Puheen kehitys
- Ketjun aloittaja DT
- Aloituspäivämäärä
Olisin kiinnostunut kuulemaan, miten eteviä kaikki jo puheentuotossaan ovat. Meidän kahta ikävuotta lähestyvä poitsu ei juuri puhua pukahda ja kun esikoinen (tyttö) puhui 2-vuotiaana täydellisiä, monen sanan pituisia lauseita (osasi vielä taivuttaa sanat oikein, ei äännevirheitä ärrää lukuun ottamatta eli puhe oli lähes täydellistä) niin alkaa hieman huolettaa. Meidän poitsun sanat ovat: auto, äiti/äitä, isi, ainu ja amppa (Vainu ja Samppa Ryhmä Hausta), mamma (maito/vesi). Lisäksi osaa lähipiirin lasten ja koirien nimet sekä hau hau (koira), mau (kissa), ammuu (lehmä), bää (lammas) jne. Mitään anna tms. ei edes vielä tule. Oo (joo), o-ou sekä ei yms. kyllä tulee. No usein poikien puheen kehityksessä on "viivästymää" ja 2-vuotiaana katsotaan enemmänkin, ymmärtääkö puhetta ja kun jokunen sana tulee niin ok ja 3-vuotiaana vasta pitäisi tulla viimeistään niitä lyhyitä lauseita, mutta kyllä tämä asia hieman tahtoo mietityttää. Jaksaisi edes kirjoja kuunnella, mutta nekin keskittyvät niihin autoihin/koneisiin (muut eivät tahdo kiinnostaa). Tietää kyllä telaketjut, vilkkuvalot, ohjaamot yms. 
mutta
pitääpä ottaa asiaksi alkaa testata tuota sanavarastoa hieman laajemminkin, vaikka normi puhetta (esim. toimintaohjeita) ymmärtääkin.
muttapitääpä ottaa asiaksi alkaa testata tuota sanavarastoa hieman laajemminkin, vaikka normi puhetta (esim. toimintaohjeita) ymmärtääkin.
Meillä pieni tarinoi nykyisin pääosin kolmen sanan lauseilla, äännevirheitä on joitain ja jotkut sanat tulevat 'väärinpäin' esim. Nipsu on Nispu. Pitempiä sanoja/vaikeampia sanoja pohditaan, treenataan ja yritetään sekä lyhennetään käyttöön sopivaksi. Neuvolassa on kerrottu hänen olevan ikäistään edellä puheessa.
Meillä DT ei tule varsinaisia muita ymmärrettäviä sanoja kuin pupu, äiti.. Öö ja jotain muita joo/ei/ohhoh yms tokkaisia. Lisäksi tekee vaan tuota kun kysyy mikä eläin niin osaa sanoa mitä ne sanovat. Ja tietääkin toooosi monen eläimen äänet puhetta kyllä ymmärtää mutta ei puhu. Kaverini sanoi että heilläkään ei ole pojat puhuneet kun vasta reippaasti yli 2veenä, tytöt taas aiemmin. Kyllä mäkin olen välillä pohtinut kun ei enempää puhu mutta uakon että ajan kanssa. Lähempänä kolmea ikävuotta taidetaan tutkia sitten enemmin jos edelleen näyttää ettei puhele mitään.
puhetta kyllä ymmärtää mutta ei puhu. Kaverini sanoi että heilläkään ei ole pojat puhuneet kun vasta reippaasti yli 2veenä, tytöt taas aiemmin. Kyllä mäkin olen välillä pohtinut kun ei enempää puhu mutta uakon että ajan kanssa. Lähempänä kolmea ikävuotta taidetaan tutkia sitten enemmin jos edelleen näyttää ettei puhele mitään.
Meillä on pysytty lähinnä yhdessä sanassa, osa niistä on melko selkeitä ja osa ei yhtään.
Tosiaan yksittäisiä sanoja kuten lamppu, sukka, kukka, kakka, pupu, lammas = lamma, orava = ovavava, pallo = appu, vauva, pappa, äiti = äitiä, iskä = äiti tai pari kertaa kuultu ikki, vaippa = enti, kenkä = enti, ohoh, hyvä!, eikä, ei = eitä jne..
K-kirjain tulee tosi syvällä kurkkuäänteellä, en tiedä johtuuko halkiosta vai onko normaalia.. Kissa ja koira sanotaan erilailla äännetyillä K kirjainten kasalla, jota ei osaa kyllä matkia saatikka kirjoittaa
Eläinten äätelyitä osaa jonkin verran, mutta niistäkin suurin osa on melko omituisia.. Kukkokiekuu on taas niitä K-kirjaimia kasana kurkussa, apina sanoo mää, lehmä ampuu jne..
Kaksisanaisia lauseenalkuja on tähän asti tainneet olla vain "ei oo" ja "siääää äiti", eli siellä iskä
Jotkin sanat käyvät kerran virheettöminä esillä ja sen jälkeen ei ole kuulunut, mm. tyttö, hissi ja mamma.
Tosiaan yksittäisiä sanoja kuten lamppu, sukka, kukka, kakka, pupu, lammas = lamma, orava = ovavava, pallo = appu, vauva, pappa, äiti = äitiä, iskä = äiti tai pari kertaa kuultu ikki, vaippa = enti, kenkä = enti, ohoh, hyvä!, eikä, ei = eitä jne..
K-kirjain tulee tosi syvällä kurkkuäänteellä, en tiedä johtuuko halkiosta vai onko normaalia.. Kissa ja koira sanotaan erilailla äännetyillä K kirjainten kasalla, jota ei osaa kyllä matkia saatikka kirjoittaa
Eläinten äätelyitä osaa jonkin verran, mutta niistäkin suurin osa on melko omituisia.. Kukkokiekuu on taas niitä K-kirjaimia kasana kurkussa, apina sanoo mää, lehmä ampuu jne..
Kaksisanaisia lauseenalkuja on tähän asti tainneet olla vain "ei oo" ja "siääää äiti", eli siellä iskä
Jotkin sanat käyvät kerran virheettöminä esillä ja sen jälkeen ei ole kuulunut, mm. tyttö, hissi ja mamma.
Meillä alkanut tulla puhetulvaa viimeisen parin kk aikana. Nyt tulee 2-3 sanan lauseita, paljon uusia sanoja, mutta myös äännevirheitä. Esim. L ääntyy monesti j-kirjaimeksi(?) mikä kuulostaa omaan korvaan ihan oudolta.. Muitakin "virheitä" löytyy ja nyt olen alkanut miettiä tutin osuutta asiaan ja yleensä puheeseen, tähän asti on saanut tuttia pitää (todella) paljon, mutta nyt haluan rajoittaa uniaikaan. Ihan siksi, että alkoi puhua tutti hampaiden välissä ja ns. sössöttää tutin takaa.
Meiän poika ei puhu. Omaa kieltä kyllä mutta ei vielä mitään minkä hyväksyisi sanaksi. Tässä vuoden sisällä on useampi sana tullu joitain kertoja selkeesti mut sit unohtaa. Esim. vaippa, pallo, tähti ym. Yrittää kyllä nytkin jonkun verran puhua mutta omia sanoja käyttää. Neuvolassa sanottiin että jos ei 10+ ymmärrettävää sanaa tule 2v iässä niin laitetaan lähetettä puheterapeutille joka opettaa kommunikoimaan lapsen kanssa joka ei osaa vielä asiaansa sanoa.
Meidän poika on puhunut ihan hirveästi ihan pienestä asti. Ensin tuli tietenkin sitä ihan omaa siansaksaa ja tuossa tämän kesän aikana, eli noin puolitoistavuotiaana alkoi puhua suomea. Nyt tulee jo pitkiä lauseita ja suurin osa kieliopillisesti tosiaan oikein. Tänään esim. kertoi lelukuvastoa selatessamme, että "ei oo kattoa avoautossa, pitäisi laittaa talvella katto". Päiväkotiin käytiin tutustumassa ja siellä johtajatar näytti pojalle kuvaa kysyen mikä siinä on. Poika vastasi "lintu", johon johtajatar oli että hyvä hyvä, niinpäs on. Meidän poika jatkaa "lintu lentää korkealla taivaalla, lentää talveksi etelään, siellä on lämmin". Loksahti johtajattaren leuka auki! 
On siis puheen kehityksen kanssa hirmuisen taitava. Tuolla perhekerhoissa ja -kahviloissa tosiaan hyvin huomaa, kun on muita samanikäisiä, jotka puhuvat ihan muutamaa sanaa. Olen itse vanhempieni kertoman mukaan myöskin ruvennut puhumaan tosi aikaisin, puolitoistavuotiaana pitkiä lauseita. Että kyllä tämä varmasti paljon geeneistäkin on kiinni.
Ja niinhän se on, että ensin kehittyy se passiivinen sanavarasto, eli oppii ymmärtämään puhetta ja asioiden nimiä ja sen jälkeen sitten alkaa se oma puheen tuottaminen.
On siis puheen kehityksen kanssa hirmuisen taitava. Tuolla perhekerhoissa ja -kahviloissa tosiaan hyvin huomaa, kun on muita samanikäisiä, jotka puhuvat ihan muutamaa sanaa. Olen itse vanhempieni kertoman mukaan myöskin ruvennut puhumaan tosi aikaisin, puolitoistavuotiaana pitkiä lauseita. Että kyllä tämä varmasti paljon geeneistäkin on kiinni.
Ja niinhän se on, että ensin kehittyy se passiivinen sanavarasto, eli oppii ymmärtämään puhetta ja asioiden nimiä ja sen jälkeen sitten alkaa se oma puheen tuottaminen.
Indie, teillä on kyllä taitava lapsukainen. Kuulostaa meidän esikoiselta, joka tosiaan puhui hieman pikkuvanhasti alkuunsa, kun puhui täydellisiä lauseita ja juurikin selitti vaikka mitä ennen kahta ikävuotta. Nyt juuri 4-vuotiaana kova halu kirjoitella ja kirjoittaa helppoja sanoja jo itsekseenkin. En tosin kannusta hanakasti vielä siihen suuntaan, mutta toki kun itse kiinnostunut, autan, jos kysyy esim. miten mikin kirjoitetaan.
Huojentavaa kuulla, että muidenkin muksuissa niitä, jotka ovat vielä ihan sanatasolla ja eri asteista kielenkehitys on/ovat eri vaiheissa. Yksilöllistähän se onkin. Meillä poika ymmärtää kyllä ihan hyvin sanoja eli jospa se tuosta vähitellen, kun sanoja tulee kuiteski lisää puheessaki. Toki nimeän asioita ja puhutaan lapselle paljon, mutta suostuu kuuntelemaan/lukemaan ainoastaan autokirjoja, joten varmasti esikoisella oli laajempi sanavarasto, kun luimme todella paljon kirjoja laidasta laitaan ja ihan pienestä asti, kun oli niistä todella kiinnostunut.
Huojentavaa kuulla, että muidenkin muksuissa niitä, jotka ovat vielä ihan sanatasolla ja eri asteista kielenkehitys on/ovat eri vaiheissa. Yksilöllistähän se onkin. Meillä poika ymmärtää kyllä ihan hyvin sanoja eli jospa se tuosta vähitellen, kun sanoja tulee kuiteski lisää puheessaki. Toki nimeän asioita ja puhutaan lapselle paljon, mutta suostuu kuuntelemaan/lukemaan ainoastaan autokirjoja, joten varmasti esikoisella oli laajempi sanavarasto, kun luimme todella paljon kirjoja laidasta laitaan ja ihan pienestä asti, kun oli niistä todella kiinnostunut.
Ei meilläkään tyttö puhu juuri mitään selkeitä sanoja, keväällä/alkukesästä oli laajempi sanavarasto kuin nyt, tavallaan. Siis toki ymmärtää kokoajan enemmän ja haastavia asioita, puhuu paljon, mutta juuri kukaan ei saa siitä selvää kuin sanoista tulee vaan ensimmäiset tavut... En jaksa stressata vielä. Kaipa ne sitten 2v neuvolassa puuttuu jos tarvis.
Mutta tosi isoja eroja kyllä on. Mun kaverin 1,5kk nuorempi poika puhuu jo pitkiä lauseita ja laulelee lauluja, myös itse keksimiään.. ihan uskomatonta seurata noita kahta lasta keskenään, mutta mun tyttö on nyt vissiin kehityksessä keskittynyt motorisempiin puoliin tjtn.. palapelejä meillä tehdään sujuvasti jo 10 palan normi(ei siis nuppi/kolo)palapelejä, kellukkeilla ja räpylöillä ui isossa altaassa jo iin kovaa, että saan itse ihan kunnolla uida vieressä ja palloa on opittu heittämään, potkimaan, vierittämään ja pomputtamaan yms.. luulen ettei nyt vaan riitä rahkeet puheeseen keskittymiseen, mutta kaikki aikanaan!
Mutta tosi isoja eroja kyllä on. Mun kaverin 1,5kk nuorempi poika puhuu jo pitkiä lauseita ja laulelee lauluja, myös itse keksimiään.. ihan uskomatonta seurata noita kahta lasta keskenään, mutta mun tyttö on nyt vissiin kehityksessä keskittynyt motorisempiin puoliin tjtn.. palapelejä meillä tehdään sujuvasti jo 10 palan normi(ei siis nuppi/kolo)palapelejä, kellukkeilla ja räpylöillä ui isossa altaassa jo iin kovaa, että saan itse ihan kunnolla uida vieressä ja palloa on opittu heittämään, potkimaan, vierittämään ja pomputtamaan yms.. luulen ettei nyt vaan riitä rahkeet puheeseen keskittymiseen, mutta kaikki aikanaan!
Meidän poika alkoi myös 1,5v puhumaan pieniä lauseita ja nyt puhuu ja laulaa säkeistöjä lauluista. Kaikki äänteet eivät ole silti ihan hallussa ja juuri Nipsu on Nispu ja takaisin on katasin. Mutta pääosin ymmärretään toisiamme. :D
Meillä mennään viel yksi sana kerrallaan. Oikeita sanoja on paljon, mut on myös niitä mitkä pitää tietää.
Esim. yhdessä vaiheessa ihmeteltiin, ku aamulla poika hokee Kuka, kuka ja osottaa eteiseen. Me kuviteltiin jo, että hän näkee jo jotain mitä me ei nähdä, ku sit selvis, että kuka tarkoittaa ruokaa!
Oli nälkä.
Noita kirjainten sekamelskoja ja puuttuvia kirjaimia on myös, esim. ukki on ikku, Vainu on Ainu, niiku DT:lläkin. :)
Hyvä muisti pojalla kyllä on. Se asia pääsee yllättämään aina. Myös puheen ymmärrys on hyvä, kuuntelu on sit taas mielialasta kiinni.
Mutta kyllä tää kommunikointi helpottuu tässä kokoajan.
Esim. yhdessä vaiheessa ihmeteltiin, ku aamulla poika hokee Kuka, kuka ja osottaa eteiseen. Me kuviteltiin jo, että hän näkee jo jotain mitä me ei nähdä, ku sit selvis, että kuka tarkoittaa ruokaa!
Oli nälkä.Noita kirjainten sekamelskoja ja puuttuvia kirjaimia on myös, esim. ukki on ikku, Vainu on Ainu, niiku DT:lläkin. :)
Hyvä muisti pojalla kyllä on. Se asia pääsee yllättämään aina. Myös puheen ymmärrys on hyvä, kuuntelu on sit taas mielialasta kiinni.
Mutta kyllä tää kommunikointi helpottuu tässä kokoajan.
Meillä tyttö ei paljoa pukahtanut ennen kuin 1,5-vuotiaana meni päiväkotiin, kunhan mölisi jotain omaa kieltänsä. Kuukauden jälkeen alkoi tulla uusia sanoja lähes päivittäin, huvittavaa tosin että hoidossa hän ei niitä sanonut. Nykyään ääntelee ja osoittelee edelleen, mutta myös sanoo yksittäisiä sanoja sekä harjoittelee erilaisia tavuja ym. Yleisin sana on varmaan isi (on aika vahva isäkausi menossa...), lisäksi mamma, pappa, tettä (vettä), hei hei, kissa, kaka (kala), kikka (tikka), namnam (mikä tahansa ruoka), piipaa (hälytysajoneuvo) jne. Eläimistä puhuu usein sillä miten ne ääntelevät, esim. koiran nähdessään haukahtaa kovaa ja korkealta. Ymmärrys taas on ihan uskomaton! Tai ainakin meitä vanhempia ällistyttää, likalle kun voi selittää suht yksityiskohtaiset ohjeet ja tyyppi osaa toimia niiden mukaan. Eri asia toki haluaako... Mutta komppaan Sumppia, koko ajan helpottaa!
Nykyään ääntelee ja osoittelee edelleen, mutta myös sanoo yksittäisiä sanoja sekä harjoittelee erilaisia tavuja ym. Yleisin sana on varmaan isi (on aika vahva isäkausi menossa...), lisäksi mamma, pappa, tettä (vettä), hei hei, kissa, kaka (kala), kikka (tikka), namnam (mikä tahansa ruoka), piipaa (hälytysajoneuvo) jne. Eläimistä puhuu usein sillä miten ne ääntelevät, esim. koiran nähdessään haukahtaa kovaa ja korkealta. Ymmärrys taas on ihan uskomaton! Tai ainakin meitä vanhempia ällistyttää, likalle kun voi selittää suht yksityiskohtaiset ohjeet ja tyyppi osaa toimia niiden mukaan. Eri asia toki haluaako... Mutta komppaan Sumppia, koko ajan helpottaa!
Meillä ekat sanat tuli varmaan joskus vuosi sitten ja siitä lisääntyi tosi hitaasti, ja käytössä oli aina vain muutama eri sana kerrallaan. Nyt syksyn mittaan puheen kehitys on ollut nopeampaa ja uusia sanoja tulee hurjaa vauhtia ja lauseet on useamman sanan mittaisia. Lauseet on kuitenkin paljon yksinkertaisempia meillä, kuin nuo mitä Indie omasta pojastaan kertoi, meillä ne on tyyliin "minä syön isse lusikalla, äiti hakee sinut kotiin, menen isin kanssa potalle jne". Lausuminen ei ole täydellistä, ja etenkin pitkiä sanoja lyhennellään surutta jättämällä osa tavuista pois. Myös esim h-kirjain puuttuu mun mielestä kokonaan sanoista toistaiseksi. Välillä taivuttaa sanoja hienosti ja esim verbejä aikamuodossa tai persoonan mukaan, mutta esim sinä ja minä käsitteinä ei ole vielä ihan hanskassa, eli ei osaa niitä käyttää oikein ainakaan systemaattisesti.
Mun kaverilla on poika, joka on meidän tyttöä päivän nuorempi ja vaikka hän selvästi ymmärtää asioita erittäin hyvin, niin ei juurikaan puhu. Oikeita sanoja on muutama ja sitten on jonkin verran hänen omia sanoja/äänteitä millä kommunikoi. Keskittyminen hänellä on mun mielestä paljon parempi kun meidän tytöllä ja motorisesti on varmaan kans vähän taitavampi. Uskoisin että tää on just näitä perinteisiä tyttö-poika eroja, joihin toki on suuriakin poikkeuksia, kuten tuossa yllä jo tulikin esiin.
Mun kaverilla on poika, joka on meidän tyttöä päivän nuorempi ja vaikka hän selvästi ymmärtää asioita erittäin hyvin, niin ei juurikaan puhu. Oikeita sanoja on muutama ja sitten on jonkin verran hänen omia sanoja/äänteitä millä kommunikoi. Keskittyminen hänellä on mun mielestä paljon parempi kun meidän tytöllä ja motorisesti on varmaan kans vähän taitavampi. Uskoisin että tää on just näitä perinteisiä tyttö-poika eroja, joihin toki on suuriakin poikkeuksia, kuten tuossa yllä jo tulikin esiin.
DT, teidän poika on varmaan meidän pojan salainen kaksonen
Poika ei pienempänä todellakaan jaksanut kuunnella satujen lukemista, mun äiti oli ihan äimänä kun hän oli lukenut satuja sekä mun veljelle että mulle, ja ihan pienestä pitäen ja tää ei sitten oikeasti suostunut kuuntelemaan.
No, erilaisia kirjoja alkoi sitten 1 vuoden jälkeen katsoa, mutta ei tykkää oikein edelleenkään runomitasta. Lauluista tykkää ihan hirveästi ja tanssii usein jos lauletaan tai tulee musiikkia. Ja komentaa laulamaan lisää kun laulu loppuu.
Olen itse äännellyt ja imitoinut asioita, ja poika tekee samaa. Esim. jos kysyn, tuleeko tekemään kahvia äidille kapselikeittimellä, niin joskus vahvistan kysymystä toistamalla ne äänet, mitä keitin pitää kun se tekee kahvia... poika halusi tässä yhtenä päivänä, että laitettaisiin Mario Cart pyörimään, ja äänteli samalla lailla kun pelissä kuuluu kun on lähtölaskenta.
Kun äiti ei ymmärtänyt pojan "koi", niin haukkui pari kertaa. Joitain sanoja on ruotsiksi, mutta kun konsonantteja puuttuu välistä niin ne "osatut" sanat on pakko tietää, jotta puhetta ymmärtää. Toki sama ihan suomeksikin, ovat aika epäselviä.
Lisäksi poika tehostaa puhetta joillain käsimerkeillä. Varmaan hyötyisi tukiviittomista.
Mutta en ole kauhean huolissani, koska ihan 1-2 kk sisään tuntuu tulleen pojalle tarve puhua ja sitä myötä näitä huonohkoja sanoja, mutta sanoja kuitenkin.
Poika ei pienempänä todellakaan jaksanut kuunnella satujen lukemista, mun äiti oli ihan äimänä kun hän oli lukenut satuja sekä mun veljelle että mulle, ja ihan pienestä pitäen ja tää ei sitten oikeasti suostunut kuuntelemaan.
No, erilaisia kirjoja alkoi sitten 1 vuoden jälkeen katsoa, mutta ei tykkää oikein edelleenkään runomitasta. Lauluista tykkää ihan hirveästi ja tanssii usein jos lauletaan tai tulee musiikkia. Ja komentaa laulamaan lisää kun laulu loppuu.
Olen itse äännellyt ja imitoinut asioita, ja poika tekee samaa. Esim. jos kysyn, tuleeko tekemään kahvia äidille kapselikeittimellä, niin joskus vahvistan kysymystä toistamalla ne äänet, mitä keitin pitää kun se tekee kahvia... poika halusi tässä yhtenä päivänä, että laitettaisiin Mario Cart pyörimään, ja äänteli samalla lailla kun pelissä kuuluu kun on lähtölaskenta.
Kun äiti ei ymmärtänyt pojan "koi", niin haukkui pari kertaa. Joitain sanoja on ruotsiksi, mutta kun konsonantteja puuttuu välistä niin ne "osatut" sanat on pakko tietää, jotta puhetta ymmärtää. Toki sama ihan suomeksikin, ovat aika epäselviä.
Lisäksi poika tehostaa puhetta joillain käsimerkeillä. Varmaan hyötyisi tukiviittomista.
Mutta en ole kauhean huolissani, koska ihan 1-2 kk sisään tuntuu tulleen pojalle tarve puhua ja sitä myötä näitä huonohkoja sanoja, mutta sanoja kuitenkin.
Emma93
Näppärä viestien naputtelija
Meillä on myös tooosi puhelias pikku neiti. Tulee 4-5 sanan lauseita ja kyllä kuulee kun tyttö puhuu, koventaa ääntään ja toistaa asiaansa jos ei heti vastaa hänelle. Huvittavinta on nyt ollut tuon joulukalenterin kanssa kun on lelukalenteri niin aina ottaa kalenterin käteen ja ravistelee, sitten toteaa kovaan ääneen että jotain täällä on! Suurimman osan puheesta ymmärtää ulkopuolisetkin, osaa hyvin selkeästi ilmaista itseään. Yksi päivä oltiin kylässä tätini luona niin tuumasi vain että tätin luo jään yöksi. Osaa siis taivuttaa sanat lähes aina oikeinkin. Aivan mahdoton höpöttäjä, on varmaan mummoonsa tullut.. liikunnallinen puoli kehittyi tosi nopeasti niin en ihmettele jos kielellinenkin puoli kehittyy näinkin nopeasti. Hyvin osasi jo vuoden iässä juosta ja samalla palloa potkia, kuperkeikkaa tehdä jne niin nyt on tuo puhe puoli alkanut enemmän kiinnostaa vaikka hyvin vilkas on edelleenkin.
Tulee 4-5 sanan lauseita ja kyllä kuulee kun tyttö puhuu, koventaa ääntään ja toistaa asiaansa jos ei heti vastaa hänelle. Huvittavinta on nyt ollut tuon joulukalenterin kanssa kun on lelukalenteri niin aina ottaa kalenterin käteen ja ravistelee, sitten toteaa kovaan ääneen että jotain täällä on! Suurimman osan puheesta ymmärtää ulkopuolisetkin, osaa hyvin selkeästi ilmaista itseään. Yksi päivä oltiin kylässä tätini luona niin tuumasi vain että tätin luo jään yöksi. Osaa siis taivuttaa sanat lähes aina oikeinkin. Aivan mahdoton höpöttäjä, on varmaan mummoonsa tullut.. liikunnallinen puoli kehittyi tosi nopeasti niin en ihmettele jos kielellinenkin puoli kehittyy näinkin nopeasti. Hyvin osasi jo vuoden iässä juosta ja samalla palloa potkia, kuperkeikkaa tehdä jne niin nyt on tuo puhe puoli alkanut enemmän kiinnostaa vaikka hyvin vilkas on edelleenkin.
Muokattu viimeksi: