Rahasta riitely

unbelebt

Jostain jotain jo tietävä
Onko muilla kokemusta?? Itse oon nyt puolessa välissä raskautta ja ei olla vieläkään saatu hankittua mitään tavaroita vauvalle,vaatteita vain. Meillä on usein aika tiukkaa,ja haluisin ostaa jo pikku hiljaa jotain edes kerran kuukaudessa mutta mies sanoo että hätiköin ja en osaa miettiä järkevästi. Itse on ostamassa elektroniikkaa ja ties mitä rahalla,mutta vauvaan laitetut rahat ovat kauheeta tuhlausta. 

Meille menee muuten ihan hyvin,mutta olen huomannut että aina kun riitelemme,niin riitelemme rahasta. Oon todella kyllästynyt,en jaksas millään tällästä. Koko parisuhde kaatuu vielä tän myötä.

Miten muut ovat ratkaisseet raha-asioita kumppanien kanssa? Onko kokonaan omat rahat vai mitä?
 
Mun käsityksen mukaan aika yleinen riidanaihe parisuhteissa enkä usko että vain se suhdetta kaataa. Taitaa siihen tarvita esim. kaikkien säästöjen riskaamista johonkin rahastoon, joka kaatuu tai muuta perusturvallisuutta vaarantavaa sähläämistä. Mulla ja miehellä on aina ollut omat tilit ja tulee olemaankin. Mies laittaa joka kuukausi mun tilille jotain. On perustellut sitä sillä, että paremmassa turvassa ovat siellä kuin hänellä, kun hän muuten ostelisi kaikenlaista (esim. moottoriajoneuvoihin liittyvää). Noin yleensä en välitä tietää miehen menoista tai mitä hänellä on tilillään, sillä aikuisena hänen tulee vastata itse asioistaan. Nelisen vuotta sitten kävi niin, että olimme lähdössä lomalle miehen kustannuksella ja hänelle oli yhtäkkiä tullut erääntyviä laskuja ja sit hänellä ei ollut mitään tilillä. Silloin hän joutui pyytämään rahaa minulta (opiskelijalta!). Se säikäytti meidät molemmat, vaan eipä oo tilannetta enää tullut eteen. Silloin kehotin häntä tekemään jemmatilin, että AINA pitää olla vähän säästössä yllättäviä tilanteita varten. On toiminut hyvin, eikä oo sittemmin tarvinnut multa rahaa pyytää.

Mut mä ymmärrän sun miestä, kun sanoo, ettei pidä hätiköidä vauvan tavaroiden suhteen. Itse meinaan ajattelen aivan samalla lailla. Ennen vauvaa meillä ei ollut juuri mitään (vauva tuli 3 viikkoo etuajassa). Muutamat vaatekappaleet, joita olin ostanu oli kokoa 62 cm ja sit lähdinkin heti sairaalasta päästyäni ostamaan kokoa 50 cm. Samalla reissulla ostin hoitoalusen ja kosteuspyyhkeitä. Vaunut ja kaukalon ja sängyn olin hankkinut samalla viikolla kun synnytys tuli ajankohtaiseksi. Jos otat äitiyspakkauksen, niin siellähän niitä tarpeita tulee. Minä en ottanut, vaan ostelin sitten myöhemmin sitä, mitä vauva oikeesti tarvitsi (kuumemittaria meillä ei ole vieläkään).

Mitä miehesi tuumaisi ajatuksesta, että vähitellen laittaisitte rahaa pieniä määriä säästöön vauvan tarvikkeita varten? Ja mitäpä sinä tuumaisit, että tekisitte hankintoja hiukan myöhemmin? Entäpä jos tekisit listan välttämättömistä tarpeista ja niiden hinnoista, ja esittäisit sen miehellesi sanoen, että näin vähän / paljon vauva tarvii?
 
Me vitkuteltiin vaunujen oston kanssa niin, että meillä ei ole edelleenkään vaunuja, ja tyttö on 5kk :D Tai on meillä nyt "väliaikaiset lainavaunut".

Mie olen väärä ihminen kommentoimaan, kun raha on niitä asioita joista meillä taas ei olla riidelty. Meillä on täysin yhteinen tili ja yhteinen asuntolaina, ja se sopii meille, koska ollaan aika samanlaisia rahankäytäjiä (harvitsevia) ja toisaalta taloudellinen tilanne on ok niin ei tarvitse jokaista hankintaa hermoilla. Mutta tuosta vauvantarvikkeiden hankinnasta tein taidetta!

Suosittelisin, että otatte kynää ja paperia, ja listaatte mitä vauva tarvitsee ja mitä haluatte ostaa etukäteen. Ostatteko talkkia, kuumemittarin, rintapumpun ja koon 56 vaatteita vasta kun tarvitsette vai jo valmiiksi. Tarvitsetteko pinnasänkyä (vai haluatteko nukkua perhepedissä), kunnon vaunuja (vai haaveiletko kantoliinailusta), hoitopöytää (vai riittääkö pyyhe sangyllä tai taso pinniksen päälle) ja turvakaukaloa? Kun teillä on lista, mitä haluatte hankkia ennen vauvan syntymää, niin sen listan pituus voi jo vakuuttaa miehen, että hankintoja voi tosiaan alkaa tehdä pikkuhiljaa. Ja sitä paitsi jos vauvaan kulutettu raha huolettaa miestä, niin kun teette hankintoja ajan kanssa niin voitte hyödyntää tarjouksia ja esim. kirpparilöytöjä, eikä tarvitse valita ekaa eteen sattunutta. Listan voi vielä jakaa kahtia: mitkä haluatte ehdottomasti ennen vauvan syntymää ja haluat(te) hankkia itse (ja nämä kannattaa ostaa siis hyvissä ajoin eikä luottaa että lapsi syntyy laskettuna päivänä) ja sitten ne muut mitkä ei ole välttämättömiä jos lapsi syntyykin vähän ennen aikojaan tai mitkä joku muu voi hankkia jos vaikka vietät viimeiset raskausviikot vuodelevossa tai tapahtuu muuta vastaavaa.

Toisaalta rv 20 ei meilläkään ollut mitään, rakenneultran jälkeen käytiin ostamassa symbolisena eleenä yksi body ja myssy :) Kiire ei ole, mutta jos riittävän kauan vitkuttelee niin se tulee.
 
Meillä oli ton isän kanssa kans tuota, et ei kai nyt vielä ja hän kyllä ostaa sitten. Noh, aikaa meni ja meni. Lopulta ostin ite, mutta eipä olis saanu ukko koskaan aikaseks ostettua yhtään mitään. Oltais varmaan vasta tytön synnyttyä saatu se kaukalokin, ja minä sen olisin maksanut kuitenkin.. Tähän mennessä ei ole ostanu edes yhen yhtä vaippa pakettia. Puolet maksoi meijän äipälle takas koliikkikeinusta jonka äiti ensin rahotti jotta saatiin ostettua. Mutta kaiken muun olen minä hommannu ja hyvä niin koska erottiin myöhemmin niin  eipä tarvii vinkua osaansa. ( ei kuitenkaan raha asioiden takia erottu.) 
 
Meillä ei riidelty,itse oon ostanut kaikki isot(vaunut ja pinnasängyn),esikoinen tulossa ni jotenki sitä tahtois ostaa kaikki uutena ja pakasta vedettyä. Mutta käytettynä saa kyllä tosi hienoja ja hyviä tavaroita,kannattaa tutkia netistä! Meillä vanhemmat ovat auttaneet joissain hankinnoissa,olisko teillä mahdollisuutta sellaiseen? Äitiyspakkaus on riittävä alkuun vaatetuksen osalta,kyllä sitä sitten näkee että mitä tarvitsee ajan myötä lisää.
Eri asia on miten suhtautuu tavaroihin,mikä on välttämätöntä,vai onko vain halu ostaa?!
Olen kuullut saarnoja tyyliin "Et voi elää ilman hoitopöytää,nännirasvaa,rintapumppua jne",jokainen tyylillään.
Voi olla ettei miehesi ole oikein tajunnut asiaa eikä sen tähden koe tarpeelliseksi ostaa,kun ei kumminkaan siinä vielä ole sitä kenelle pitäisi ostaa:D
Jos sinulla on omia tuloja,voisit itse ostaa ja sopia että mies hoitaa sitten muut menot?
 
Täälläkin raha-asioista yleensäkin riidellään, mitä nyt ei vielä vauvan tavaroista ole alettu puhumaan kun ei tällä hetkellä ole niin olennainen asia kun raskaus alussa. Mutta kyllä varmasti kun raskaus pitemmälle kehittyy niin pääsee sitten vauvalle ostamaan tarvittavat. 
 
Meillä on aika huonotilanne. Eli miehellä ei oo töitä, eikä saa mitään työttömyyskorvaustakaan erinäisestä syystä. Joten eletään mun lähihoitajan palkalla. Joka kuukausi budjetti menee n. 200 e yli ja joutuu pyytää rahaa äidiltä tai ottaa säästötililtä rahaa. Aluksi riideltiin asiasta, mutta sitten tajusin ettei tälle tilanteelle nyt voi mitään. Toivon mukaan muuttuu parempaan myöhemmin...
 
Ja me yritetään ostaa mahdollisimman paljon tavaroita käytettynä. Ei millään varaa johonkin 500 euron vaunuihin nimittäin. Käytettyjä saa ihan hyväkuntoisina ja jopa 5 kertaa halvemmalla. :)
 
Raha...

Vihaan palkkapäiviä (joita itselläni ei tällä hetkellä edes ole), koska aina tapellaan, että miten ne rahat voi sieltä tililtä vain kadota. Palasin opiskelemaan tammikuussa ja silloin äitini lupasi auttaa meitä taloudellisesti, jotta saan vietyä tutkintoni mahdollisimman nopeasti loppuun eikä tarvitse tehdä paljon töitä opintojen ohella. Mutta sitten meille tuli yllätysraskaus, josta äitini suuttui mulle ja apu jäi siihen. Nyt mulla on vielä nopeampi aikataulu opintojen suhteen, jotta kaikki kurssit on tehty ennen äitiyslomaa, mutta taloudellista apua ei enää ole, joten täytyisi tehdä töitäkin enemmän. Meillä on jo kaksi lasta ja alkuraskauden väsymys ei ole ollut hyväksi tehokkuudelle.

Kamala stressi rahasta koko ajan, ollut jo niin monta vuotta enkä tiedä kuinka kauan vielä menee, että päästään jaloillemme. Ja inhoan, että minun täytyy olla perheessämme se, joka koko ajan muistuttaa toista, että "ei ole rahaa", "emme voi ostaa sitä", "no se on vain haave, ei sitä voi toteuttaa vielä...." jne... Mitään ei osteta uutena vaan kaikki on käytettynä saatua tai ostettua tai lainattua.
 
Takaisin
Top