Esikoinen on potenut ihan nuo normaalit uhmaiät, mutta täytyypi kyllä kertoa että tuo toinen lapsi on kyllä ollu ku herran enkeli 
siihen asti kunnes jysähti 3v uhma päälle 
ekaks neitillä ollu kaikki ihan hyvin, sit on alkanu harmittaa joku juttu niin että sen näkee ilmeestä. Sit se on alkanu hyppimään semmosia puoli velttoja hyppyjä ei sanan saattelemana koita siinä sitten vanhempana olla tosissas jutussa mukana ku toinen ponnekkaasti hyppii tasajalkaa 
ja on niin tosissaan että! Parhaimmillaan itsekkin alkaa nauramaan omalle kiukulle ku tajuaa kuin hupsulle touhulle se näyttää 
Juu, kyllä me otetaan lasten tunteet ja tahdon ilmaisut tosissaan, mut tää näyttää vaan aika huvittavalle mun ja isännän mielestä 
