Pukeutumissäännöt

[Bella Swan]

Onko ok pukeutua päästä varpaisiin vain yhteen väriin? Saako sandaalien kanssa käyttää sukkia tai häävieras pukea juhliin valkoisen mekon, entä pitääkö kirkkohäissä peittää olkapäät? Onko ok käyttää sekä löysää ylä- sekä alaosaa? Tai tiukkaa? Onko teillä pukeutumissääntöjä?

 

[Suski75]

Häissä ei kokomustaa tai kokovalkoista asua (naispuolisille) vieraille, eikä myöskään asua, joka vetää huomion pois hääparista. Hautajaisiin mustaa tai muuten todella tummaa väriä, ja reidet ja olkapäät peitettynä.

Muuten ei muita sääntöjä kuin järjestyslain mukaiset säännöt, eli julkisella paikalla ei sovi alasti liikkua.

 

[Miyn]

Aika lailla samat ajatukset kuin Suskilla.
Myös tilaisuuden / tilanteen luonteen mukainen pukeutuminen. Mökillä oleskelen toki pikkusortseissa, topissa ja crockseissa mutta en laittaisi näitä jos menen kaverin luo kahville -vaikka onkin tuttu ja läheinen ystävä. Ei ole enää tässä iässä tarvetta esitellä kiinteitä rintoja, kapoista vyötäröä ja hoikkia sääriä
Ne oli joskus 20 vuotta sitten.

 

[Lya M.]

Häissä ei kokomustaa tai kokovalkoista asua (naispuolisille) vieraille, eikä myöskään asua, joka vetää huomion pois hääparista. Hautajaisiin mustaa tai muuten todella tummaa väriä, ja reidet ja olkapäät peitettynä.

Muuten ei muita sääntöjä kuin järjestyslain mukaiset säännöt, eli julkisella paikalla ei sovi alasti liikkua.

Samaa mieltä Suskin kanssa.

Tosin pienten lasten kanssa voi hautajaisissa vähän joustaa, koska kovin pienille ei oikein kunnolla löydy mustia/tummia vaatteita. Edellisissä hautajaisissa tyttärellä oli tummansininen mekko, jossa oli helman alaosassa ihan vähän harmaansävyisiä kukkia. Muuta ei äkkisiltään löytynyt, eikä haluttu ostaa mitään kovin kallista.

Joskus näkee kaupungillakin niitä ”kesä-esoja” jotka voisivat mielellään käyttää edes jotain paitaa.

 

[Vargynja]

Ei ole muita kuin noita kohteliaisuus/tapasääntöjä. Siis aika lailla nuo mitä Suski luetteli. Mielestäni lapsella ei kuitenkaan tarvitse olla mustaa. Tumma tai valkoinenkin käy (näin ainakin minut on hautajaisiin lapsena puettu). Juhlissa muuten ylipäätään tilanteen luonteeseen sopivat vatteet. Muuten on ihan sama onko vaatteet samaa väriä, riemunkirjavat, löysät, tiukat jne.

 

[Ginger]

Jonkinlainen ohjenuora on. Häihin en menisi valkoisessa tai mustassa, hautajaisiin en pukeutuisi muuten, kuin tummaan. Pappani hautajaisissa minulla oli mustat suorat housut, joista sisareni räksytti minulle jälkeenpäin, mutta mielestäni naisen ei ole pakko hautajaisissa käyttää mekkoa tai hametta. On myös tärkeää, että sitä vaatetta on jonkin verran ees päällä, hieman välillä karmii, kun näkee juurikin näitä paidattomia kesämiehiä tai sitten teinityttöjä joilta suurinpiirtein näkyy puolet pakarasta. Kerran myös ravintolassa saattoi tulla kummallinen olo, kun tarjoilijamme leggingssit olivat kaksi kokoa liian pienet ja paljastivat läpikuultavina täysin hänen alushousunsa. Tunnen oloni epämiellyttäväksi, jos yllä on löysä yläosa sekä alaosa. Tiukoissa en niinkään, kunhan eivät täydet makkarankuoret ole. Tulee myös ehkä hieman epäsiisti olo, jos vaatetus on hirveän lepattava/ylikireä tai sitten täysin räikeästi väreiltään yhteensopimaton.

Lapsen kohdalla on hyvä kiinnittää huomiota vaatteiden painatuksiin ja niiden sanomaan. Itse joskus lapsena kuljin tyytyväisenä häröyksiä paidassa, koska en osannut silloin vielä englantia eikä äitinikään osannut sanoa mitä paidassa lukee..

Tärkeintä on kuitenkin viihtyä itse asussaan. Maalaisjärjellä osaa päätellä, mikä on sovelias pukeutuminen.

 

[Lya M.]

ra
Lapsen kohdalla on hyvä kiinnittää huomiota vaatteiden painatuksiin ja niiden sanomaan. Itse joskus lapsena kuljin tyytyväisenä häröyksiä paidassa, koska en osannut silloin vielä englantia eikä äitinikään osannut sanoa mitä paidassa lukee..

Itsellänikin oli joskus teininä paita, jossa oli japanin kirjoitusmerkkejä. Eipä ollut hajuakaan, mitä siinä mahdollisesti luki :D

En itse oikein pidä mistään ”love” tai ”sweet” painatuksista pienten tyttöjen vaatteissa. En myöskään ymmärrä, miksi pikkutyttöjen farkut ovat liian usein mallia supertiukka. Meidän neiti kun on perinyt isänsä järeät reidet, niin eiväthän nuo pillifarkut hänelle mahdu, eikä monta kokoa liian isojakaan voi ostaa.

 

[Shooky90]

Minusta jokainen taplaa tyylillään ja pukeutuu miten haluaa. Ei muiden vaatetus ole minulta pois, kuten ei minunkaan muilta. Kunhan ne vaatteet ovat ehjät ja siistit! En esim. voi sietää harmahtavia t-paitoja jotka joskus 4 pesua sitten olivat valkoisia. Yök. Kotona voi sitten näyttää miten järkyltä vain. Kulahtaneet legginssit, isot t-paidat ja feikkicrocsit kuuluu meidän pihalla hillumisen vakkarikalustoon.

Kohteliaisuudesta pukeudun itse esim. juuri häihin muuhun kuin valkoiseen ihan vain koska se saattaisi loukata hääparia. Sama koskee muita tilaisuuksia. En myöskään mene t-paita ja farkut päällä oopperaan.

 

[Vargynja]

En itse oikein pidä mistään ”love” tai ”sweet” painatuksista pienten tyttöjen vaatteissa.

Tämä on kyllä asia jota en ihan ymmärrä. Toisaalta love tai sweet ei ole niin paha kuin bitch, jota tuntui yhteen aikaan lukevan monella lapsella/nuorella paidassa. Toinen pukeutumistyyli, jota en ymmärrä on todella paljastavat vaatteet nuorilla tytöillä ja ihan lapsillakin.

 

[Suski75]

Öhh, mitä pahaa on teksteissä love ja sweet? Vai ymmärrättekö ne vain romanttisessa merkityksessä? Ihan sama love ja sweet on se, mitä englanninkieliset äiditkin vauvoilleen lepertelevät.

Se taas minusta on todella outoa, että aikuisia naisia kutsutaan vauvoiksi (baby, babe).

 

[Yölento]

Minusta muut saavat pukeutua niin kuin parhaaksi näkevät, mutta itselleni ja lapselleni minulla on sääntöjä.

Lapselle en hanki mitään tekstipaitoja enkä edes mitään supersankarivaatteita tms. Jos kuitenkin jostain saadaan lahjaksi, niin kyllä jotkut kesyt Ryhmähaut ja hämähäkkimiehet siedän, vaikka jälkimmäinen ottaa koville.

Itselläni en tykkää liian tiukoista vaatteista ja liian löysiä ei minulla olekaan. Mustaa käytän hautajaisissa ja häihin en pukeudu valkoiseen. Kirkossa olen olkapäät ja polvet peitettynä ja yleensä hattu päässä, paitsi talvella pipon riisun kyllä.
Sandaaleihin en laita sukkia, crokseja en käytä koskaan.
Kaikkien vaatteiden on väriltään ja malliltaan sovittava toisiinsa.

 

[Vargynja]

Tuli aiheeseen liittyen mieleen, miten teistä lasten on ja ei ole ok pukeutua? Onko lapsille pukeutumissääntöjä? Saako poika pukeutua/pojan pukea pinkkiin?

Mielestäni tässä pääasia on että lapsi tuntee olonsa hyväksi ja miellyttää vanhempia. Liian paljastavia vaatteita tai niitä bitch paitoja en ymmärrä jollain 10-vuotiailla. Enkä ihan tajua tyyliin 2-vuotiaiden Spiderman vaatteita. Eihän sen ikäiset voi vielä niin isojen juttuja fanittaa. Värien suhteen en näe ongelmaa pukea lasta mihin väreihin hyvänsä. Varsinkin vähän isompi lapsi, joka jo kertoo minkä värisiä vaatteita haluaa saattaa hyvin haluta sen "tyttöjen" tai "poikien" vaatteen. Enkä näe syytä sanoa tytölle että et saa sinistä tai pojalle että et saa punaista.

 

[Yölento]

Lasten vaatetuksessa oleellisinta minulle on, että on toimivat. Siis helppo pukea eikä häiritse liikkumista eikä leikkejä. Mekko ei edes tytöille ole läheskään aina paras ratkaisu, esimerkiksi polkupyörällä ja puussa kiipeillessä, kuperkeikoissa, kontatessa helmat on tiellä tai polvien suojaus puutteellinen.

Minua sattuu silmiin, jos lapsen vaatetuksessa värit riitelevät, mutta onneksi lapsillani taitaa olla yhtä tarkka värisilmä, kun pukeutuvat niin, ettei silmiini satu. Nuo supersankarivaatteet jo mainitsinkin, että inhoan niitä.

 

[Shooky90]

Minusta käytännöllisyys ennen kaikkea lasten vaatteissa! Pitää olla hyvin istuvat, mukavat ja kaikin puolin toimivat vaatteet. Merkillä ei ole väliä, mutta jos joku kalliimpi merkki toimii/vaate on hyvä niin tottakai käytän. On meilläkin esim. Adidaksen verkkapuku ja Niken lenkkarit. Pitää kuitenkin muistaa että lapsi on lapsi, ei mikään pieni aikuinen. Vaatteet saavat likaantua ja kulua.

Printtipaitoja ja logollisia asuja on meidän 1 v. pojalla vaikka kuinka paljon, enkä näe niissä mitään pahaa (Mikki Hiiri, Bamse, Leijonakuningas, Avengers, Ryhmä Hau, Muumit...). Itsekin käytän melkein joka päivä t-paitoja joita koristaa joku TV-hahmo tai hauska teksti. Tekstit ei minua haittaa kunhan ymmärtää mitä paidassa lukee ja tekstin sisältö ei loukkkaa ketään. :)

Ja lopuksi: meidän pojalla on pinkit kumpparit ja sadeasu, kukallinen collegepuku, minun vanhoja vauvanvaatteitani jne. Väristä tai mallista väliä, jos lapsi viihtyy ei sukupuolella ole väliä. Mekko on kivan viileä kesällä mutta on meidän rasavillille vähän epäkäytännöllinen... Mutta jos poika joskus tulevaisuudessa sellaisen itselleen haluaa, sen myös saa. Kuten aiemmin mainitsin: ei ole keltään pois jos käyttäjä itse viihtyy vaatteisaan.

 

[Uusperhesatu]

Aika vähän on mitään sääntöjä. Kuten moni muukin, en hautajaisiin menisi kovin paljastavassa asussa enkä häihin kokovalkoisessa. Muutenkin pyrin pukeutumaan tilanteen mukaan, eli ei työpaikalle lyhyissä shortseissa jne.

Lapsilla sääntöjä on vielä vähemmän. Tilanteen ja sään mukaan pukeudutaan, mutta mitään värisääntöjä tai muitakaan ei ole. Keskimmäisellä poikaoletetulla on useampikin mekko koska haluaa niitä välillä käyttää, eikä minusta pippelillisyys ole kovin pätevä syy kieltää mekon pukemista. Oma vaatemakuni ei aina mene yksiin lasten makujen kanssa, ja silloin lapsen maku voittaa, jos vaate vain on puhdas ja säähän sopiva. Eli vaikken itse niistä printtipaidoista ym niin syty, en niitä lapsilta kiellä. Tosin esikoisen kanssa näimme vaatekaupassa paitoja, joissa luki "f*ck you" tai simppelisti vain "f*ck" - sellaista en pukisi enkä ostaisi. :D

 

[Ginger]

Tuli aiheeseen liittyen mieleen, miten teistä lasten on ja ei ole ok pukeutua? Onko lapsille pukeutumissääntöjä? Saako poika pukeutua/pojan pukea pinkkiin?

Mielestäni lapsella on vielä vähemmän sääntöjä kuin aikuisella. Kunhan lapsella on säänmukaiset ja puhtaat sekä oikeankokoiset vaatteet, se on ookoo. Oltiin sitten melkein missä tahansa. Tietysti virallisemmissa paikoissa on ehkä ihan hyvä kiinnittää hieman enemmän huomiota, mutta en itse kyllä katso kieroon vaikkei lapsi olisikaan mitenkään erityisesti puettu.
Suosin lapsella paljon värejä ja kuoseja, rakastan kuvaprinttejä ja teemoja. Mielestäni on kamalinta, jos lapsi puetaan yksitoikkoisesti ja kuviottomasti. Ellei sitten lapsi nimenomaan itse niin tahdo. Meillä on molemmilla pojilla kaikenvärisiä vaatteita kaapissa. Esikoisella on jonkin verran vanhemmilta sukulaislapsilta saatuja vaatteita ja niissä on kieltämättä vähän yksitoikkoista värimaailmaa, lähinnä tummansinistä. Mutta muuten on värejä, printtejä, supermiespaitoja, koirankuvia, bamsea jne. Poika osaa itsekin varsin hyvin ottaa kaapista yhteensopivat vaatteet, niin ei ole ongelma antaa itse valita. Vaikkei ne joskus yhteen sopisikaan, ei sekään haittaa. Pinkkikin on ok, isommalla taitaa olla paritkin pinkit sukat ja pienemmällä on muutamassa bodyssa pinkkiä.
Naapurin täti tuli yksi päivä juttelemaan ja totesi, että jaa, hän on luullut että meillä tyttö leikkii pihalla, mutta sehän onkin poika. Ihmettelin vähän, kun on kuitenkin lyhyet hiukset ja on hyvin selvästi pojan näköinen, niin mistä tämä oletus. Vähän vanhempi täti-ihminen, niin varmaan olettanut vaatteiden värien perusteella tytöksi, vaikkei tosiaan pinkkiä/punaista yms ihan hirveästi käytä.