Minkälainen oli plussakiertonne? Poikkesiko se jotenkin normaalista vai oliko se kuten mikä tahansa kierto? Oliko teillä jotain erityisiä tuntemuksia, oloja tai aavistuksia kyseisen kierron aikana?
Oma kiertoni on heitellyt kaikkea väliltä 22-44 vuorokautta, joista keskiarvo on noin 30 vuorokautta, kiitos Terolutien, joita aloin syödä, kun vuodot alkoivat tulla kahden viikon välein. Teroilla kiertoni pysyi suht koht tasaisena, joskin luteaalivaihe jäi aina noin 9-11 päivän mittaiseksi. Tässä plussakierrossa bongasin oviksen vasta kp 22, mikä oli tavallista myöhäisempi ajankohta, kun edelliset kierrot olivat noudatelleet ideaaliaikatauluja. Ovis kuitenkin hyödynnettiin tavalliseen tapaan, vaikka juuri sillä hetkellä oma tuntumani olikin se, että taas mennään ojasta allikkoon. Ajattelin, että koska ovis oli noin myöhään ja koska edelliset kiertoni olivat olleet 29 päivän mittaisia, jäisi luteaalivaihe taas tyngäksi, minkä takia raskauden alkamisen mahdollisuuskin olisi pienempi. Mutta yritettiin kuitenkin, koska ei siinä mitään menettänytkään.
Dpo 6 tunsin valtavaa painetta kohdun seudulla, johon liittyi myös sen verran kova kipu, että ulisin itsekseni ääneen. Mies ehti jo hätääntyä voinnistani, mutta itse arvasin heti, että kyse oli kiinnittymisestä, vaikka en vielä siinä vaiheessa uskaltanut toivoa liikoja. Päivien edetessä tavalliset pms oireet jäivät tulematta, joka vahvisti luottamustani siihen, että hedelmöittyminen oli todella tapahtunut. Toisaalta taas olin skeptinen kaiken suhteen ja yritin jättää mahdollisuuksien arpomisen vähemmälle keskittyen muihin asioihin. Aikahan sen näyttäisi, mitä tapahtuisi.
Dpo 12 yöllä heräsin outoon oloon, joka johtui todennäisesti lämpöjen noususta 37 asteen tuntumaan, ja nousin ylös kellon ollessa kolmen pintaan aamuyöstä. Hetken mielijohteesta marssin kylpyhuoneeseen ja kaivoin kaapista pari kylkiäisenä saamaani One Stepin raskaustestiä. Pissin tikkuun ja jätin testin lavuaarin reinalle kuivumaan sillä aikaa, kun kävin tekemässä itselleni pari voileipää keittiössä. Vasta syötyäni muistin testin, jonka olin tehnyt, ja kun tarkistin sen, oli siinä kaksi viivaa, joista toinen oli vielä selkeästi haaleampi, kuin toinen, mutta silti nähtävissä. En meinannut uskoa silmiäni, enkä testin tulosta, joten nakkasin sen viallisena roskakoriin (jota ennen otin siitä kuvan todistusaineistoksi) ja jatkoin uniani vielä pari tuntia. Herättyäni kaivoin testin roskakorista ja kääntelin sitä valossa puolin ja toisin. Ja kyllä siinä edelleen oli kaksi viivaa!
Dpo 12 illalla tein epäuskoisena ja neljän tunnin pidätyksellä uuden testin. Tai no, kaksi testiä :) Toinen oli apteekin herkkä ja toinen cb:n digi. Apteekin testiin piirtyi nopeasti kaksi punaista viivaa ja digi antoi tulokseksi raskaana 2-3. Näistäkin nappasin kuvan, jonka jälkeen kiljuin miehen paikalle. Yhdessä siinä sitten ihmeteltiin, naurettiin, itkettiin ja pyöriteltiin päitämme, koska tilanne oli niin uskomaton. Mutta totta!
Dpo 13 ja 14 aamulla en enää testannut, koska eipä se tulos siitä miksikään olisi muuttuunut. Siinä vaiheessa kiertoa lähinnä jännitin sitä, tuleeko täti paikalle plussasta huolimatta, ja miehellekin sanoin, että odotetaan ko ajan yli ennen kun juhlitaan. No, tädin tulon aika tuli ja meni eikä mitään oiretta mihinkään suuntaan tässä vaiheessa ollut. Jäätävä turvotus, ummetus ja ruokahaluttomuus ovat ainoa havaittavat muutokset olossani, mutta ehkä niitä oikeitakin oireita ehtii vielä tulla.
Eilen viikoilla 4+0 tein vielä yhden apteekin herkän testin, jotta näin, oliko viiva vahvistunut, sillä pelkään jatkuvasti, että jotain menee pieleen ja että tämä loppuu ennen kuin on alkanutkaan. No, testiin tuli kaksi tasavahvaa viivaa, joka ei jättänyt epäilystäkään asioiden laidasta. Nyt jäljellä on vielä yksi cb:n digi, jonka teen loppuviikosta, jotta näen, nousevatko viikot. Neuvola on varattu rv 8 paikkeille, jota ennen käydään varmaan ar- ultrassa yksityisellä, jos sinne asti päästään.
Yhtä odottamistahan tämä on :)
Oma kiertoni on heitellyt kaikkea väliltä 22-44 vuorokautta, joista keskiarvo on noin 30 vuorokautta, kiitos Terolutien, joita aloin syödä, kun vuodot alkoivat tulla kahden viikon välein. Teroilla kiertoni pysyi suht koht tasaisena, joskin luteaalivaihe jäi aina noin 9-11 päivän mittaiseksi. Tässä plussakierrossa bongasin oviksen vasta kp 22, mikä oli tavallista myöhäisempi ajankohta, kun edelliset kierrot olivat noudatelleet ideaaliaikatauluja. Ovis kuitenkin hyödynnettiin tavalliseen tapaan, vaikka juuri sillä hetkellä oma tuntumani olikin se, että taas mennään ojasta allikkoon. Ajattelin, että koska ovis oli noin myöhään ja koska edelliset kiertoni olivat olleet 29 päivän mittaisia, jäisi luteaalivaihe taas tyngäksi, minkä takia raskauden alkamisen mahdollisuuskin olisi pienempi. Mutta yritettiin kuitenkin, koska ei siinä mitään menettänytkään.
Dpo 6 tunsin valtavaa painetta kohdun seudulla, johon liittyi myös sen verran kova kipu, että ulisin itsekseni ääneen. Mies ehti jo hätääntyä voinnistani, mutta itse arvasin heti, että kyse oli kiinnittymisestä, vaikka en vielä siinä vaiheessa uskaltanut toivoa liikoja. Päivien edetessä tavalliset pms oireet jäivät tulematta, joka vahvisti luottamustani siihen, että hedelmöittyminen oli todella tapahtunut. Toisaalta taas olin skeptinen kaiken suhteen ja yritin jättää mahdollisuuksien arpomisen vähemmälle keskittyen muihin asioihin. Aikahan sen näyttäisi, mitä tapahtuisi.
Dpo 12 yöllä heräsin outoon oloon, joka johtui todennäisesti lämpöjen noususta 37 asteen tuntumaan, ja nousin ylös kellon ollessa kolmen pintaan aamuyöstä. Hetken mielijohteesta marssin kylpyhuoneeseen ja kaivoin kaapista pari kylkiäisenä saamaani One Stepin raskaustestiä. Pissin tikkuun ja jätin testin lavuaarin reinalle kuivumaan sillä aikaa, kun kävin tekemässä itselleni pari voileipää keittiössä. Vasta syötyäni muistin testin, jonka olin tehnyt, ja kun tarkistin sen, oli siinä kaksi viivaa, joista toinen oli vielä selkeästi haaleampi, kuin toinen, mutta silti nähtävissä. En meinannut uskoa silmiäni, enkä testin tulosta, joten nakkasin sen viallisena roskakoriin (jota ennen otin siitä kuvan todistusaineistoksi) ja jatkoin uniani vielä pari tuntia. Herättyäni kaivoin testin roskakorista ja kääntelin sitä valossa puolin ja toisin. Ja kyllä siinä edelleen oli kaksi viivaa!
Dpo 12 illalla tein epäuskoisena ja neljän tunnin pidätyksellä uuden testin. Tai no, kaksi testiä :) Toinen oli apteekin herkkä ja toinen cb:n digi. Apteekin testiin piirtyi nopeasti kaksi punaista viivaa ja digi antoi tulokseksi raskaana 2-3. Näistäkin nappasin kuvan, jonka jälkeen kiljuin miehen paikalle. Yhdessä siinä sitten ihmeteltiin, naurettiin, itkettiin ja pyöriteltiin päitämme, koska tilanne oli niin uskomaton. Mutta totta!
Dpo 13 ja 14 aamulla en enää testannut, koska eipä se tulos siitä miksikään olisi muuttuunut. Siinä vaiheessa kiertoa lähinnä jännitin sitä, tuleeko täti paikalle plussasta huolimatta, ja miehellekin sanoin, että odotetaan ko ajan yli ennen kun juhlitaan. No, tädin tulon aika tuli ja meni eikä mitään oiretta mihinkään suuntaan tässä vaiheessa ollut. Jäätävä turvotus, ummetus ja ruokahaluttomuus ovat ainoa havaittavat muutokset olossani, mutta ehkä niitä oikeitakin oireita ehtii vielä tulla.
Eilen viikoilla 4+0 tein vielä yhden apteekin herkän testin, jotta näin, oliko viiva vahvistunut, sillä pelkään jatkuvasti, että jotain menee pieleen ja että tämä loppuu ennen kuin on alkanutkaan. No, testiin tuli kaksi tasavahvaa viivaa, joka ei jättänyt epäilystäkään asioiden laidasta. Nyt jäljellä on vielä yksi cb:n digi, jonka teen loppuviikosta, jotta näen, nousevatko viikot. Neuvola on varattu rv 8 paikkeille, jota ennen käydään varmaan ar- ultrassa yksityisellä, jos sinne asti päästään.
Yhtä odottamistahan tämä on :)
Muokattu viimeksi:
Lähinnä siksi, että olin ihan varma etten ovuloinut ollenkaan, koska imetän vielä esikoista. Tai eihän se tavallaan yllätys ollut, kun on toista lasta toivottu jo hyvin pian esikoisen syntymän jälkeen. :)
