mulla viime to-pe yönä (8+2) holahti verta pyttyyn ihan kunnolla pariin otteeseen ja 3 keskenmenoa ja lapsettomuutta kokeneena säikähdin heti keskenmenoa. Kirkas vuoto kuitenkin loppui siihen ja sen jälkeen on tuhrutellut vain ruskeaa, joinain päivinä ei sitäkään. Päästiin piinaavan viiden yön jälkeen vasta tänään ultraan ja siellä oli onneksi pienellä kaikki hyvin! Vastasi kokoaan, 9+0-9+1. Näkyi myös hematooma. Lääkäri oli todella hätäinen ja vain sanoi, 'tuossa on hematoomaa' ja hätyytteli jo pois. Ei maininnut sen aktiivisuudesta, riskistä, tai koosta yhtään mitään. Omaan silmään näytti näytöllä suurelta, mutta voihan se olla kovim zoomattu. Se ei ollut sellainen musta alue, vaan ennemminkin harmaa, "muhkuraisen" näköinen. Osaako joku kertoa mitä se meinaa? Onko se ns. parempi vai huonompi? Olin niin haltioissani ja ihmeissäni sykkeistä etten tajunnut kyselläkään mitään lisää. Kiitos jo valmiiksi!