Puoliso mukaan odotukseen

Nepeta Cataria

Seurustelun sensei
Heinämammat 2016
Elomammat 2018
Eloäidit 2020
Helmikuiset 2022
Toukokuiset 2024
Kuinka te olette ottaneet kumppanianne mukaan odotukseen? Mietin erilaisia keinoja ottaa kumppani raskauteen mukaan ja valmistaa siten mahdollisesti synnytykseen ja yhteiseen vauvanhoitoarkeen. Raskaus kun ei kovin kumppanille asti aluksi näy eikä tunnu.

Minä en ole vielä keksinyt kummempia tapoja tähän kuin et mies oli matkassa sen ekan neuvolakerran ja sitten tietysti NT-ultrassa. Perus NLA-käyntien arvon ajattelin jäävän kuitenkin vähäiseksi hänen näkökulmastaan. Päivittäin laitan hänelle viestiä kesken työpäivän, et mistä kohdin vatsaa tänään dopplerilla kuuluvat äänet (pikkuinen heittää volttia ja pyörähdyksiä minkä ehtii, ei ole kahta samanlaista päivää). Nyt sitten ajattelin antaa vatsani rasvauksen miehen hommaksi, ja huomasin että se taitaa olla vähän jännittävää kun hyvä että toinen uskaltaa koskea. :)
 
Muokattu viimeksi:
Meil on ollu mies mukana jokaisen lääkärin, neuvolan ja ultran. Tulee asia sillekin paljon konkreettisemmaks niin. Ja mä rakastan ku se silittelee mun masua :Heartred
 
Näin kolmannen odotuksessa raskaus on molemmille jo tuttu asia. Mies osallistuu ehkä nyt eniten niin että tekee enemmän kotitöitä ja leikkii ja hoitaa lapsia niin saan levätä. Kyllä mä kerron tuntemuksiani miehelle, jos sattuu paikalla olemaan ja jotain on mielessä ja pohditaan yhdessä tulevaa vauva-arkea, mutta ei mies nyt älyttömän kiinnostunut ole tästä raskaudesta ja jokaisesta yksityiskohdasta. Kuuntelee sujuvasti jos kerron, mutta ei juuri kysele.
Ultriin tulee jos vaan mahdollista työvuorojen kannalta. Ehkä käy neuvolassa jossain vaiheessa.
Mitään "tehtävää" en ole hänelle keksinyt. Tarpeen mukaan. Viime raskaudessa hieroi turvonneita jalkoja iltaisin ja varmasti myös tällä kertaa jos haluan.
Vauvan hoitoon on osallistunut aina kaikin mahdollisin tavoin ja aktiivisesti joten uskon, että myös tällä kertaa. Toki on huomioitava kaksi muutakin lasta, joten molemmille varmasti riittää tekemistä
 
Meillä myös kun on toinen lapsi tulossa, niin ei ihan hirveesti kiinnosta miestä nuo neuvola jutut. Toki jos on vapaata niin mukaan tulee ja ultrissa haluaa ehdottomasti olla mukana.
Ensimmäisessä raskaudessa oli tosiaan melkeinpä jokaisessa neuvolakäynnissäkin mukana, mutta nyt ne on jo niin tuttuja juttuja.

En oikein ole erikoisemmin yrittänyt keksiä mitään miten ottaa mukaan raskauteen....kyllä hän aina kyselee välillä vointiani ja kerron kyllä muutenkin kaikesta mahdollisesta :)
Ehkä joo vois pyytää miestä rasvaamaan masua, niin se ehkä lois hänelle sellaista yhteyttä helpommin myös hänelle.
 
Meillä on aika kylmän käytännönläheinen suhtautuminen tähän. Mä en todellakaan koe, että miestä tarvitaan neuvolassa vieressä istumassa kun multa mitataan verenpaine tai hb. Ei käynyt kertaakaan esikoisen aikana eikä ole tarvetta nytkään.
Nt-ultraan ei ole kumpaankaan päässyt, esikoisen aikana töiden vuoksi ja nyt sen vuoksi, ettei sinne lasta saa ottaa ja päiväkoti oli silloin kiinni. Rakenneultraan kyllä sitten ehdottomasti. Raskaus konkretisoituu miehelle sitten kun alkaa liikkeet tuntumaan vatsan päältä.
Sillä, että en näe tarpeellisena miehen olevan mukana neuvolassa, ei tietenkään ole mitään tekemistä sen kanssa, millainen isä hän on sitten syntyneelle lapselle.
 
Meillä mies ei oo ollut vasta kun nt-ultrassa mukana ja tarkotus olis että tulis ees kerran käymään neuvolassakin ja rakenneultra tottakai.

Kyselee kovasti mitä masukille kuuluu ja silittelee mahaa iltasin. Nyt on kotona hoitanu suurimman osan hommista kun ite ollu vuodepotilaana. Dopplerin ostin just niin jos toi mies sais siitä iloa :)
 
Mun Mieheni saa (joutuu) tuleen jokaiseen neuvolaan ja ultraan mukaan. :)
Ja eniten ehkä huomaan sen mukana olon siittä että se kattelee isompaa autoa ja tutkii lasten tarvikkeita (rattaita ym.) ja suunnittelee ja remontoi lapsen huonetta. Ja kyllä mä sen olen pistänyt kuunteleen sydänääniä. Masun silittelystä nyt ei vielä hirveästi iloa ole samanlainen röllö se on kuin ennenkin. ehkä sitten kun alkaa liikkeet tuntua. Mut parasta on nähdä se hölmön onnellinen hymy miehen kasvoilla ultrassa ja sydän ääniä kuunnellessa.
 
Noh. Ekan kohdalla sain lähinnä raahata miestä neuvoloihin sun muihin väkisin, kun asia ei tuntunu hänestä odotusaikana kovin läheiseltä. Mies suhtautu koko raskausajan tosi varautuneesti raskauteen, eikä oikein uskaltanu siitä puhuakaan muille, ku vasta vähän ennen synnytystä. Synnytyksessäkin kysy, että voisko hän lähteä kattomaan salibadya kotiin :D Koitin kyl aina kertoo, että tässä vaiheessa meidän lapsen kehitys nyt on ja pyysin kokeilemaan vauvan potkuja. Hän ei kuitenkaan niistä niin kauheesti innostunu, joten en sitte väkisin halunnu pakottaakaan.

Mut nyt tokassa mies on ollu ihan mukana. Ekat viikot plussan jälkeen oli tosi varautunu, mut sen jälkeen on halunnu ite olla perillä lapsen kehityksestä. Hän tais enemmän odottaa ultraakin, ku minä. Mut en mä silti aatellu mitään erityisiä "tehtäviä" miehelleni keksiä, miten se vois osallistua raskauteen. Kyllä se lapsen syntymä sitte viimeistään konkretisoi sen lapsen syntymän. Jos mies haluaa itse jotain erityistä keksiä, niin en pane pahakseni :)
 
Mut nyt tokassa mies on ollu ihan mukana. Ekat viikot plussan jälkeen oli tosi varautunu, mut sen jälkeen on halunnu ite olla perillä lapsen kehityksestä. Hän tais enemmän odottaa ultraakin, ku minä. Mut en mä silti aatellu mitään erityisiä "tehtäviä" miehelleni keksiä, miten se vois osallistua raskauteen. Kyllä se lapsen syntymä sitte viimeistään konkretisoi sen lapsen syntymän. Jos mies haluaa itse jotain erityistä keksiä, niin en pane pahakseni :)

Jännä et miehesi syttyi tokan odotukseen enemmän. Luinkin jostain et miehet saavat vauvakuumeen helposti vasta kun heillä on jo yksi vauva. :)
 
Mies osallistuu niin että huolehtii mun vitamiinit joka päivä. Ite oon vähä huono huolehtiin tollasista. Ja tietty kantanut iltaisin enemmän vastuuta lapsista kun mä alan olla työpäivän jälkeen aika puhki.
 
Ai niin, kyllähän se mies otti heti plussan jälkeen tehtäväkseen uuden isomman auton hankinnan :D mun mielestä sen olisi ehtinyt tässä keväämmälläkin hoitaa, mutta kovin oli kiire asialla ja kolmilapsisen perheen auto on jo :wink
 
Mun ei oo myöskään tarvinnut keksiä mitään etttä miten otan raskauteen mukaan. Esikoisessa raportoin aina uusista tuntemuksista ja hän mielellään kuuli niistä ennen kuin sitten masukin alkoi kasvaa ja hänellekin asia konkretisoitui :) esikoisen kanssa oli mukana melkein kaikilla nla käynneillä ja molemmissa ultrissa.

Ihanasti hän on nytkin alussa huomioinut tekemällä enemmän kotitöitä ja antanut levätä kun voin alkuun tosi pahoin. Kävi hakemassa kaupasta pillimehuja ja mehujäitä kun niitä pyysin :D viikonloppuna totesin ääneen että tokan synnytys taitaa minua jännittää enemmän kuin ensimmäinen ni sanoi ihanasti että kyllä me siitä yhdessä selvitään. Muutenkin hän on usein korjannut kun olen sanonut että odotan tätä lasta että "me odotamme" :D hän kokee siis olevansa vahvasti odotuksessa mukana ja ihana niin :)

Sen sijaan en voisi kuvitellakaan häntä pakottavani joka ikiselle käynnille ja tutkimukseen mukaan: esim labraan!! Mua huvitti joulukuussa suuresti kun olin sokerirasituksessa ja sinne tuli selvästi kanssa nuori pari alkuraskauden sok.ras. kurkkimaan lepohuoneeseen että mahtuvatko! Onneksi eivät :D ei siellä oo tilaa kun potilaille, ihan naurettava ajatus että ottaisin miehen sinne kahdeksi tunniksi tyhjää toimittamaan kun itse sain kerrankin lukea lehtiä rauhassa xD
 
Mulla oli mies esikoista odottaessa mukana sokerirasituksessa, ja ihan hyvä kun en ois hereillä pysynyt ilman apua. Ny toista odottaessa ei lähtenyt sokerirasitukseen mukaan, mutta sekin johtui enemmän aikatauluongelmista. Meillä ei labrassa myöskään oo kyllä mitään tilaongelmia...

Neuvolassa tuo on pääsääntöisesti ollut mukana ja nt-ultrassa nyt tokassakin. Polikäynneille ei oo lähtenyt mukaan, kun niissä voi huonoina päivinä mennä se 10 tuntia..
 
Mä kerron ja näytän miehelle kun tulee viikko täyteen, että mltä pikkuinen (noin suunnilleen) nyt näyttää. Ja ollaan koitettu pitää niin, että hän joka päivä silittää mahaa ja juttelee :) Menee siinä samalla kun telkkaria katsotaan. Ultriin ja neuvolaan tulee mukaan. Meille tosiaan ensimmäinen tulossa joten kaikki vielä uutta ja jännää molemmille. En olisi ikinä uskonut, että se voisi olla näin ihana mulle raskausaikana. :)
 
Meillä mies oli ekaa odottaessa mukana kaikissa neuvoloissa melkein loppuraskauteen asti ja ultrissa tietenkin. Nyt odotetaan kolmatta ja ei nähty järkeväksi, että mies tulisi neuvolaan mukaan, kun se pidentäisi työpäiviä sitten illasta ja se aika olisi pois multa ja lapsilta kuitenkin. Ultriin tulee ehdottomasti mukaan ja ekassa neuvolassa oli myös.

Ja se auto taitaa täälläkin olla päällimmäinen asia miehen mielessä, farmari-Focukseen kun ei mahdu kolmea istuinta takapenkille. :D Raportoin hänelle kyllä vauvan liikkeistä ja muista asioita sitten ja ihan kiinnostuneena hän niitä kuuntelee. :) Yhdessä koko perhe sitten seurataan kirjasta, minkä kokoinen vauva nyt on ja miten se on kehittynyt. :)
 
Mun mies on ollut mukana varhaisultrassa ja np-ultrassa ja odottelee nyt kovasti rakenneultraa. Neuvolakäynneille ei ole päässyt töiden vuoksi mukaan, enkä ole olettanutkaan että sinne edes tulisi. Aina kyllä kyselee, että millon sulla on taas neuvola ja sitten käydään juurta jaksain läpi mitä neuvolassa tapahtui, mitä puhuttiin ja millaset oli verenpaineet ja sykkeet ja kaikki :D Kyselee päivän aikana vointia ja huolehtii olenko syönyt ja rasvailee ja paijaa masua ja on innoissaankun vatsa on alkanut kasvaa.

Mies myös odottaa aina kovasti, että viikon vaihtuessa luen hänelle mitä sillä viikolla on luvassa vauvan kehityksessä. Nyt ollaan puhuttu vauvavakuutuksesta, tulevista hankinnoista ja sellaisesta. Mies on myös suunnitellut miten aikoo pitää kesäloman ja isyyslomia sitten kun vauva syntyy. Tosi kivasti on kyllä mukana kaikessa ja on innoissaan, sitä on ihana katsella! :Heartred
 
Mies on ollu mukana ultrassa ja ny tänää oli mukana neuvolassa, tulossa myös neuvolalääkärille mukaan ja sit seuraavaan terkan neuvolaan kans. Ja ny on opetellu tekee monipuolisemmin ruokaaki, tänää teki pottumuussin sillä aikaa ku mie paistoin lihapullia :Heartred aiemmin osas tehä italianpataa ja karjalanpaistii.

Kyl siitä viel kunnon koti-iskä kuoriuu :Heartred
 
Meillä mies odottaa ja jännittää, lukee ja suunnittelee ehkä jopa enemmän kuin minä.
Se haluaa selata raskaus-appejä mun kännykästä ja tarkistaa netistä jokaisen oireen mitä mulle ilmaantuu, et onko normaalia tässä kohtaa raskautta jne. Mulle käy tää järjestely, säästääpähän multa aikaa :Heartred

Mä hoidan tän kantamisen ja fyysiset oireet - hän muut.

Ihan on rikki hän jos ei pääse mukaan ultriin ja neuvolaan (yksi on jäänyt välistä), labroihin oon saany mennä ihan ite. Ja meidän neuvolantäti on ihana kun se kyselee ja juttelee miehen kanssa kans tosi paljon.

Isompi ja erityisesti turvallisempi auto on koko ajan hankinta listalla, mut se taitaa olla odottaville isille aika normaalia :)
 
Takaisin
Top