Pomo

Marzipaani

Puuhakas puhuja
Mun aiheena on pomo. Sain uuden pomon lokakuussa ja alusta asti on kyllä synkannut hyvin ja tullaan tosi hyvin toimeen jne. Mutta nyt on pikkuhiljaa alkanut ärsyttää, kun hän tunkee mulle kaikenlaista tekemistä mitä voisi itse tehdä. Ja pitäisi tehdä itse, jotta osaa silloin jos minä olen lomalla tai sairastamassa! Eniten ärsyttää, kun joudun hänen mokiaan korjaamaan vaikka osaisi kyllä itsekin korjata. Onhan sekin totta, että hänellä on muita hommia tulevien uudistustenkin takia ja hän setvii yhtä isompaa ongelmaa, mutta ei ne kyllä koko päivää vie joka päivä ja varmana ehtisi tekemään edes osan noista kämmeistään jne. Edelleen on kiva ihminen ja näin, mutta toi nyt vaan on alkanut ärsyttämään ja paljon! Ihan kun en tässä stressaisi ihan tarpeeksi niistä hommista mitä itse teen ja vielä tämänhetkinen elämäntilanne siihen päälle. Siis ihan "vaan" esikoisen odotus, ei sen dramaattisempaa tässä menossa, mutta onhan siinä ihan tarpeeksi, kun yhdistetään työstressi siihen päälle. No nyt lipsahti sivuraiteille :D Tuntuu nyt siltiä, että pomo kasaa mun niskaan kaiken mitä ei itse halua/viitsi tehdä ja mun ärsytyskynnys laskee päivä päivältä. Kauhulla odotan sitä päivää, kun vastaan että "Tee v*ttu ite äläkä mulle kaikkea delegoi". Tuntuu ettei ole kaukana toi päivä :D

Toukokuun puolella aion kertoa raskaudesta ja sanon samalla, että en aio ottaa mitään ylimääräistä stressiä mistään enkä tee ylitöitäkään (ei niitä kyllä ole kuin pari kertaa vuodessa) tai muuten käy huonosti. Saa nähdä mitä täti siihen sanoo :D

Ihanaa kun täällä on tällainen avautumispaikka! Helpotti heti, kun sai purkaa vähän mieltä tänne.
 
pahoittelut pomostasi! Tuo delegointi on tuttua tännekin. Usein huomaan tekeväni sellaisia asioita, joihin minulla ei valtuuksia edes olisi. Mutta toisaalta omaa erikoisalaani ei ilman minun konsultaatiotani pysytisi tekemäänkään :) Mikä ei aina ole kiva juttu... huoh, sitä työn määrää välillä... Mutta hienoa, että pääset kohta kertomaan raskaudestasi :)
 
Onpa ihania nämä meidän pomot :) onneksi ensi viikolla on 3 työpäivää vaan ja sitten pääsen hermolomailemaan viikoksi. Sitten pitäisi käydä valaisemassa pomoa tilanteesta ja vielä oikeasti uskaltaa sanoa, että alkaa tekemään ihan itse nyt korjauksia jne, mitkä hänelle kuuluvat, niin pärjää sitten kun minä jään pois. Ettei delegoi enää kaikkea minulle. Mielelläni kyllä autan, jos ei itsellä ole hirveä kasa töitä, mutta viimeaikoina on nyt ollut jo ihan riittävästi näitä omia kasaantuneena ja sitten ne delegoidut päälle. Yksi pomon nakittama homma odottaa vieläkin tekemistä, kun en ole ehtinyt/jaksanut.
 
Ymmärrän Marzipaani oikein hyvin, että sulla kiehuu nyt! Varsinkin, jos et vielä voi kertoa raskaudestasi. Jos pomosi on nainen, jolla on omia lapsia, niin luulisi hänen sitten ymmärtävän, kun kerrot raskaudesta ja siitä ettet aio ottaa ylimääräisiä paineita. Ja vaikka ei ymmärtäisi, niin asenteesi on mun mielestä oikea. Sulla on nyt muutakin ajateltavaa ja vaikka lapsen odottaminen ei niin dramaattista välttämättä olekaan, niin kyllä lapsesi ansaitsee äidin, joka pitää itsestään huolta esim. välttämällä turhaa stressiä.

Itselläni oli odotusaikana se tilanne, että koko ajan olisi pitänyt ravata jossain koulutuksissa, mutta en olisi millään jaksanu ja kun kärsin vielä pahasta pahoinvoinnista, niin pelotti ylipäätään lähteä mihinkään, kun koskaan ei voinut tietää koska pahoinvointi iskee. Siinä vaiheessa pomo ei vielä tiennyt raskaudestani enkä halunnut kertoakaan, joten vähän hankalaa oli. Tosin loppuraskaudesta oli vähän samaa ongelmaa eli koulutuksissa olis pitänyt käydä, mutta kun olin niin kamalan väsynyt, että hyvä kun edes normaaleista työtehtävistä selvisin. Sitten kerran sanoin, että minä en enää lähde mihinkään koulutuksiin enkä tee yhtään mitään ylimääräistä tai ota vastuutehtäviä. En vaan jaksa. Perille meni ;)

Koita vielä jaksaa pitää mölyt mahassa, vaikka vaikeaa se on ja hormonit vielä tekevät oman osansa. Kohta pääset kertomaan kuitenkin.
 
Juu kyllä jaksan vielä pitää mölyt mahassani Margeliini :) Pomo on n.35v nainen, ei lapsia, että siinä mielessä en tiedä paljonko ymmärrystä heruu. Toisaalta, on hänen ystävillään lapsia ja on varmasti nähnyt vierestä millaista raskaanaolo on. Ja kyllähän pomokin omin silmin sitten näkee jos väsyn liikaa stressin takia. Sairaslomallehan minä sitten jään jatkuvasti. Noh, toivotaan ettei tarvitse alkaa tappelemaan asioista, kun muuten niin hyvin tullaan toimeen :)
 
Kiitos vuononvaltiatar ! :)
Töitä meillä täällä riittää molemmilla nyt ihan hirveästi. Toivottavasti saadaan jo kesäkuun puolella helpotusta, koska minulle palkataan sijainen heti kun löytyy sopiva henkilö. Ei ainakaan lomalla tarvi olla yksin ja ahdistua työn takia :) edelleen jotain nakkeja minulle tunkee, mutta ei nyt niin paljon enää. Ja pomo oli tosi iloinen ja innoissaan, kun kerroin raskaudesta :)
 
Ainakin kasvotusten joo :D uskon kyllä, että on ihan aidosti iloinen. Kun on myöhemmin sähköposteissa jne sanonut itsekin, että täähän on vaan iloinen asia.
 
Ärsyttää,työnantaja...Sain neuvolasta todistuksen siitä,että yövuorot tulisi lopettaa. No,tämä ei sitten työnantajalle riitä,pitää kuulemma olla lääkäritodistus niiden kieltämiseen. Joten ei tässä auta muu kuin marssia työterveyslääkärille. Olen siis viikolla 18. Lähihoitajana toimin pienessä yksikössä,jossa yksin yöt valvotaan. Sanotaanhan jo tossa neuvolan oppaassa,että nostaminen yms on riski sikiön kehityksen kannalta ja että työnantaja on vastuussa jos jotain tapahtuu. :smiley-ashamed004 Päivävuoroissa voin kyllä toimia ok,koska silloin kaksi työntekijää vuoroissa.
 
Lienee jokin lainoppineiden fiksaatio vaatia noita todistuksia työterveyslääkäreiltä. Ilmeisesti liittyy jotenkin siihen, että työterveyslääkäri voisi paremmin arvioida työn kuormittavuutta, turvallisuutta jne. Nihkeää meininkiä silti! Mulla oli välillä tosin päinvastainen tilanne, työterveyslääkäri sanoi, ettei hän voi ottaa kantaa raskaudenaikaiseen terveyteeni ja kehotti pyytämään todistuksia neuvolasta...
 
Takaisin
Top