puoliso istumassa, kokemuksia?

aamutar

aamutar

Oman äänensä löytänyt
Elikkä siis, puolisolle tuli lähtö istumaan. Heti alkuun sanon,että kyse on pienestä tuomiosta (5kk), eikä mieheni ole ketään tappanut. Mutta haluaisinkin tietää onko muilla kokemuksia? Itseäni ahdistaa, masentaa ja itkettää näin alussa kokoajan.
Olen siis raskaana,laskettu aika elokuussa. Tässä on muutenkin kokoajan tunteet pinnassa,ja todella herkkä olen ollut tämän ensimmäisen kolmanneksen ajan.

Kertokaa minkä avulla selvisitte, jos olette olleet samassa tilanteessa. Kiitos
 
En tiedä lohduttaako yhtään, mutta eikö miehesi kuitenkin pääse kotiin ennen vauvan syntymää? Saat varmasti käydä häntä katsomassa ja luulen, että puolisoillekin tarjotaan keskusteluapua tai jonkinlaista tukea, ainakin kun on perheenlisäystä tulossa. Jos ei tarjota, niin varmasti neuvolassa voi tunteita vuodattaa. Moni nainen viettää raskausaikansa yksin, kyllä sinäkin siitä selviät ja ei synnytykseenkään tarvitse yksin mennä, sinne saa jonkun tukihenkilön matkaan jos miehesi ei pääse, mikset ottaisi vaikka parasta ystävääsi? Ystävät ovat muutenkin tukenasi, kannattaa heitä pyytää mukaan neuvolaan ja ultriin jos et halua yksin mennä.

Eikö ensikertalaisille yleensä nuo tuomiotkin hyvällä käytöksellä lyhene? Varmasti miehelläsi on motivaatiota käyttäytyä, koska teille on lapsi tulossa.

Hyvin te selviätte! Häntä pystyyn vaikka hakaneulalla!!
 

Terve!

Mulle jäi kanssa käsitys, että eikös miehesi kuitenkin pääse ennen lapsen syntymää takaisin vapaalle? Se varmasti lohduttaa, ettei sitä arkea tarvitse yksin lähteä kohtaamaan aivan kokemattomana. Onhan se tosi ikävää varmasti joutua yksin hoitamaan valmistelut lapsen tuloon, toisaalta saat sillä varmasti muutaman hyvän päivän itsellesi kun pääset vaunuja ja vaatteita kattelemaan (: 

Siskollani oli juuri poikaystävä 4kk istumassa. Nuoriahan nuo ovat eikä lastakaan ole, vasta olivat yhteiseen asuntoonkin muuttaneet. Sisko vain sitä sanoi, että alkuunhan se on tosi vaikeeta olla yhtäkkiä yksin, mutta n. kuukaudessa sitä taas oppi olemaan ja valoa toi ehdottomasti joka viikkoinen piipahdus moikkaamassa miestään, sillä kuulemma jaksoi jatkaa, kun aina sunnuntaina pääsi toista näkemään. Ystäviä siskollani ei hirveämmin ole, joten siskoni suurimman osan aikaa pisti sitten töihin ja harrastuksiin, salillakin käytiin kahdesti päivässä (hän on siis töissäkin naisten kuntosalilla vetämässä jumppia, näiden lisäksi vietti siis vapaa-aikansakin sielä, ilmaiseksi kun pääsi). 

Mä luulen kyllä, että alun vaikeuden jälkeen siekin pärjäät oikein kivasti, vaikka tavallista herkemmillä olisitkin (= Kyllä se siitä, ja toinenhan tulee aina takasin. Ja hei, onpahan sentään sielä kiltisti, eikä vaikka baarissa kavereiden kanssa ;D

 
Hänellä on kaksi tuomiota, pituudeltaan yhteensä 1v4kk. Mutta lähtikin istumaan nyt 5kk tuomiota. Uskon että pudottavat toisenkin tuomion tuohon samaan, eli tod.näk onkin koko tuomion. Mutta pääsee 2/3 elikkäs omien laskujeni mukaan noin 10-11kk. Vauvamme olisi noin 4kk kun vapautuu. Mutta kyllä minä selviän, sentään ei tuon pidempi. :) Kiitos vastauksista
 
No nyt on asenne ihan kohdallaan! (: 

Ja muistat sitten kun taas vaikeampi hetki tulee, niin tulet vaikka meille kirjoittamaan semmoisen ruikutusviestin, että oksat pois, ihan vaan että saat ite purettua vähän sitä huonoa happea ja fiilistä, ja selviteltyä itelleenkin niitä ajatuksia! 
Enpä itse ole täällä vau.fi:n foorumilla pyörinyt kun jonkun puolisen vuotta vasta tai jotain, mutta ihan hurjan tukevaa ja mukavaa porukkaa on täynnä (:
 
Takaisin
Top