Raskaaksi sterilisaation jälkeen

[puapru2]

Tänne varmaan voin purkaa tuntoja ja hämmästellä. Löytyyköhän joku saman kokenutkin?

Mulla on 5 lasta mun miehen kanssa, hänellä lisäksi kaksi lisää. Meidän nuorimmat on noin 10kk ikäiset kaksoset. Raskausaikana todettiin, että meidän lapset on sitten tässä, ja tehtiin paperit sterilisaatiosta. Vauvat syntyivät huhtikuussa sectiolla, ja siinä yhteydessä tehtiin suunnitellusti sterilisaatiokin.
Ja nyt, mä tein positiivisen raskaustestin. Mitä v****a? Siis tokihan tiesin että näitä epäonnistuu, mutta tällä menetelmällä epäonnistuminen osuu 0,27% kohdalla. 0,27%!!!!

 

[Pingviiniemo]

Tänne varmaan voin purkaa tuntoja ja hämmästellä. Löytyyköhän joku saman kokenutkin?

Mulla on 5 lasta mun miehen kanssa, hänellä lisäksi kaksi lisää. Meidän nuorimmat on noin 10kk ikäiset kaksoset. Raskausaikana todettiin, että meidän lapset on sitten tässä, ja tehtiin paperit sterilisaatiosta. Vauvat syntyivät huhtikuussa sectiolla, ja siinä yhteydessä tehtiin suunnitellusti sterilisaatiokin.
Ja nyt, mä tein positiivisen raskaustestin. Mitä v****a? Siis tokihan tiesin että näitä epäonnistuu, mutta tällä menetelmällä epäonnistuminen osuu 0,27% kohdalla. 0,27%!!!!

Siis täh! Uskomatonta. Oon kuullut että munanjohdin voi kuroutua takaisin kiinni, mutta se tosiaan on äärimmäisen havinaista ja epätodennäköistä.

Tsemppiä ja voimia. Varmasti kaksosten kanssa mietityttää tämmöinen tilanne ja voi ahdistaakkin ajatus mahdollisesta uudesta vauvasta kaksosarkeen.

Miltä susta itestä tuntuu?

 

[Bella Swan]

Voin vain kuvitella miltä tuntuu.. Meillä on suunnitelmissa sektion yhteydessä tehdä samalla steri, jos vain sinne asti joskus päästään. Olisihan se aikamoinen tilanne, kun lapsiluvun on päätetty olevan täysi ja sitten lopulliseksi mielletty steri pettää.
Tsemppiä tilanteeseen!

 

[puapru2]

Sterilisaatio tehtiin klipseillä ja tosiaan epäonnistumisprosentti on lähes olematon. Ilmeisesti kuitenkin juuri section yhteydessä tehdyt sterilisaatiot ovat herkempiä epäonnistumaan. Lisäksi ilmeisesti mahdollisuus kohdun ulkoiseen raskauteen on myös tällaisessa tapauksessa kohonnut.

Mä järjen tasolla tiedän, että toimenpide tehtiin juuri siksi, että meidän perheen resurssit ei riitä 7 lasta enempään. Mies on elänyt vauva/pikkulapsiaikaa kohta 13 vuotta putkeen, itsekin sen 8. Viimeiset 10kk olen enemmän tai vähemmän valvonut yöt kaksosten kanssa. Ei tähän lisää liikkuvia osia tarvita.
Tunteella ajatellen, tuntuu pahalta, lähes mahdottomalta ajatella keskeyttämistä. Raskaaksi tuleminen on aina ihme, ja tällaisessa tilanteessa vielä suurempi sellainen! Mikä minä olen tätä vastoin päättämään? Lisäksi tuntuu ikävältä ajatella, että tässäkin tilanteessa se on MINUN vartaloni ja elimistöni, johon kajotaan toimenpiteillä.
Tosi ristiriitaiset tunnelmat minulla siis on. Asiaa ei varsinaisesti välttämättä helpota edes se, että miehen mielipide on hyvin selkeä…

Ensi viikolla menen labraan ja keskiviikkona lääkärin vastaanotolla. Pitkät päivät odottaa mutta toisaalta taas s ehtii vähän järjestellä ajatuksiaan.

 

[Pikkupikkupikkunen]

Voi puapru on teillä kyl pohdintaa. Vaikea päätös varmasti. Ei ihme, et uusi vauva teidän tilanteeseen tuntuu hankalalta. Varsinkin kun on tapahtunu noin yllättäen tuo raskautuminen.
Yritän hurjasti lähettää tsemppiä ja voimia. Ei onneksi pitkä aika keskiviikkoon, toivottavasti saatte puhuttua ja mietittyä tilannetta.

 

[Lilyofthevale]

Varmasti todella vaikea tilanne. Yleensä jos raskaus on ei toivottu ja omaan elämäntilanteeseen sopimaton, ajatellaan että vaihtoehtoja on kaksi, keskeytys tai pitää lapsi. Mutta on olemassa sellainenkin vaihtoehto, kuin lapsen antaminen adoptioon. Silloin saisi kuitenkin lisäaikaa miettiä, haluaako ja pystyykö sittenkin pitämään lapsen. Tätä vaihtoehtoa ei nykyään käytetä paljoakaan, varmaan siksi, että abortin saaminen on helppoa.

Lisätietona, että ystävälläni on kaksi adoptoitua lasta, joista hän on hyvin onnellinen ja kiitollinen. Omia biologisia lapsia ei ollut mahdollista saada.

 

[Bella Swan]

Sterilisaatio tehtiin klipseillä ja tosiaan epäonnistumisprosentti on lähes olematon. Ilmeisesti kuitenkin juuri section yhteydessä tehdyt sterilisaatiot ovat herkempiä epäonnistumaan. Lisäksi ilmeisesti mahdollisuus kohdun ulkoiseen raskauteen on myös tällaisessa tapauksessa kohonnut.

Mä järjen tasolla tiedän, että toimenpide tehtiin juuri siksi, että meidän perheen resurssit ei riitä 7 lasta enempään. Mies on elänyt vauva/pikkulapsiaikaa kohta 13 vuotta putkeen, itsekin sen 8. Viimeiset 10kk olen enemmän tai vähemmän valvonut yöt kaksosten kanssa. Ei tähän lisää liikkuvia osia tarvita.
Tunteella ajatellen, tuntuu pahalta, lähes mahdottomalta ajatella keskeyttämistä. Raskaaksi tuleminen on aina ihme, ja tällaisessa tilanteessa vielä suurempi sellainen! Mikä minä olen tätä vastoin päättämään? Lisäksi tuntuu ikävältä ajatella, että tässäkin tilanteessa se on MINUN vartaloni ja elimistöni, johon kajotaan toimenpiteillä.
Tosi ristiriitaiset tunnelmat minulla siis on. Asiaa ei varsinaisesti välttämättä helpota edes se, että miehen mielipide on hyvin selkeä…

Ensi viikolla menen labraan ja keskiviikkona lääkärin vastaanotolla. Pitkät päivät odottaa mutta toisaalta taas s ehtii vähän järjestellä ajatuksiaan.

Toivottavasti asiat on selkiytyneet.
Miten muuten tälläisessä tilanteessa toimitaan, kun sterilisaatio on epäonnistunut? Siis tehdäänkö uusi toimenpide, sterilisaatio esim. tähystyksessä?

 

[puapru2]

Toivottavasti asiat on selkiytyneet.
Miten muuten tälläisessä tilanteessa toimitaan, kun sterilisaatio on epäonnistunut? Siis tehdäänkö uusi toimenpide, sterilisaatio esim. tähystyksessä?

Joo, itselleni ainakin sterilisaatio tullaan uusimaan/korjaamaan tähystyksessä, mutta joudun jonottamaan toimenpiteeseen. Luvattu jonoaika on 6kk, eli ihan perushoitojonoon en joutunut - täällä kun sterilisaatioita ei käytännössä ollenkaan tehdä tällä hetkellä ja jonon pituus on noin 2 vuotta..

 

[Bella Swan]

Joo, itselleni ainakin sterilisaatio tullaan uusimaan/korjaamaan tähystyksessä, mutta joudun jonottamaan toimenpiteeseen. Luvattu jonoaika on 6kk, eli ihan perushoitojonoon en joutunut - täällä kun sterilisaatioita ei käytännössä ollenkaan tehdä tällä hetkellä ja jonon pituus on noin 2 vuotta..

Okei! Onneksi ei sentään kahta vuotta tarvitse odottaa!