Poissa silmistä, mutta koko ajan mielessä...

Tällainen yllättävä ajatus varhaisultrasta:

En halua mennä varhaisultraan, koska pelkään että saisin huonoja uutisia ja haluan mahdollisimman pitkään nauttia tästä tunteesta että olen raskaana. Mielummin siis saan tietää huonot uutiset myöhemmin (jota toivottavasti en joudu kokemaan), että tätä onnellisuutta raskaudesta kestäisi pidempään.
 
Mulla on vähän tommonen tilanne, kun mitä Annika kirjoitti. Viimeksi käytiin varhaisultrassa vuotojen takia, ensimmäisellä kerralla ei näkyny muuta kun ruskuaispussi, halusi tarkistaa seuraavalla viikolla. Sitten näkyi pikkuinen ja sykekin vahvana. Eipä menny kun muutama päivä, niin meni kesken.
Että, mä ehkä vähän pelkään sitä, jos meen nyt ultraan, niin se menee sit taas kesken, vaikka tämä onkin pidemmällä, kun viimeksi. Nyt mä jaksan sitten oottaa ensi viikon keskiviikkoon, että on np-ultra. Katotaan sitten, romahtaako maailma vai ei.
 
Annnika: Voihan sen noinkin ajatella. :) Itse taas ajattelin sen juuri niin, että halusin mahdollisimman pian saada tietää, että raskaus etenee kuten pitää. Ettei myöhemmin joutuisi pettymään. Toki eihän se, että varhaisultrassa kaikki on ok, ole tae siitä että keskenmenoa ei voisi tulla. Toki käsittääkseni sydämen sykeen löydyttyä keskenmenon riski on jonkin verran pienempi. Näitä on sinällään turha pyörittää päässään. Aika näyttää miten raskaudessa käy.

Toivon onnea sinulle Annnika ja teille kaikille muillekin tätä lukeville raskauksissanne! :)
 
Takaisin
Top