Raha-asiat..

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja LilMinni
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

LilMinni

Piirimestaruustason postaaja
Meille on syksyllä syntymässä perheeseen toinen lapsi, ja rahasta on todella tiukkaa..
Alamäki alkoi viime kesän alussa, kun mieheni joutui osa-aika lomautetuksi töistään. Tämän jälkeen olemme hädin tuskin saaneet laskuja maksettua ja ostettua ruokaa. Olemmekin joutuneet hyvin usein pyytämään vanhemmiltamme apua, kun rahat eivät ole yksinkertaisesti riittäneet. Samat rahalliset vaikeudet jatkuvat edelleen, kuten myös miehen osa-aika lomautus, joten tulomme ovat hyvin olemattomat, sillä minäkin olen ollut pitkään työtön, ja kotihoidontuen määräkin on sen mukainen.

Jouduimme siis muuttamaan kaksioon kolmen ihmisen kesken, ja pian täytyisi päästä jo isompaan..

Onko kellään muulla vaikeuksia selvitä rahallisesti?
 
Voi kyllä, on muillakin vaikeuksia. Ajattelin jopa perustaa blogin aiheesta, miten köyhäkin voi elää onnellista perhe-elämää. Olen itse aika lyhyessä ajassa ajautunut todella vittumaiseen taloudelliseen tilanteeseen. Yhtenä päivänä vain päätin, että nyt saa tämä masentuminen loppua enkä enää valvo öitä sellaisten asioiden takia, joille en mitään mahda. Ja että olen edelleen ihan yhtä hyvä ihminen kuin ne, jotka "menestyvät" ja joilla on varaa ajaa hienolla autolla kaupungin parhaimpaan ravintolaan. 

Monille köyhyys ja olematon tilin saldo on varmasti niin kova paikka, että sitä ennemmin haluaa pitää pientä kulissia kuin kertoa (koko)totuutta. Suomessa on esimerkiksi n. 350 000 maksuhäiriömerkinnän saanutta asukasta. Se jo kertoo omaa tarinaansa, vaikka välillä näyttää siltä että kaikkien kanssasisarten kasvoilla loistaa Stockmannin kalleimmat voide- ja meikkisarjat. Asiaa pahentaa myös tämän hetkinen henki yhteiskunnassa, joka korostaa pärjäämistä ja "jokainen on oman onnensa seppä" -ajattelua. Sitä on jotenkin epäonnistunut, huono ihminen, jos joutuu turvautumaan apuun tai ei olekaan varaa viedä lastaan Hop Lopiin - uusimmissa trendivetimissä tietenkin. 

Nyt vain vihreää ajattelua kehiin! Voitaisiin alkaa vaikka listaamaan säästövinkkejä, jotka eivät kuitenkaan tarkoita askeettisuutta ja kurjuutta. Meidän tuleva lapsemme tulee syntymään perheeseen, jolla ei ainakaan tällä hetkellä ole varaa kertakäyttövaippoihin, lastenvaunuihin, hyppykiikkuun, puhumattakaan tuttipullon sterilointilaitteista tai lämmittimistä, saati myöhemmin ah niin hienosta laatuajasta huvipuistoissa. Itse löydän tästä ainoastaan positiivista, harmi että ajattelen näitä ehkä vain taloudellisen tilanteen pakottamana: 

Kestovaippatehtailu on herättänyt ala-asteen aikaiset käsityötaitoni uudelleen henkiin. Vaipparallin hinnaksi tavoittelen pyöreää nollaa, sillä vaippaiän jälkeen vaipat lähtevät kirpputorien kautta uusiin koteihin :-) Vaippojen myötä olen herännyt myös siihen, miten vanhoista vaatteista saa pienellä fiksauksella lähes uusia, ja kirpputorin euron räteistä saa loihdittua vaikka mitä ihanaa. Virheitä tulee ja välillä ärräpäät soi ompelukoneen kanssa kilpaa, mutta tekeminen on kaiken kaikkiaan todella palkitsevaa :-) Ja kaupan päälle hyvä mieli ekologisuudesta.

Tori.fi, huuto.net ja kirpputorit ovat todellisia aarreaittoja! Vaatii vähän enemmän aktiivisuutta kuin kaupan hyllyiltä valitseminen, mutta säästetyn rahan määrä on uskomaton. Jos siis jotain tavaraa ylipäätään tarvitsee. Ja kyllähän sitä aina joskus tarvitsee. Hei, kodinkoneitakin voi saada jopa ilmaiseksi!

Lastenvaunujen käytöstä voi lukea vasta-argumentteja, ja se tekee ihan hyvää mielelle varsinkin silloin, kun itsellä ei ole laittaa edes sitä kahtasataa huipputeknologiaan. (Puhun siis omasta puolestani.) Kantoliinan eduista muutamia mainitakseni: lapsi saa jatkuvaa läheisyyttä, kantamisen sanotaan helpottavan vauvan mahavaivoja, äidin kädet jäävät vapaaksi muihin töihin - ja ennen kaikkea vaunut ja rattaat ovat ihmiskunnan historiassa upouusi keksintö, joten kuuluuko lapsi oikeasti sellaiseen vekottimeen?

Hop Lopeja terveellisempää ja lapsille varmasti moninkertaisesti mielenkiintoisempaa on retkeillä vaikkapa lähimmässä metsässä. Kesällä ja syksyllä korit mukaan ja metsän aarteita keräämään, riittää iloa ja ruokaa pitkälle talveen. Ja kevään tullen villiyrtit pihoilta ja pellon varsilta talteen, niin saa siitä halvimmasta vehnäjauhosta tehdystä kotileivästä pyöräytettyä kunnon vitamiinipommeja - eikä tarvitse miettiä, elääkö perhe jossakin puutostiloissa, kun rahat ei taaskaan riittänyt laskujen jälkeen kuin perunoihin ja jauhoihin.

Tässä vain muutamia vinkkejä, joita itse olen alkanut toteuttaa. Itse kuulisin mielelläni lisää vinkkejä kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan väliltä, mitkä auttaa korvaamaan tyhjää tiliä :-) 





 
No kyllä vain rahasta on tiukkaa. Meillä on tälläinen uusioperhe, molemmilla edellisistä liitoista lapsia, jotka asuvat siellä exien luona. Mieheni maksaa elatusmaksuja, mutta minä en (maksan tyttäreni harrastuskustannukset mitkä nekään ei ole kovinkaan pienet...).

Rahavaikeudet ovat olleet arkea jo pidempään. Sitten marraskuun lopulla otimme riskin ja vaihdoimme paikkakuntaa, mieheni tekee keikkatyötä terveydenhuolto-alalla ja itse olen sairaslomalla äitiysloman alkuun (alkaa 4.2.). Eli meillä ei ole mitään tietoa miehen tuloista ellei hän saa vakituista työtä (selviää ensi viikolla). Meidän onneksi työnantajani maksaa sen 3 ensimmäistä kuukautta äitiysloman ajalta palkkaa, mutta sen jälkeen minun tulot tippuu nettona yli puolella! Eniten ihmetyttää miksi KELA ottaa etuuksista (äitiys- ja vanhempainrahat) veroa 20%!!!! Oikeasti, sehän on hirvittävän paljon, jos maksaisin työssä olevana palkastani 21% veroa. Ei tää maa oikeasti kannusta lapsia tekemään. Kyllä suututti, kun avasin tuon Kelan kirjeen joka tänään tuli.

Mutta miten sitten hankkia kaikkea ihanaa vauvalle??? Kirpputoreja on tullut kierrettyä tiuhaan ja todella edullisia vaatteita ostettua sieltä. Ei se mitään vaikka meidän vauvalla ei ole uusimpia vaatteita yms. Meillä on niin ihania ystäviä, että olen saanut yhdistelmärattaat ilmaiseksi (joo, vanhat on mutta toimivat ja siistit). Parvekkeelle "hankittiin" parvekevaunut, maksoin niistä Juhlamokka-kahvipaketin :) Vauvanvaatteita olen saanut muutamalta ystävältä ilmaiseksi, samoin vauvan sänkyyn lakanoita. Äitiyspakkauksessakin tuli ihania vaatteita. Sänky ja hoitopöytä ostettiin Facebookin kirpparisivulta edullisesti (20 euroa molemmat). Rintareppu kirpparilta 5 euroa (helppo käydä koiran kanssa ulkoilemassa).

Kadehdin niitä, jotka osaavat ommella. Minä en osaa :(  En ymmärrä kaavoista yhtään mitään, se oli ongelmana jo aikoinaan koulussa kässätunneilla. Kestovaipat olisivat kivoja, mutta jopa käytettyinä niistä pyydetään hirveitä hintoja. Itse saisi tekemällä halvempia, mutta kuka ne tekisi?!?

Laskin yksi päivä, että meille jää vuokran ja pakollisten kulujen jälkeen (sähkö, puhelin, elastusmaksut jne.) rahaa käyttöön kuukaudessa n. 400 euroa. Sillä on vaan pakko pärjätä ja kyllä me pärjätään. Onneksi mun vanhemmat auttavat tarpeen tullen, mutta on jotenkin noloa pyytää apua. Kaupasta ostetaan sitten punaisen lapun tuotteita jos löytyy ja lihaa pakkaseen...
 
Jos jotakin tarvitsee, eikä lahjoituksena saa, niin menkäähän tori.fi! Tein juuri kaupat kestovaippasetistä: uusia ja käyttämättömiä kestovaippoja 3 kuorta ja 5 sisävaippaa yhteensä 20 euroa. Ja varsinainen aarre oli tämä: hyväkuntoinen, siisti ja kolaroimaton vauvan turvaistuin 10 euroa! Vauvan sänky tullaan varmasti myös etsimään tuota kautta, mutta sitten kun vauva on syntynyt. Ensimmäiset pari viikkoa menee varmasti oikein hyvin siinä äitiyspakkauksen laatikossa ja osaksi toivottavasti onnistuu unet kantoliinassa. Ja pikkuhiljaa kierrellään kirpputoreja, siellä on aivan ihania pikkuvauvan vaatteita 50 centillä ja eurolla - paljon halvempaa kuin kankaiden ostaminen.

Ajattelin ottaa tavoitteeksi, että pärjäisin kokonaan ilman vaunuja. Luin niin kannustavia kokemuksia kantoliinan käytöstä, että toivon itsekin pystyväni samaan. Joillain ihmisillä on niin hieno asenne, että tulee oikein kateelliseksi. Huolimatta ympäristön paineista ja ihmettelyistä, yksikin äiti oli kasvattanut kolme lastaan ilman vaunuja. Ja oli vielä selvinnyt ilman koliikkeja ja suurempia ongelmia - kantoliinan käytöstähän on ilmeisesti vain positiivisia seurauksia :-)

Ensin hoidetaan vuokrat, vakuutukset ja ruokaa kaappiin, vasta sen jälkeen tavaroita - joista harvempi on usein edes täysin välttämättömiä. Tuttipullojen steriloijat ja lämmittimet voivat olla joillekin mukava lisä keittiöön, mutta välttämättömyyksiä ne eivät ole. Joten, vaikka monet näyttävät keräävän hurjasti "kaikkea tarpeellista vauvalla", niin en ainakaan itse lähde siihen mukaan enkä varsinkaan huolestu kun itse en sellaisia edes aio hankkia. Vauva tarvitsee välttämättömyysinä rakkautta, läheisyyttä, ruokaa, lämpöä ja kuivat vaipat. Kylpyamme on sitten kiva lisä, ja onneksi niitäkin saa eurolla.
 
Sen olen kyllä pistänyt merkille että iso osa lastentarvikebisneksestä on vain tapa rahastaa pesää rakentavia äitejä ;)  Ihan hirveesti liikkuu poiskantohintaan tai ilmaiseksi lasten tarvikkeita, vaunuja, vaatteita yms.  Monesta asiasta pystyy kyllä lasten kanssa säästämään.  Ruuat voi tehdä itse, vaatteet ja vaipatkin jos käsityötaitoja riittää jne.  Lapset ei onneksi sillä lailla osaa tilaakaan kaivata kuin aikuiset, riittää että on lämmin koti ja ruokaa pöydässä.  Itse oon asunut kouluikäiseen asti kaksiossa, meitä oli siis neljä siellä, minä ja sisko makuuhuoneessa ja vanhemmat parvisängyssä olohuoneessa.
 
olkaa sitten myös tarkkoja kun ostatte netin kautta käytettyjä. Trokareita on paljon liikenteessä jotka myyvät todella kalliilla käytettyjä tavaroita, verrattaessa tosiaan siihen kun jotkut puoli-ilmaiseksi antavat.

Omat vanhemmat kertoneet kuinka vähällä sitä oikeasti pärjää pienen lapsen kanssa. Rahareiät alkaa sitten teini-iän lähestyessä... :)
 
Joo kiskureita piisaa, etenkin merkkivaatteiden kohdalla (pop, metsola, ticket jne). Onneksi lapsi ei niitä merkkivaatteita kaipaa ja hyvän saa edullisemminkin. Tosin valitettavasti näkee trokausta myös ns. halpismerkkien kesken, ammattilaiset käy tyhjentämässä kauppojen alerekit ja myyvät yleensä täsmäkirppiksillä uuden hinnalla.
 
Itseäkin vähän jännittää kuinka tulemme rahallisesti pärjäämään kun jään äitiyslomalle. Olen osa-aikatöissä ja opiskelija, mieheni on osa-aikatöissä myös. Hyvin olemme saaneet rahaa kerättyä jo onneksi ja olemme päättäneet ostaa mahdollisimman paljon tavaroita käytettynä. Kestovaippoja olemme päättäneet myös yrittää jos niissä onnistuisimme :)
Toivottavasti mies saisi kokopäivätöitä, meidän asuinalueella vaan rasituksena on tuo ruotsinkielen pakollinen osaaminen..
Mutta hätätilanteessa myymme vaikka toisen auton :D
 
Laskin tuossa yhtenä päivänä, että vauvan tarvikkeisiin mennyt nyt n. 200 euroa, pikkaisen alle. Eli halvalla on päästy, kun niin paljon on tullut lahjoituksina vaatteita ja nuo yhdistelmävaunut. Kallein ostos on puinen kehto, sekin käytettynä. Vielä pitäisi perus-hoitotarvikkeita ostaa, rasvoja ja semmoisia. Tosin haaveilen myös vaatelipastosta, kun tykkäisin pitää vaatteet laatikoissa jne... Aijuu, niitä vaippoja pitäisi hankkia. Oon vielä kahden vaiheilla että kokeilenko kestovaippoja vai niitä kerttiksiä. Voi jos osais ommella itse....
 
Oho aika hyvin ootte kyllä saanu hankinnoissa säästettyä sitten! :) Kun mietit noita kerttiksiä ja kestovaippoja niin onhan sekin jo taloudellisempaa, että käyttää edes osan aikaa esim. päivällä kestovaippoja :) Ja siinäkin mielessä, että jos meinaa useamman lapsen hankkia niin sit on jo vaipat valmiina. Itse olen jo tehnyt muutaman kappaleen ennenkun olin raskaanakaan :)
 
Onpa huojentavaa tietää, etten ole ainoa! Taloudellinen stressi on huipussaan, koska ennen raskaaksi tuloa tein vuorotöitä ja keikkailin. Keikkailua ei ole nyt tullut harrastettua, kun on tämä huimaus vienyt työkyvyn. Vakityöstä saan kyllä sairausajan palkat, mutta hieman huolestuttaa loppukevät. Työnantaja vaihtaa tehtäviäni 15. maaliskuuta enkä tiedä mihin joudun. En tiedä kuinka paljon tunteja saan  ja uhkaavat antaa vähän... Muihin töihin en tietenkään voi tässä kunnossa hakeutua. Pelkään joutuvani KELA:n maksamalle sairaslomalle ja sittenhän elämästä putoaa pohja viimeistä myöten.
 
Itse olen vakituisessa työssä ja raha-asiat ei sinänsä huoleta kun palkka on keskiluokkaa ja tulot kuitenkin vakituiset, samoin miehellä. MUTTA, ei sitä rahaa silti koskaan liikaa ole, joten olen minäkin ottanut taktiikakseni hankkia kaiken tulevalle pienelle joko hyväkuntoisena käytettynä tai sitten hieman huonompikuntoisena itse tuunaten. Esim. vaunuista pyydetään mielestäni järjettömiä hintoja kaupassa, jopa 900e!! (Verrattaen, myin pienen "kauppakassi" autoni vuosi sitten eteenpäin, ja se maksoi ostajalle 500e.) Saisin siis kaksi käytettyä vanhempaa autoa yksien rattaiden hinnalla.. Itse sain käytetyt vaunut (uutta vastaavat) tuttavaltani halvalla, 100e. Hyvää tavaraa tosiaan löytyy halvalla, kun vai viitsii etsiä! :)

Joku kertoi taloushuolista, kun mies on osa-aikatyössä. Eikös miehen olisi järkevää yrittää hakea muualta töitä, että saisi kokopäivätyön kun on perhe elätettävänä tai koittaisi vanhassa työssä neuvotella itselleen enemmän työtunteja? Ja joku kertoi sos. ja terveysalalla keikkatyötä tekevästä miehestä; teinä en olisi huolissani! Hoitajille tai muutoin alallla työskenteleville riittää keikkaa niin paljon kun sitä jaksaa tehdä ja usein keikkatyöstä (tuntipalkalla siis) maksetaan paremmin kuin kuukausipalkkalaiselle. Ja keikkatyötä voisi lisäksi tehdä useammassa paikassa, niin ei olisi "vajaita työviikkoja", jos ei yhdestä paikasta saa täysiä tunteja. Itse toimin ainakin em. tavalla alalla opiskellessani ja keikkaillessani. ;) Vinkkinä vain! 
 
Minä opiskelin vielä kun yllätysvauva ilmoitti tulostaan ja mies sai samaan rytäkkään lomautuslapun kouraan (oli tätä työpaikkaa ennen ollut jonkin aikaa työttömänä), joten kyllähän sitä välillä tuli kasvatettua harmaita hiuksia ja purtua hammasta yhteen.

Rahaa ei paljoa ollut, mutta vaatteet lapselle tuli kirppareilta hankittua, ihanat sukulaiset ompelivat petivaatteet, suvun jokaisella kersalla kiertäneet pinnasänky, syöttötuoli yms. saatiin ilmaiseksi, vaunut sorruttiin hankkimaan osamaksulla.. Mitään lastenhuoneremonttia ei tehty tai joka ainoaa pesänrakennusvietistä kärsivälle äidille suunnattua hilavitkutinta hankittu, mutta ihan onnelliselta ja tasapainoiselta tuo lapsi silti vaikuttaa.

Nyt kun mies on taas vakituisessa työssä, uskaltaa jo hengittää. Laskuja on vielä vino pino, mutta suunta ei ole kuin ylöspäin. Minä jatkan vieläkin kirppareiden kiertämistä ja tuunaan vanhoja sukulaisten lahjoittamia huonekaluja kun ei uusia ole vara ostaa. Ainakaan vielä.

Elämä on silti aivan mallillaan, lukuunottamatta sitä etten mielelläni veisi kovin pientä hoitoon, vaan pakko minunkin on yrittää työelämään päästä kiinni.

Vasta ihan vähän aikaa sitten tajusin, ettei tavallisilla duunareilla kellään oikeastaan oikeasti ole rahaa; on osamaksuja, luottoja, luottokortteja, helvetillisiä asuntolainoja.. Ei tässä elämässä edes oikeasti ole kyse siitä kilpailusta, että kenellä on eniten rahaa, vaan siitä, kuka eniten näyttää siltä kuin rahaa olisi.

Meidän arkipäivä on halvempien ratkaisujen hakemista eikä mitään kerskakulutusta, mutta ei se päälle päin niin näy. Tuttava pariskunnalla on kummallakin vakityö, mutta silti rahaa ei nyt äippäloman aikaan juuri ole koska kun tulot kasvavat, niin myös menot.

Tavallisen ihmisen varakkuus on hyvin usein vain velkarahalla hankittua ulkokuorta; jos katsoo tilastotietoja, jokainen jonka tuntee ei voi olla keskimääräistä varakkaampi ainakaan näissä tavallisten ihmisten piireissä ;)

Me ollaan vain hamstereita kapitalismin juoksupyörässä, joten ei kannata ottaa stressiä siitä jos ei ole vara ostaa kaikkea mitä markkinointi-ihmisten mielestä pitäisi ostaa :) Jos muuten pystyy onnellisena pysymään ja pitämään nälän loitolla, on minusta elämä mallillaan!
 
Meillä kummallakin ihan ok vakityöt ja hieman säästöjäkin, mutta hirvittää kyllä tipahtaa hoitotuelle. Onneksi siihen nyt on vielä tovi aikaa, kun poikakin vasta 2 kk. Normaalisti stressaan raha-asioita suht helposti, mutta nyt olen päättänyt yrittää välttää sitä viimeiseen asti. Pakkohan sitä on vain jollain tapaa selvitä! Itseäni huolettaa kyllä mies, joka on täysin huoleton asian suhteen. Tuntuu jotenkin siltä, ettei oikein tajua mitä tuleva vaatii...
 
*viittaa innokkaasti* Täällä yksi köyhä pariskunta! :D Itse jäin työttömäksi 31.12, avomies opiskelee huhtikuuhun saakka. Toivon mukaan hän saisi töitä valmistumisensa jälkeen sille ajalle, kunnes 8.7 siirtyy armeijaan...meillä LA 19.7 :P Itse haen myös sinnikkäästi töitä, mutta ei nuo työnantajat tunnu suosivan meitä raskaana olevia.. :D Tämän tilanteen takiahan mietimme ensin aborttia, mutta olisi ollut molemmille liian kova paikka ja nyt emme voisi olla onnellisempia että pikkuinen tulee elämäämme :) Tiukkaa tulee olemaan, mutta kumpikaan ei ole mikään rikas missään vaiheessa ollut, niin niukasti on totuttu elämään :) Oikeastaan kaikessa voi säästää jos vaan haluaa ja yrittää tarpeeksi.. :) Onneksi ihana tukiverkosto joilta saa varmasti apua suurimpaan hätään ja tottakai otamme kaikki valtiolta saatavat tuet irti mitä vaan saa :)
 
Takaisin
Top