Raskauden aiheuttamat vaivat

I

Imj

Jostain jotain jo tietävä
Nyt sitten tuli täällä ajankohtaiseksi nuo raskauden aiheuttamat vaivat. Itselläni nimittäin näkyy kaksi ensimmäistä suonikohjua jaloissa. :( Kovasti olen yrittänyt tukisukkahousuja käyttää, mutta ei niistä ole apua kuin väihäisessä määrin.

Ehkä tässä pitäisi olla onnellinen, että noi nyt eivät näy sillain päällepäin, kun ovat housujen alla piilossa. Tai no, ainakin näin talviaikaan, mutta sitten kesällä taitaa jäädä hameiden käyttö vähäisemmälle. Ikävä puoli suonikohjuissa on kyllä se, että ne kun ovat sitten ihan pysyviä vaivoja raskauden jälkeenkin. Finnit yms. määrä kun vähenee, synnytyksen jälkeen, mutta suonikohjuihin apu on vain se kirurgin veitsi. emoticon

Muita oireita on myös toisinaan turvotus jaloissa, muualla sitä en niin havaitse, mutta pohkeet ja sääret on toisinaan 2 kokoa isommat!  

Miten teillä muilla, mitä vaivoja on tullut nyt raskauden myötä, kun vähän suuremmille viikoille ollaan päästy?
 
Tuolla aikaisemmin jo mainitsinkin toisessa topicissa minun selkä&issias vaivat jotka ovat pahentuneet masun kasvun myötä. Turvotusta minulle ei ole ja muuten olo on hyvä. Mutta selkä vaikeuttaa muuta elämää pääasiassa liikkumista. Raskauden jälkeen selkä kuvataan ja aloitetaan hoidot.

Onneksi mies tekee kotona suurimman osan töistä joten minun ei tarvitse rasittaa selkääni kotitöillä.
 
Itselläni on tullut jalkojen ja käsien puutuminen suureksi ongelmaksi.. Välillä sitä saattaa herätä keskellä yötä siihen että on kädet niin puutunu, etten ees tunne niitä. Jalkojen puutumisen takia en jaksa seistä pitkiä aikoja.. Itsekin olen välttynyt turvotukselta, mutta selkäkipu vaivaa myös täällä. Selässäni on kyllä ollut aina hieman jotain häikkää että ei tää yllätyksenä tullut...

Välillä on todella rankkaa kun yksin odottaa, kun ei ole sitä miestä keneltä vois pyytää apua kotiaskareissa :( Onneksi hyvä ystävä auttaa usein esim. lähtemällä kauppaan mukaan ja kantaa painavat kassit. Siivousapu kelpais kyllä usein kun ei vaan itse jaksa selän tai jalkojen takia sitä tehdä..
 
Selkä täälläkin vaivaa enimmäkseen. Pientä kremppaa on ollut nyt viimeisen kuukauden aikana, esim.heräilen yöllä viiltävään kipuun jos tulee käännyttyä turhan rivakasti.
Selkä vihloo nyt aika hyvin päivittäin, vetää semmosta oikein mukavaa reittiä aina alaselästä pohkeeseen asti. Mulla on vasen lonkka koko ajan kipeä, yölläkin tuntuu että herään siihen kun jomottaa. Venytystä se varmaankin kaipaa enemmän. Selkävaivat on mulle tuttu kaveri, mutta enpä toivo sitäkään kellekään, välillä vetää kävellessäkin oikein tuntuvasti jumiin.

Muuten olen saanut voida aika hyvin. Toivottavasti mahdollisimman pitkälle pääsee näin.
 
Täälä erittäin suurena vaivana nuo  oikeat supistukset ja maha krampit; toivon mukaan  huomenna saadaan niihin selvyys... Joka päivästä ja viikosta oon onnellinen.emoticon
Mulle on tullut rintoihin raskausarpia; koska nuo hinkit vaan  k-a-s-v-a-a ja k-a-s-v-a-a! ja maito jo noussut; rinnat karseen arat ja pinkeet; kovat kun kivet. Yksikin yö, kun Turo-Eemil oli  taas vääntäny ittensä sängyssä solmuun ja sitten rupes itkemään kun oli jumissa ja heräsi siihen, niin maitoa tuli ku hanasta; rintasuojukset on jo kovassa käytössä. Tää on taas vaan niin rasittavaa ja turhauttavaa, että oon jo niin ku valion lehmä ja jos imetys ei taaskaan onnistu.... No en jaksa siitä ressiä repiä, kattoo sitten. 
Selkä mulla on ollu koko ajan huippu hyvässä kunnossa, pitääkin koputtaa puuta, ettei tulekaan mitään...

 
Eilen kävin töitä kokeilemassa ja se sitten siitä. Pari ekaa tuntia meni ihan OK. 6sain alkaa ottamaan särkylääkkeitä vihlaisu kipuihin tunti siitä liikkumisesta tuli hankalaa. Hammasta purren sinnittelin 9 jolloin mennään kiinni,roskia viedessäni ennen kotia pääsyä, vasen jalkani alkoi puutua ja voimas kadota.

Laitoin työmaan ovet lukkoon autoon ja s.joelle tk;hon, koko vasen puoli oli kuin kivi takamuksesta alaspäin eikä noussut. Lääkäri sitten venytteli ja teki kaikki mahdolliset että saadaan selville että pullistuuko välilevy. Ei luojalle kiitos ollut välilevy lääkärin arvio oli että tämä on "normaalia" raskaus jäykkyyttää, joka on TODELLA yleinen odottaville ja pahenee odotuksen myötä. Siinä vaiheessa sanoin lääkärille oliko pakko kertoa tuokin että tästä ei parempaan suuntaa suurella todennäköisyydellä pääse. Töihin ei ole menemistä lääkärin mukaan enää.

vauvakin tarkitettiin samalla reissulla ja siellä kaikki hyvin :) 

Toivottavasti muut selkäkivuista kärsivät saavat vaivoihin hoitoa eikä pahenisi ainakaan, tämä on todella kurjaa. Ja onnea niille jotka ovat näiltä välttyneet, tätä kipua ei toivo kenellekkään.

 
Serkullanikin oli työ jota ei pystynyt tekemään enään  raskauden puolenvälin jälkeen, koska tuli niin paljon kipeitä supistuksia ja selkä meni tilttiin; se sai sairaslomaa äitiyslomaan asti ja sai hakea  varhennettua äitiyspäivärahaa... 

että voisit varmaan myös saada varhennettua äitispäivärahaa, jos ei kerta töitä enään pysty tekemään ennen mammalomaa.....

Tsemppiä ja voimia, inhottavia tommoset säryt...


 
Lääkärinkanssa on ollut puhetta varennetusta mammalomasta mutta se on siitä huono kun se otetaan toisesta päästä pois joten ei lääkäri suosittele sen ottamista vaan olla saikulla mammalomaan saakka jotta on terve kun vauva syntyy ja saisi viettää vauvankanssa mammaloman kivuttomasti kotona.
 
Huutelen tuolta kesäkuisista. Mä oon ollut helmikuun puolesta välistä sairaslomalla selän takia ja mulla sairasloma jatkuu äitiysloman alkuun saakka. Mulla on myöskin puutumista ja vihlovaa kipua selässä, joka menee aika ajoin reiteen asti. Mullekkin lääkäri sanoi ettei töihin oo enää asiaa, mutta sen arvasinkin, kun oli esikoisesta jo samat vaivat. On kyllä paljon parempi toi selkä, kun oon jo melkein kuukauden ollu pois. Välillä tulee kipeeksi jos oikein itteään rasittaa, mutta paraneekin nopeesti.
 
Mulla on alkaneet tosi ikävät suonenvedot öisin. Sattuu tosi paljon, en muista että olisi koskaan ennen ollut näin kivuliaita. Jalkoihin siis tulevat.
Mulla myös jatkuvat edelleen jonkinasteiset liitoskivut. Niiden kanssa kuitenkin selviää, menevät ohi. Pahempia ovat noi nivusten vihlaisut. Pari päivää sitten aivastamisen seurauksena tuli vasempaan nivuseen niin kova kipu, että kyyneleet valuivat. Sattui niin he*****sti! Ihan kuin joku olisi veitsellä viiltänyt.
Alaselkää särkee joka päivä. Hartiat ja niska mulla on ollut jumissa jo ikuisuuden. Nyt yhdistettynä tohon alaselän särkyyn alkaa olemaan aika tukalaa. Mutta hierojalle olenkin jo menossa.

Edelleen tietyin väliajoin tulee myös sydämentykytyksiä. Jossain vaiheessa mulla oli leposyke 108. Jokapäiväinen väsymys voi johtua tuostakin, vaikka hemoglobiinia nyt eka katotaan.

Onneksi en ole töissä, vaan opiskelen. Mun aikataulut on tosi vapaita. Töissä olisi varmasti tosi tukalaa, varsinkin seisomatyössä. Mä en enää kotonakaan nostele painavia asioita, haluan olla varovainen.
 
Saigon: Magnesium auttaa suonenvetoihin, mulla oli esikoiseen aikaan jaloissa kamalia suonenvetoja; rupesin syömään magnesium-tabletteja ja loppui suonenvedot.
 
Mä oon aika hyvin säästynyt toistaiseksi kaikilta vaivoilta. Jalat tosin turpoaa, jos koko päivän on esim. liikenteessä jossakin eli koko päivä jalkojen päällä. Mut muuten kaikki vielä ok. Viime raskaudessa jäin selkäkipujen takia sairaslomalle tasan viikko näistä viikoista millä olen nyt... Nyt selkä on ollut TOSI hyvä, siis kyllä sitä välillä kivistää, mutta en sanoisi sitä viime raskauden kipujen perusteella edes kivuksi. :)
 
 Sehän siinä juurikin on; että se on pois toisesta päästä; siis varhaistettu mammaloma... mikä kellekin sopii...
 
turvotus! Argh!  kipu! Argh!

jalat ja kädet, reidet joka paikka kropas turpoo. ja tähän päälle vielä kipuilu
eipä vois vittumaisemmalta tuntua! ja sitä hierontaakaan ei saanu vissiin tehdä.. voi ieh!

ja istumatyöt - töissä ei oo vielä ongelmaks tullu ja toivon ettei tuukaan :/
 
Pään vaivaa eli siis päänsärkyä ihan tarpeeksi usein emoticon . Tiedän kyllä mikä aiheuttaa, joten voin vaan katsoa peiliin ja syödä KUNNOLLA ja olla vetämättä meloneita nenään turhista asioista emoticon .
 
Onko kellään muulla tunnetilojen muutoksia?
Olen viime aikoina huomannut, että ahdistun ihan suunnattoman helposti. Huomasin tämän ekan kerran koiraa kouluttaessani. Meillä on vielä harjoiteltavaa hihnakäytöksessä ja eräänä päivänä kaikki meni ihan pipariksi. Johtui varmaan itsestänikin, koska olin tosi kärsimätön ja levoton ja se tarttui koiraankin. Normaalisti en kuitenkaan reagoisi piparipäiviin näin voimakkaasti, niitä tulee murkkuikäisen kanssa ja paljon ollaan kuitenkin edistytty ongelmien kanssa. Tuntui täysin ylivoimaiselta lähteä seuraavan kerran ulos koiran kanssa, olin musertunut ja itketti. Tämä ei ole OLLENKAAN minun tapaistani, normaalisti ottaisin epäonnistumisen jälkeen entistä päättäväisemmän asenteen. Myös muissa asioissa olen huomannut tätä samaa ahdistumista. Jos asiat eivät sujukaan heti hyvin, saatan masentua niin voimakkaasti, etten hetkeen kykene edes ajattelemaan sitä kyseistä asiaa.
Joskus tuntuu myös siltä, että olen aika vainoharhainen. Saatan analysoida toisten sanomisia ja miettiä päiväkausia, että mitähän se silläkin tarkoitti. En ole koskaan ennen harrastanut moista tässä mittakaavassa!

Ja sitten pelkään vähän kaikenlaista. Asioita, joita ei ole ennen tullut mieleenkään pelätä. Tuntuu välillä ihan skitsofreeniselta. Stressaan ihan suunnattomasti yksin jäämistä. Kun mies lähtee pois kotoa, saatan itkeskellä ilman mitään näkyvää syytä (kyllähän se nyt takaisin tulee..). Kerran itkin ikävääni koko bussimatkan kotoa kaupunkiin. Olin menossa sinne tapaamaan kaveriani ja mies jäi kotiin.

Olenko siis tulossa hulluksi, vai vaan äidiksi?emoticon
 
Täällä kanssa tunnetilat heittelee. Juurikin koiran koulutuksessa tuli eilen hillitön epätoivon hetki ja ajattelin tuntikausia ettei tästä tulee mitään ja koira ei ikinä opi kulkemaan hihnassa kunnolla. No aamulla näytti jo valoisammalta emoticon  Herkkyys on ihan huipussaan ja telkkaria katsoessa tulee usein kyyneleet silmiin. Samaten tuli eilen kun kummipoika 2- vuotissynttäreillä kiljui nimeäni kun tulin ja hyppäsi syliin samantien. Voi sitä liikutuksen määrää! Ahdistuneisuutta huomaan iltaisin kun olen väynyt. Tuntuu ettei mikään asento ole hyvä ja on ns. levottomat jalat. Yleensä siinä vaiheessa kömmin sänkyyn ja ahdistus menee ohi.
Uusia vaivoja on myös tullut kun tasapaino on heikentynyt järkyttävästi. Tuntuu kun olisi kömpelö norsu aika ajoittain kun yrittää esim. lattialta nousta ylös. Tämä tuskin ainakaan helpottuu tästä kun masu kasvaa koko ajan emoticon  Eiköhän se ketteryys ja normaali mielentila sieltä palaudu sitten. Pääasiallisesti odotus on kuitenkin ollut ihanaa ja ei millään jaksaisi odottaa kesään vaikka hirvittää miten nopeasti aika menee.
 
Jatkankin heti oman viestin perään. emoticon
Kertokaa te kokeneemmat miltä supistukset tuntuu? Olen ollut väsynyt ja siksi rautakuurilla mutta kun on oikein väsynyt niin alavatsassa tuntuu pientä painetta. Muistuttaa ehkä vähän kuukautiskipuja eli sellaista pakottavaa tunnetta. Tunne on koko alavatsassa eli ei vaan toisella puolella. Voiko olla supistuksia? Täytyy torstaina kysyä neuvolassa myös.
 
Eikö äitiys ja hulluus kulje käis kädessä ? emoticon
 joo on tääläki "hieman" noita tunnetilojen vaihteluja huomattu.. Ja erityisesti, se että neuroottisesti vaanhaluaisin siivota ja haistelle puhtaan tuoksua! Ja koko ajan nuuhkisin puhtaita pyykkejä, haistelen huuhteluaineita ja voi sitä määrää mitä sitä käytän! Ihan vaan sen takia kun tuoksuu niiin ihanalle !  Joka päivä on pakko saada pestä edes yksi koneellinen, että taas tuoksuuus ihanalle  ;s
 
Hei!
Tällaisia outoja kysymyksiä esitän, kun minulla tuli rinnoista jonkin verran ihan auringon keltaista nestetta (siis sellaista, jota olen luullut saatavan vain värikynästä).. Rinnat harjoittelee maidontuotantoa? Ihan kummallinen väri..
Sitten minulla on nyt paljon hengityselimiä kuivannut varsinkin omassa lämpimässä kämpässäni, minkä takia olen rajusti yskinyt. Samalla on vähän housut kostuneet.. Voiko vatsa painaa jo niin paljon, että rajuissa yskimisissä se haittaa pidätyskykyä? Vai onko minulla vain huonot ne lantionpohjalihakset..? Pitäisi niitäkin ehkä harjoitella. Kunpa loppuisi tämä tukala olo.. voi olla, että minulla on myös hieman flunssaa, koska ihmisiä ympärilläni on niin paljon sairastellut, mutta esim. työpaikalla oloni on paljon parempi kuin kotona (siis ilmasto outo, ehkäpä liian kuuma ja kuiva)..
Tällaisia outouksia mielessä nyt tällä hetkellä (ehkä vähän tyhmiäkin sellaisia..)..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top