Raskaudesta kertominen

[Onda]

Teki mieli tehdä ketju tälle. Reaktioille,mitä uutisiin on saanut, ketju jo onkin, mutta ajattelin, että täällä voi ...

... kertoilla tarinoita siitä, miten ja milloin on kenellekin kertonut

... suunnitella, miten kertoa (onko jotain hauskoja tapoja suunnitteilla?)

... pohtia milloin kertoa kenellekin

... kysellä vinkkejä ja ohjeita esim milloin töissä pitää kertoa jne.

 

[Onda]

Me siis ei tosiaan vielä tiedetä, milloin kerrotaan. Esikoinen on tosi empaattinen, niin siksi se pitää voida kertoa rauhassa ja haluan voida kertoa sit sopivan turvalliseen aikaan, vaikka tietty ikinä elämä ei ole varmaa. Sen tiedän, että haluan esikoisen saada kuulla ensin.

Musta ois tosi hauskaa, jos esikoinen voisi sitten olla se, kuka kertoo isovanhemmille! Antaa hänen paistatella "tuleva isoveli" hehkutusta tosin en tiedä, miten hän sen ottaa, että haluaako kertoa.

Yhdelle mun kaverille mun pitää kertoa varovasti. Hänkin kärsii lapsettomuudesta, eikä ole tietoa, voiko hän koskaan lapsia terveydentilansa vuoksi saada. Ajattelin lähettää hänelle viestin, missä kerron suoraan, että en odota mitään kommenttia tai vastausta, vaan annan hänelle kaiken sen ajan, mitä hän tarvitsee. Hän tietää meidän lapsettomuustaustasta myös.

Esikoisen aikaan olin opiskelija, niin mun ei ole tarvinnut miettiä, milloin pitää kertoa töissä. Nyt pitää sekin selvittää onneksi ei vaikuta, niin voi hyvin kertoa vasta myöhään.

 

[salmiakki-]

Mä tosissani harkitsen että kertoisin ensimmäisten joukossa mun pomolle. Muuten en tekisi näin missään nimessä, mutta meillä on työpaikan pikkujoulut tulossa ja niitä on työpaikalla kovasti odotettu koronan jälkeen. Aiemman pikkujoulukäyttäytymiseni perusteella on aika varmaa, että siitä voi tulla numero, jos en pikkujouluissa mitään juo. Ajattelin että jos kertoisin lähiesimiehelle raskaudesta ja hänen avullaan pystyisin jotenkin harhauttamaan muita. Mulla on pomoni kanssa tosi hyvät välit ja hän on töistä myös ainoa, joka tietää keväisestä keskenmenostani. Uskon että pomo pitäisi tämänkin asian taatusti omana tietonaan, mutta on se silti vähän outoa kertoa raskaudesta pomolle ennen kuin esim. omille vanhemmille. Noh, vielä on pari viikkoa aikaa harkita...

 

[Welmukka]

Tosiaan tuolla toisessa ketjussa kommentoinkin vähän tätä aihetta. Ekassa raskaudessa odotettiin nt-ultrasta ok tulokset ja sit paljastettiin tutuille ja tuntemattomille. Tätä toista on nyt pohdiskeltu että jos varhaisuä on kaikki kunnossa niin voisi kertoa lähimmälle perheelle ja mä kertoisin parhaalle ystävälleni (vertaistuen takia, hänellä on 6vk vanha vauva niin on tuoreessa muistissa oma raskaus). Ehkä on omille tädeille tai isovanhemmille mainitsisi mitään näin aikaisin, heidän kanssaan odottelisin ainakin sen nt-ultran. Tiedän että innostuisivat vähän liikaa

Nyt oon hoitovapaalla niin siinä mielessä ei ole kovin kiire kertoa töissä. Pitää toki ilmoittaa ajallaan että saavat sijaiselle jatkosopimuksen tehtyä mutta katotaan vaikka sitäkin sitten nt-ultran toisella puolella jos sinne saakka päästään. Ensimmäisen kolmanneksen jälkeen voisin ehkä soittaa pomolle.

 

[Lushy]

Itsellä tuli nyt suunniteltua aiemmin eteen raskaudesta kertominen esimiehelle, olin alunperin suunnitellut kertovani töissä vasta aikaisintaan nt-ultran jälkeen.
Nyt kuitenkin oma työkyky on sen verran alentunut raskauspahoinvoinnin vuoksi, että koin parhaaksi ottaa asian esille esihenkilön kanssa. Esihenkilö otti erittäin hyvin uutiset vastaan ja alustavasti käytiin läpi eri vaihtoehtoja, millä voisin helpottaa työssä jaksamista ja olemista.
Yllätyin, kuinka helpottunut olo itselle tuli esihenkilölle kertomisen jälkeen. En oikein itse tajunnut, että tilanne kuormitti itseäni niinkin paljon. Tunnollisena työntekijänä koin paineita siitä, kun en pystynytkään suoriutumaan omista töistäni samaan malliin.

 

[niinab]

Olen kertonut perheelleni jo kun tein positiivisen testin (rv 4+5). Kaikki tietävät että mitä vain voi tapahtua. En siis voinut olla kertomatta äidilleni, ja jos toinen äiti tietää niin pitäähän miehen äidin myös tietää...... Töissä kerron alkuraskauden ultran (rv 8) jälkeen.

 

[PuhPallura]

Jos mä saisin päättää niin en kertoisi kenellekkään ennen kuin vauva on syntynyt Ja tosiaan moni tuttu saikin tietää vasta kun synnäriltä laitettiin faceen että perhe kasvoi pienellä prisessalla.
Esikoisen kohdalla kerroin omille vanhemmilleni, öö nt-ultran jälkeen. Miehen vanhemmille hän kertoi rakenneultran jälkeen vasta.

Töissä esikoisesta kerroin siinä kohtaa kun kroppa ei enään kestänyt eli taisi olla puolen välin kohdalla. Nyt ajatuksena että kerroin ru jälkeen, kun tietää että tyypillä on kaikki hyvin. Mutta asiaan se ei kauheasti vaikuta kun olen hoitovapaalla muutenkin.

 

[AAK]

Olen kertonut perheelleni jo kun tein positiivisen testin (rv 4+5). Kaikki tietävät että mitä vain voi tapahtua. En siis voinut olla kertomatta äidilleni, ja jos toinen äiti tietää niin pitäähän miehen äidin myös tietää...... Töissä kerron alkuraskauden ultran (rv 8) jälkeen.

Mä jäin kans miettimään, että oisko anopille pitänyt kertoa, kun omalle äidilleni halusin kertoa heti plussan jälkeen. Mies kuitenkin halus odottaa varhaisultraan, jotta ollaan nähty jotain konkreettista

 

[raparperinallako]

Me ajateltiin näillä näkymin kertoa perheelle jouluna (+15 viikko menossa), ellei vointi mene sellaiseksi, että tarvitsen sitä tukea jo aiemmin. Ajattelin antaa äidille ja siskolle/siskoille lahjana vauvan sukat jokaiselle, ja myöhemmin soitellaan miehen vanhemmille, kun ei päästä käymään pääkaupunkiseudulla näillä näkymin (ite vierastan sitä, että pitäis vielä junaan lähteä kun vika kolmannes alkais olla käsillä...). Sitten siitä mummulle, iskälle käymään, varmaan soittoa veljelle, ketähän vielä olikaan. Kerron sitten reaktioita, kunhan on kerrottavaa!

 

[salmiakki-]

Kerroin viikonloppuna yhdelle läheiselle ystävälle, kun nähtiin kahden kesken. Oltiin nähty juuri plussaamiseni jälkeen eräässä illanvietossa, mutta en silloin halunnut kertoa, kun paikalla oli myös ei-niin-läheisiä kavereita. Olin satavarma, että ystävä oli jo arvannut, kun illanvietossa vähän epämääräisesti välttelin hänen tarjoamaansa viiniä enkä muutenkaan ollut ihan normaali itseni juhlatuulella. Mutta ei kuulemma ollut aavistustakaan, kaikki oli mennyt täydestä! Sama juttu oli alkuvuodesta ensimmäisessä (kesken menneessä) raskaudessani, silloinkin jouduin alkuraskaudessa kikkailemaan viinilasillisten kanssa eikä sama ystävä huomannut yhtään mitään. Ajattelin että tuon huijauksen kuultuaan ystäväni olisi epäluuloisempi, mutta ei vaikuttanut sekään. Tämä siis vinkkinä niille ketkä miettivät että miten pitää raskaus pikkujouluaikaan salassa: vaikka itse kuvittelee että kaikki on kovin läpinäkyvää, harvoin muut ihmiset kiinnittävät toisten käyttäytymiseen niin paljon huomiota. Tai sitten mulla on vain tosi laput silmillä kulkeva ystävä.

 

[Allure888]

Mä kerroin heti plussan jälkeen siskoille ja parhaille ystäville. Myös pomolle mainitsin, koska hän on tietoinen, että oltiin aloittamassa hoidot. Vanhemmille sovittiin, että kerrotaan vasta varhaisultran jälkeen. Itse olisin omalle äidille voinut kertoa aiemminkin, mutta en halunnut, että miehen äiti alkaa höösäämään ennen aikojaan, ja ajattelin, että ei ole reilua, jos mä saan kertoa omille vanhemmilleni mutta hän ei. Joten ensiviikonloppuna kerrotaan sitten hänen vanhemmilleen kasvotusten (koska puhelimitse siitä ei tule mitään :D ), omalle äidilleni lähetin kuvan ultrakuvasta :)

 

[Allure888]

Ja siis töissä ajattelin kertoa sitten, kun tätä ei saa enää piilotettua, eli viimeistään vuoden vaihteessa.

 

[rosalia]

Mä olen nyt kertonut äidilleni ja sanonut puolisolleni, että voidaan kertoa myös hänen äidilleen. Äitini otti onneksi uutiset ihan hyvin, joskin alkushokki oli suuri tästä tulevasta 2 under 2 tilanteesta Töissä haluan kertoa vasta ensi vuoden puolella..

 

[pikkunappula]

Tätä onkin pähkäilty! Juuri eilen illalla mietin voisinko kertoa opiskelukavereille ennen meidän vanhempia/perhettä. Nähdään kavereiden kanssa nykyään aika harvoin, kun osa muuttanut pidemmälle asumaan, ja olisi kiva kertoa kaikille yhdessä ja ehkä tämä tila vähän vaikuttaa pikkujoulumeininkeihinkin...

Miehen kanssa suunniteltiin vähän, että isovanhemmille kerrottaisiin joululahjojen muodossa. Esimerkiksi joku isovanhemmille täytettäväksi annettava kirja tai muu vastaava olisi kiva. Meillä on ultrakin vasta itsenäisyyspäivän jälkeen ja toinen neuvola juuri ennen joulua, niin olisi sitten jo aika turvallisilla vesillä.

Töissä kerron varmaan kun alkaa näkymään tai muuten vaikuttamaan.

 

[Onda]

Tätä onkin pähkäilty! Juuri eilen illalla mietin voisinko kertoa opiskelukavereille ennen meidän vanhempia/perhettä. Nähdään kavereiden kanssa nykyään aika harvoin, kun osa muuttanut pidemmälle asumaan, ja olisi kiva kertoa kaikille yhdessä ja ehkä tämä tila vähän vaikuttaa pikkujoulumeininkeihinkin...

Mä koen, että miksei voisi kertoa. Ite koen niin, että jos on joukko, missä asia lähtee kiertämään, niin sitten ehkä reilua kertoa samaan aikaan, kuin että vaikka toiset isovanhemmat kuulisivat toisilta eivätkä meiltä, mutta kaverit ja sukulaiset ovat kuitenkin kaksi omaa joukkoaan

 

[Anniska]

Mä kerroin ihan ensimmäisenä miehelle, sit muutamalle mun siskolle, jotka on mulle tosi läheisiä. Päätettiin että kerrotaan muille vasta nt-ultran jälkeen. Toivottavasti se pitää Esikoisesta kerrottiin suunnilleen heti kaikille jo hyvissä ajoin ennen ultria ja neuvolaa Työpaikalla toivon ettei tarvis nyt vielä kertoa kun siivoan osa-aikaisena yhellä koululla.

 

[Odottavainen]

Me ollaan kerrottu vasta mun vanhemmille. Ekan ultran jälkeen ajattelin jo kertoa töissä, koska tiedän, että mun sijaisen etsiminen on aikamoinen projekti... Kavereillekin voisi sitten ehkä samoihin aikoihin kertoa. Vielä ei jotenkin ole tullut hinkua kertoilla, kun rehellisesti sanottuna vieläkään ei ole mitenkään kauheasti sellainen olo, että olisi raskaana Pahoinvointia ja turvotusta on ollut ja öisin täytyy käydä vessassa, mut muuten jotenkin ei vieläkään tunnu mitenkään normaalista poikkeavalta.

 

[raparperinallako]

No, vaikka alunperin ajateltiin kertoa vasta jouluna, niin päätettiin kertoa kuitenkin mun äidille jo. Tarvitsin vähän vertaistukea tässä ja vaikka mies on ihan täysi 10, hän ei oikein osaa tietenkään heitellä vinkkejä/samalla tavalla ymmärtää mun juttuja, kuin joku raskauden kokenut
Soitettiin tässä olikohan viime viikonloppuna sitten äidille, ja aloitettiin kertomalla, että en mennyt neuvolaan ehkäisyn vuoksi. Ei klikannut vielä siinä vaiheessa, vaan vasta sitten, kun ihan sanoin ääneen, että meille tulee vauva. Kovasti itki ja sanoi, että ihan onnenkyyneleitä ovat, ja todella innoissaan on. On ollut kyllä kovasti tukena, ja hyvä, että kerrottiin loput saa suunnitelman mukaan tietää vasta jouluna.

 

[vauvakuume ♡]

Me on kerrottu molempien vanhemmille ja minun yksi ystävä tietää. Töissä olen myös sanonut. Muille ei varmaan erikseen ilmoitella, kyllä ne huomaa kun maha toivottavasti alkaa kasvaa, pääsee sitten muillekkin ystäville sanomaan, että voitaisiin nähdä vähän useammin


Reaktiot on pääsääntöisesti olleet positiivisia, poislukien minun äiti. Joka kyllä myös toipui pian tästä uutisesta.

 

[Aakkoset]

Me ollaan pantattu tietoa perheiltä ja ystäviltä. Nyt joulun alla ollaan kaikille kerrottu eri tavoin. Ollaan piilotettu ultrakuvia videoihin, paketteihin ja kuuseen. Molempien vanhemmat ovat olleet todella iloisia ja ehkä turhankin innoissaan. Yritän ymmärtää, sillä maha-asukki olisikin heidän kaikkien ensimmäinen lapsenlapsi. Sitten taas ahdistaa yli-innokkuus ja ehdottelut mahan kosketuksesta. Varsinkin kun mulla ei ole mitään mahaa.

Ystävät olleet onnellisia ja muutama jo luvannut säästää meille vauvan vaatteita