Mun on pakko tulla kertomaan oma juttuni ton tupakoinnin suhteen. Eli ite kessuttelin vuosia ja kun esikoista aloin oottamaan, niin lopetin vasta sitten, kun maha oli selkeesti näkyvissä. Alotin uudestaan, kun ekan kerran oli baarireissu kuukausia synnytyksen jälkeen - lähti pikkuhiljaa ja sitten sitten poltti taas, ko korsteeni [8D] Kakkosta odottaessani olin 11 vuotta vanhempi ja sama homma oli tuolloin, että lopetin heti, ko maha alkoi näkymään ulospäin ja mulle riitti keinoksi omaan päähän sellainen iskostaminen, että mie en tuhoa vain omaa kroppaani, vaan myös tulevan vauvan. Joka puolella toitoteltiin tupakan vaaroista vauvalle ja tosihan se on, että hyvin monen tupakoivan odottajan vauva on syntymän jälkeen kipuisempi/sairastelevampi - valitettavasti! Tosin esikon ja kakkosen väliin osui yksi km, joka sai mut pohtimaan oman tupakointini järkevyyttä, koska osasyyllistin itteeni km:sta ja tupakoinnistani. Enivei, kun kakkoselta lopetin ja tää lopettaminen tapahtui kertalaakista, ilman mitään poppakonsteja, niin mun tupakoimattomuus on kestänyt tähän päivään asti ja nyt ootan nelosta. Mulla meni polttaessani vajava normiaski per päivä eli aika tavalla. Ja me kuiten rakennettiin taloa kakkosen ootuksen aikaan eli melko ressiaikaa oli muutenkin elämä tuolloin.
Mieheni lopetti kans tuolloin kakkosen ootuksen aikoihin, kun aikani hällä rankutin [;)] mutta nyt on alkanut polttamaan muutamia päivässä ja tiedän kokemuksesta, että se johtaa ihan vakiopolttamiseen. Mutta se on hänen oma asiansa, että jos polttaa, nii siinäpä polttakoon. En voi aikuista ihmistä holhota. Kannattaa kuitenkin miettiä masukkia, kun/jos polttaa, ei vain omia tupakantuskiaan - sen kyllä kestää, ko ottaa sen asenteen [:)] Ei muutako tsemppiä taisteluun, jos päätät lopettaa - se kyllä kannattaa (vaikka mulla tuli muutama lisäkilo lopettamisen takia, mutta eipähän enää henki pihise/hengästy niin herkästi). Ja jos mielipidettä kysytään, nii ite EN hyväksy yhtään, että raskaana oleva polttaa - se on todella itsekästä [8D]