Raskaudesta kertominen
- Ketjun aloittaja Vargynja
- Aloituspäivämäärä
Kertominen olisi edessä ensiviikolla! Meillä on maanantaina eka ultra ja jos kaikki vaan on hyvin niin kerrotaan molempien vanhemmille viikonloppuna kun näemme
ja mun sisaruksille varmaan laitan ihan viestillä
Kun asutaan eri kaupungeissa.Kavereille sitten pikkuhiljaa kun vaan nähdään/ tulee hyvä hetki kertoa. Eniten jostain syystä jännittää esihenkilölle kertominen
sen jätän kyllä myöhemmälle sitten kun ei voi enää yhtään peitellä...
ja mun sisaruksille varmaan laitan ihan viestilläKun asutaan eri kaupungeissa.Kavereille sitten pikkuhiljaa kun vaan nähdään/ tulee hyvä hetki kertoa. Eniten jostain syystä jännittää esihenkilölle kertominensen jätän kyllä myöhemmälle sitten kun ei voi enää yhtään peitellä...
Mulla vatsa esikoisesta oli rakenneultran aikaan jo sen verran näkyvä että en kyllä pysty niin pitkään olla kertomattaVaikka se olis kyl mahtavaa jos julkisesti vois vasta silloin. Uskon et nyt tää vatsa näkyy jo aikaisemmin....
Vaikka se olis kyl mahtavaa jos julkisesti vois vasta silloin. Uskon et nyt tää vatsa näkyy jo aikaisemmin....
Toivon, että saatais pidettyy esikoisen synttäreisin asti salassa sinne 8-9.11 asti
pomolle aattelin kertoa sitten rakenneultran jälkeen niin kerkee sitten suunnittelemaan sijaista sun muuta siihen, kun maaliskuun alussa jään pois.
pomolle aattelin kertoa sitten rakenneultran jälkeen niin kerkee sitten suunnittelemaan sijaista sun muuta siihen, kun maaliskuun alussa jään pois.
Mä kerroin äidille, siskolle ja mun lähimmille ystäville heti kun näkyi eka plussa testissä, kun ovat olleet mukana tässä meidän matkassa jo puolitoista vuotta ja jännittäneet mun mukana. 
Puoliso kertoi omille vanhemmilleen vasta varhaisultran jälkeen ja aikoo kertoa kavereilleen vasta myöhemmin, miehillä ehkä kuulumistenvaihto menee vähän eri tahtiin. 
Mäkin kyllä kerron isälle ja muulle perheelle vasta 11+1 NIPT-ultran jälkeen jos on vielä silloin kaikki kunnossa, kun olen menossa kotipaikkakunnalle käymään 11+4. Kaikille joille olen tähän mennessä kertonut olen kyllä painottanut että nyt on vasta eka kolmannes menossa ja toivotaan, että kaikki menee hyvin!
Töissä kerron varmaan vasta noin rv14 jälkeen jos NIPTissä ja NT-ultrassa on kaikki ok. Odotan kyllä innolla että pääsen työtiimille kertomaan kun heilläkin on lapsia, ja esimies jo haaveilee lapsenlapsista, mutta en haluaisi heille joutua kertomaan ensimmäisen kolmanneksen keskenmenosta tai NIPT-testin traagisista tuloksista.
Voihan se mennä kesken myöhemminkin mutta kyllä ne riskit pitäisi olla niin paljon pienemmät sen jälkeen!
Puoliso kertoi omille vanhemmilleen vasta varhaisultran jälkeen ja aikoo kertoa kavereilleen vasta myöhemmin, miehillä ehkä kuulumistenvaihto menee vähän eri tahtiin. Mäkin kyllä kerron isälle ja muulle perheelle vasta 11+1 NIPT-ultran jälkeen jos on vielä silloin kaikki kunnossa, kun olen menossa kotipaikkakunnalle käymään 11+4. Kaikille joille olen tähän mennessä kertonut olen kyllä painottanut että nyt on vasta eka kolmannes menossa ja toivotaan, että kaikki menee hyvin!Töissä kerron varmaan vasta noin rv14 jälkeen jos NIPTissä ja NT-ultrassa on kaikki ok. Odotan kyllä innolla että pääsen työtiimille kertomaan kun heilläkin on lapsia, ja esimies jo haaveilee lapsenlapsista, mutta en haluaisi heille joutua kertomaan ensimmäisen kolmanneksen keskenmenosta tai NIPT-testin traagisista tuloksista.
Voihan se mennä kesken myöhemminkin mutta kyllä ne riskit pitäisi olla niin paljon pienemmät sen jälkeen!
Terveydenhuollon lisäksi raskaudesta tietää toistaiseksi vain mun vanhemmat. Lisäksi työpaikaltani asiasta tietää tiiminvetäjä, joka oli itse asiassa ensimmäinen terveydenhuollon ulkopuolinen asiasta tietävä. Mun oli tavallaan "pakko" paljastaa, kun töissä alkoi olla aika iso stressi esihenkilön sähläysten vuoksi - mulla meinasi mm. jäädä lomat totetumatta jne. Esihenkilö ei saanut asiaa hoidettua kunnolla (loma sentään toteutui, mutta työtunnit eivät täsmänneet sopimusta). Otin sitten varaslähdön lomalle sairausloman kautta, koska ihan riittävä stessi jo pelkästä raskaudesta, niin en kaivannut siihen jotain epäselvyyttä ylimääräisten työtuntien ja niiden mahdollisesti maksuun menemättömyyttä jne. Oli pakko vähän avata sairauslomalle jäämistä tiiminvetäjälle. Ja hän itse asiassa vielä kehotti nimenomaan jäämään saikulle ja keskittymään olennaiseen.
Hirveästi tekisi mieli kertoa yhdelle läheiselle ystävälle, mutta vielä en ole uskaltanut. Ehkä sitten, jos ensi viikolla on nt-ultrassa kaikki hyvin. Työyhteisölle on ehkä pakko kertoa myös joskus ensi viikon ultran jälkeen, kun tulen mahdollisesti olemaan saikulla nyt enemmänkin, kun töihin meneminen on edellisen menetyksen takia aika iso kynnys. Pitänee sitten vähän availla sairauslomailun syytä työkavereille (vaikka eipä minulla siihen mitään velvollisuutta ole, mutta ehkä sen takia, etteivät siellä keskenään tee omia päätelmiään).
Julkisemmin asiaa ei vältämättä kerrota ollenkaan. Jäi jotenkin kammo viimeksi, kun julkaisin rakenneultran jälkeen asian Facessa ja muutama päivä myöhemmin makasin sairaalassa kuulemassa, että ultrassa ei näy enää sykettä. Oli inhottavaa katsella ilmoituksia Faceen tulevista onnitteluista siinä tilanteessa.
Hirveästi tekisi mieli kertoa yhdelle läheiselle ystävälle, mutta vielä en ole uskaltanut. Ehkä sitten, jos ensi viikolla on nt-ultrassa kaikki hyvin. Työyhteisölle on ehkä pakko kertoa myös joskus ensi viikon ultran jälkeen, kun tulen mahdollisesti olemaan saikulla nyt enemmänkin, kun töihin meneminen on edellisen menetyksen takia aika iso kynnys. Pitänee sitten vähän availla sairauslomailun syytä työkavereille (vaikka eipä minulla siihen mitään velvollisuutta ole, mutta ehkä sen takia, etteivät siellä keskenään tee omia päätelmiään).
Julkisemmin asiaa ei vältämättä kerrota ollenkaan. Jäi jotenkin kammo viimeksi, kun julkaisin rakenneultran jälkeen asian Facessa ja muutama päivä myöhemmin makasin sairaalassa kuulemassa, että ultrassa ei näy enää sykettä. Oli inhottavaa katsella ilmoituksia Faceen tulevista onnitteluista siinä tilanteessa.
Hirveä hinku olisi jo kertoa, varsinkin puolison vanhemmille jotka kovasti ovat säästelleet muilta lapsenlapsilta tavaroita odottamaan "meidän vuoroa". Jos parin viikon päästä NT-ultrassa ja NIPTissä kaikki ok niin sitten voidaan jo alkaa suunnitella kertomista.
Ollaan muuttamassa isompaan asuntoon, ja ajateltiin sisustaa yksi huoneista suoraan lastenhuoneeksi. Siinä voisi sitten kertoa ilouutisia sitä mukaa kun ihmiset käyvät kylässä. Toki osa läheisistä asuu sen verran kaukana että pitää erikseen kertoa.
Harmittaa, ettei ole pystynyt jakamaan tätä alkutaivalta kenenkään äiti-ystävän kanssa, mutta toisaalta on myös ollut ihanaa että itse saanut perehtyä asioihin ja muodostaa omat mielipiteet (synnytys, imetys, töihinpaluu jne) ennen kuin kertoo asiasta.
Ollaan muuttamassa isompaan asuntoon, ja ajateltiin sisustaa yksi huoneista suoraan lastenhuoneeksi. Siinä voisi sitten kertoa ilouutisia sitä mukaa kun ihmiset käyvät kylässä.
Toki osa läheisistä asuu sen verran kaukana että pitää erikseen kertoa.Harmittaa, ettei ole pystynyt jakamaan tätä alkutaivalta kenenkään äiti-ystävän kanssa, mutta toisaalta on myös ollut ihanaa että itse saanut perehtyä asioihin ja muodostaa omat mielipiteet (synnytys, imetys, töihinpaluu jne) ennen kuin kertoo asiasta.
Mä en ole kertonut asiasta kenellekään ja mies yhdelle kaverilleen. Nyt alkaa olla sellaiset hetket, että melkein jo tekisi mieli alkaa kertomaan. Maha on pallo ja näkyy kyllä, myös takin kanssa. Oon sitten pitänyt paljon käsiä takintaskuissa, että pallo ei näy. Eilen oli anopilla vaatekutsut ja pakko oli sovitella jotakin, kun jos en sovittaisi mitään, niin sekin herättää kamalasti ihmetystä. Valitsin löysiä ja vähän isompia kokoja ja yritin olla mahdollisimman nopea vaihdoissa. 
Yleensä saatan kyllä hyppiä puolialasti hakemassa uutta soviteltavaa, mutta nyt en kyllä voinut sitä tehdä. Mietin vaatteetkin niin, että housut nousee ylös, mutta ei ole mammamallia. Mutta kyllähän se nyt näkyy kun on ylös asti koholla. Ei normaalistikaan ole mikään pieni, mutta enemmän sellainen röllö tuolla alamahalla ja nyt on tosiaan kuin olisi pallon niellyt.
Kai me odotellaan nt-ultraan, kun sinne nyt on kolme viikkoa. Tästä vielä viikko ollaan reissussa. Mun isä saa tietää ensi viikolla, kun lähtevät reissuun mukaan. Samalla varmaan saavat mun tytöt kuulla, kun tuskin pystytään puhumaan niin etteivät kuulisi. Onneksi pe on vielä se varmistusultra, niin voi sitten paremmilla mielin kertoa.
Mulla on jotenkin aavistus, että töissä läheisimmät ainakin epäilee jotakin. Eilen kun vetäsin takkia kiinni, niin musta mahaa seurattiin. Toki sitä voi tulla myös vainoharhaiseksi, kun itse tietää olevansa jo iso.
Yleensä saatan kyllä hyppiä puolialasti hakemassa uutta soviteltavaa, mutta nyt en kyllä voinut sitä tehdä. Mietin vaatteetkin niin, että housut nousee ylös, mutta ei ole mammamallia. Mutta kyllähän se nyt näkyy kun on ylös asti koholla. Ei normaalistikaan ole mikään pieni, mutta enemmän sellainen röllö tuolla alamahalla ja nyt on tosiaan kuin olisi pallon niellyt.Kai me odotellaan nt-ultraan, kun sinne nyt on kolme viikkoa. Tästä vielä viikko ollaan reissussa. Mun isä saa tietää ensi viikolla, kun lähtevät reissuun mukaan. Samalla varmaan saavat mun tytöt kuulla, kun tuskin pystytään puhumaan niin etteivät kuulisi. Onneksi pe on vielä se varmistusultra, niin voi sitten paremmilla mielin kertoa.
Mulla on jotenkin aavistus, että töissä läheisimmät ainakin epäilee jotakin. Eilen kun vetäsin takkia kiinni, niin musta mahaa seurattiin. Toki sitä voi tulla myös vainoharhaiseksi, kun itse tietää olevansa jo iso.
Sama harmittaa täälläkin! Olisipa joku kaveri jolla on lapsia tai joka edes haluaisi lapsia
Enkä ole vielä viitsinyt ruveta etsimään paikallisia äitikavereita, kun on vasta eka kolmannes menossa. Mutta aloitan hyvinvointialueen kautta 10 kerran raskausajan liikunnan marraskuussa niin toivoisin että siellä on muitakin, jotka ovat samassa tilanteessa, jos edes yhden tutun saisi! Muutoin pitää varmaan pistää ilmoitusta jonnekin viimeistään sitten kun tämä esikoinen syntyy! En ole Facebookissa missä ilmeisesti paljon näitä paikallisryhmiä löytyy eri tilanteisiin mutta täytyy katsoa muita tapoja 
Anoppi ollut nyt yökylässä ni kyllä vähän on tehny mieli kertoa, kun niin jäätävä väsymys ja kahvi ei oikee maistu, mut oon hillinny itteni ja oottelen rauhassa sinne marraskuun alkuun esikoisen synttäreihin
Toivottavasti tärppää!
Onneksi on sentään nämä keskustelut täällä joissa voi jakaa ja saa tukea. Facebookin kautta tosiaan ainakin yksi kaveri löytänyt äitiporukan, jolla ovat käyneet kahvittelemassa ja syömässä raskausaikana ja treffanneet vauvojen kanssa muutamia kertoja.Me olemme kertoneet molempien perheille lapsettomuushoidosta punktioista lähtien, eli siellä ollaan oltu kokoajan kartalla. 
Ystäviäkin tietää mun puolelta läheisimmät.
Meillä on tulossa yhdet kaveriporukan pirskeet, jolloin olisi 10+5. Näistä kavereista vain yksi tietää. Oon nähnyt juhlista untakin, kun en osaa päättää kerrottaisko ennen vai yritetäänkö salailla läpi. Oon huono valehtelussa ja paljon rennompi olis vaan kertoa. En tiedä mitä hyödytään kertomattomuudesta. Mitäs tekisitte?
Ystäviäkin tietää mun puolelta läheisimmät. Meillä on tulossa yhdet kaveriporukan pirskeet, jolloin olisi 10+5. Näistä kavereista vain yksi tietää. Oon nähnyt juhlista untakin, kun en osaa päättää kerrottaisko ennen vai yritetäänkö salailla läpi. Oon huono valehtelussa ja paljon rennompi olis vaan kertoa. En tiedä mitä hyödytään kertomattomuudesta. Mitäs tekisitte?
Kertoisin. Mää kans oon huono valehtelemaan ja salailemaan. Varmasti kaikki ois ihmetellyt jotain outoa mun käytöksessä, niin oon kertonut raskaudesta jokaiselle heti nähdessäMe olemme kertoneet molempien perheille lapsettomuushoidosta punktioista lähtien, eli siellä ollaan oltu kokoajan kartalla.
Meillä on tulossa yhdet kaveriporukan pirskeet, jolloin olisi 10+5. Näistä kavereista vain yksi tietää. Oon nähnyt juhlista untakin, kun en osaa päättää kerrottaisko ennen vai yritetäänkö salailla läpi. Oon huono valehtelussa ja paljon rennompi olis vaan kertoa. En tiedä mitä hyödytään kertomattomuudesta. Mitäs tekisitte?
paljon rennompi itselläkin olla sit
Mäkin kerroin yhdelle kaveriporukalle (6 hengen ryhmä plus minä ja puoliso) jo joskus 6+x kun oltiin kaikki koolla, mitä yleensä tapahtuu vain muutaman kerran vuodessa. Sanoin siinä kyllä että on tosi aikaista mutta että halusin heidän tietävän, kun suurimman osan kanssa olen tarpeeksi läheisiä että halusin heti kertoa (ja sitten olisi ollut outoa jos porukasta puolet tietää ja puolet ei). Uskallan myös tälle porukalle kertoa heti jos kaikki ei menekään hyvin. Musta hyvä nyrkkisääntö että jos voisi kertoa henkilölle keskenmenosta, niin kyllä sitten voi kertoa raskaudestakin jos haluaa.Me olemme kertoneet molempien perheille lapsettomuushoidosta punktioista lähtien, eli siellä ollaan oltu kokoajan kartalla.
Meillä on tulossa yhdet kaveriporukan pirskeet, jolloin olisi 10+5. Näistä kavereista vain yksi tietää. Oon nähnyt juhlista untakin, kun en osaa päättää kerrottaisko ennen vai yritetäänkö salailla läpi. Oon huono valehtelussa ja paljon rennompi olis vaan kertoa. En tiedä mitä hyödytään kertomattomuudesta. Mitäs tekisitte?
Jep, mustaki tää on hyväMusta hyvä nyrkkisääntö että jos voisi kertoa henkilölle keskenmenosta, niin kyllä sitten voi kertoa raskaudestakin jos haluaa.
mulla ei kai vaan oo ketään sen verran etäisempää tuttuakaan etten voisi kertoo kumpaakin uutista Tää oli hyvä, kiitos.Musta hyvä nyrkkisääntö että jos voisi kertoa henkilölle keskenmenosta, niin kyllä sitten voi kertoa raskaudestakin jos haluaa.
Mä oon töissä joutunut kertomaan, kun siellä on pakko päästä tauoille riittävän usein et pysyy olot hyvänä mut suku edelleen saa tietää vasta marraskuun alussa
Meillä tietää muutamat kaverit kaikki (jo valitettavan moninaiset) käänteet, mutta perheille kerrotaan vasta varmaan rakenneultran jälkeen. Töissäkään en oo asiasta kertonut kuin työparille, vaikka alkuviikot olikin aikamoista sinnittelyä pahoinvoinnin kanssa…