Pikku Kakkonen

[skrallan]

Heippa marrasmammat.
Enpä ole täällä käynyt sitten esikoisen raskausajan mutta nyt odottelen pikku kakkosta, LA 23.11, ja ajattelin kysyä teiltä muilta jotka odotatte toista tai kolmatta lastanne että onko alkuraskaus poikennut paljon edellisestä?  Itselläni ei pojastani ollut juuri mitään pahoinvointia saatika väsymystä. Nyt oksentelen päivittäin ja väsymys on aivan sietämätön...

Jos teillä muilla on näitä oireita niin miten selviätte arjesta esikoisen kanssa? Poikani on vasta 1v 5kk ja tarvitsee siis ymmärrettävästi seuraa koko hereillä olonsa ajan:) toki isäkin löytyy mutta jonkun on käytävä töissä.

Välillä tuntuu että väsymys on niin kova ettei millään jaksaisi sängystä nousta. Ja pahoinvointi ja oksentelu rasittaa entisestään. Onko vastaavia olotiloja ja hyviä pikkuniksejä arkeen:)

 

[kaylies]

täällä ootetaan pikkukakkosta. Ja käyn vielä yötöissä samalla ja esikoinen tosiaan vasta 1v3kk.

Oireet on sen verran edelliseen verrattuna lievemmät. Pahaa oloa on mutta ei oo nin pahaa että olisin töistä joutunut olemaan poissa kutten edellisessä. Pissattaa enemmä ja väsymys on tottakai mukana välilä jopa kovempana tottakai ku neitiä pitää hoitaa, mutta ei loppujen lopuksi vielä ylitsepääsemätöntä ole ollut. Tottakai mielellään nukkuisi enemmä ja lepäisi enemmä mutta tuleepahan liikuttua. Esikoiseen verrattuna jäin jo noin 7 viikolla sokereista kiinni joten raskausdiabetes on tässä mulla sitten mukana jo paljon aikasemmin.


Mulla huonot olot on pysyneet aisoissa että koko ajan jotai syö. ja suolasta ja salaatteja ja tuorekurkkua ja maitoa juonu ja jäätelöö syöny nii niillä on pysynyt ok. Ja sillä että annan tytön aika paljon myös itekseen leikkiä ja jos olen mukana leikkimässä nii olen lattiallakkii pitkällään nii jaksaa paljon helpommin. ja kaikken parasta on olla stressaamatta kotitöistä. ne kyllä kerkii tehä kunhan on olo parempi. ja miehet ovat niitä varten nyt sitten.

 

[-S-]

Pikku kakkosen LA on 1.12. ja esikoinen täytti tammikuussa vuoden. Pahoinvointi on tällä kierroksella näköjään ihan toista luokkaa kuin esikoisen kanssa. Oksettaa niin aamulla,päivällä, illalla kuin yölläkin. Vaikka syön vähän kerrallaan ja tiheästi niin ei mitään apua. Kahvia en pysty juomaan lainakaan. Vessassa saa rallata koko ajan, kauppa reissut pitää suunnitella vessojen mukaan  onneksi isä pärjää loistavasti esikoisen kanssa, ja luojalle kiitos mummoista!! Lasken viikkoja siihen että tulisi 12 viikkoa täyteen ja tämän olon pitäisi helpottaa.... Mulla on auttanut jugurtti ja banaani aamuisin, mut ei niitäkään jaksa koko päivää syödä. Juon niin paljon vettä kuin vain mahdollista, ettei vaan pääsisi kroppa kuivumaan. 
Mut eiköhän tää kaikki vielä pahemmaksi muutu ennen kuin helpottaa

 

[innna]

Täällä myös kakkosta odotellaan. Esikoinen 7kk joten ikäeroa tulee hieman alle 1v2kk. Kotona onneksi saanut olla, ei ole pahan olon kanssa tarvinut töissä olla :) paljon paljon pahempi olo kuin esikoista odottaessa, pönttöä halailtu jne. Muutama viikko sitten tuntui etten muuhun pysty kuin sängyssä makaamaan, huonon olon tullessa nappasin sitten vain tytön lelujensa kanssa ja juoksin makuuhuoneeseen, sain maata sängyllä neidin leikkiessä. Koko aja piti syödä, muuten tuli paha olo mutta myös syömisestä tuli paha olo. Nyt jo helpottanut kun viikkoja on enemmän, enää vain väsymystä :) 

 

[pupunen]

Täällä myös yksi toisen odottaja. Esikoinen on ihan just 1v3kk ja seuraavan la loka-marraskuun vaihteessa. Ikäeroa siis tulee se noin 1v9kk. 
Pahoinvointi on ollut muuten yhtä kamalaa kun ekallakin, mutta nyt tää on jatkunu pitempään. Ja lisänä on mieletön väsymys. Ekassa ei ollut väsymystä ollenkaan. Onneksi apuna on ollut anoppi, joka on tullut päiväksi aina silloin tällöin. Myös avomies on joutunut lähtemään kotiin aika monta kertaa kesken päivän. :( Onneksi on sellaisessa työssä että voi sen välillä tehdä. 
Olen myös huomanut, että mulla on nyt jo alkanu paikat "poksuun" ja särkyäkin on välillä ollut havaittavissa. Kynnet on taas tooodella hyvässä kunnossa ja kasvaa vauhdilla, se ei niinkään haittaa! ;)

Ainoa minkä mäkin oon huomannu hyväks, niin kotitöistä ei kannata niin ressata. Mies saa ne hoitaa, jos sitä häirittee (ja hän tekee ne ihan mielellään). Onnittelen itseäni hyvästä suorituksesta, jos saan laitettua päivän aikana tiskit tai pyykit. Pikkuneidin avustuksella! Hoituu hommat helpommin, jos ottaa pikkusen mukaan touhuumaan. Eipähän oo heti tekemässä pahojaan tai koheltamassa. Ja yllättävän hyvin jo tuo 1v3kk:kin osaa auttaa "äittää". :D Niin ja mä ainakin nukun päikkärit samaan aikaan neidin kanssa, helpottaa kummasti.
Eli ei tässä muuta voi sanoa, kun että täälläkin otetaan hyviä vinkkejä vastaan, mutta muuten mennään näillä! 

 

[pupunen]

Täällä myös yksi toisen odottaja. Esikoinen on ihan just 1v3kk ja seuraavan la loka-marraskuun vaihteessa. Ikäeroa siis tulee se noin 1v9kk. 
Pahoinvointi on ollut muuten yhtä kamalaa kun ekallakin, mutta nyt tää on jatkunu pitempään. Ja lisänä on mieletön väsymys. Ekassa ei ollut väsymystä ollenkaan. Onneksi apuna on ollut anoppi, joka on tullut päiväksi aina silloin tällöin. Myös avomies on joutunut lähtemään kotiin aika monta kertaa kesken päivän. :( Onneksi on sellaisessa työssä että voi sen välillä tehdä. 
Olen myös huomanut, että mulla on nyt jo alkanu paikat "poksuun" ja särkyäkin on välillä ollut havaittavissa. Kynnet on taas tooodella hyvässä kunnossa ja kasvaa vauhdilla, se ei niinkään haittaa! ;)

Ainoa minkä mäkin oon huomannu hyväks, niin kotitöistä ei kannata niin ressata. Mies saa ne hoitaa, jos sitä häirittee (ja hän tekee ne ihan mielellään). Onnittelen itseäni hyvästä suorituksesta, jos saan laitettua päivän aikana tiskit tai pyykit. Pikkuneidin avustuksella! Hoituu hommat helpommin, jos ottaa pikkusen mukaan touhuumaan. Eipähän oo heti tekemässä pahojaan tai koheltamassa. Ja yllättävän hyvin jo tuo 1v3kk:kin osaa auttaa "äittää". :D Niin ja mä ainakin nukun päikkärit samaan aikaan neidin kanssa, helpottaa kummasti.
Eli ei tässä muuta voi sanoa, kun että täälläkin otetaan hyviä vinkkejä vastaan, mutta muuten mennään näillä! 

 

[pupunen]

Täällä myös yksi toisen odottaja. Esikoinen on ihan just 1v3kk ja seuraavan la loka-marraskuun vaihteessa. Ikäeroa siis tulee se noin 1v9kk. 
Pahoinvointi on ollut muuten yhtä kamalaa kun ekallakin, mutta nyt tää on jatkunu pitempään. Ja lisänä on mieletön väsymys. Ekassa ei ollut väsymystä ollenkaan. Onneksi apuna on ollut anoppi, joka on tullut päiväksi aina silloin tällöin. Myös avomies on joutunut lähtemään kotiin aika monta kertaa kesken päivän. :( Onneksi on sellaisessa työssä että voi sen välillä tehdä. 
Olen myös huomanut, että mulla on nyt jo alkanu paikat "poksuun" ja särkyäkin on välillä ollut havaittavissa. Kynnet on taas tooodella hyvässä kunnossa ja kasvaa vauhdilla, se ei niinkään haittaa! ;)

Ainoa minkä mäkin oon huomannu hyväks, niin kotitöistä ei kannata niin ressata. Mies saa ne hoitaa, jos sitä häirittee (ja hän tekee ne ihan mielellään). Onnittelen itseäni hyvästä suorituksesta, jos saan laitettua päivän aikana tiskit tai pyykit. Pikkuneidin avustuksella! Hoituu hommat helpommin, jos ottaa pikkusen mukaan touhuumaan. Eipähän oo heti tekemässä pahojaan tai koheltamassa. Ja yllättävän hyvin jo tuo 1v3kk:kin osaa auttaa "äittää". :D Niin ja mä ainakin nukun päikkärit samaan aikaan neidin kanssa, helpottaa kummasti.
Eli ei tässä muuta voi sanoa, kun että täälläkin otetaan hyviä vinkkejä vastaan, mutta muuten mennään näillä! 

 

[Minnuska89]

Täälläkin yksi toista odottava. Esikoinen on 2v 1kk ikäinen ja minulta on kysytty että onko tämä uusi raskaus erinlainen kuin esikoisesta ja voin sanoa että on ihan erinlainen, ensinäkin mulla ei esikoisen aikaan ollut pahoinvointia laisinkaan, tässä raskaudessa on ihan hirveät pahoinvoinnit, ei tarvitse kuitenkaan oksentaa mutta yökkiminen on sitä jotakin inhottavaa ja kun mulla on silleen vielä että ihan sama onko maha täynnä vai tyhjä tai joku haisee pahalle tai ei haise niin yökkiminen alkaa ja saattaa yökkiminen kestää semmosen 10 yökkimisen verran ja on taas vähän aikaa siinä.

 Närästys on samanlainen kuin esikoisen aikana, eli ei pysty pahemmin mitään syömään ettei alkais närästelemään, esikoisen aikana pystyin juomaan kahvia mutta tässä raskaudessa hyvä että yhden kupin pystyy juomaan, mutta toisinaan ihan hyvä vain että ei kahvia pahemmin pysty juomaan :)

 

[Inxu]

Hei täällä kanssa yksi pikku kakkosen odottaja. Janikalla nyt ikää 11kk, eli ikäeroa tulee noin 1v 6kk. Kyllä mulla on ainakin ollut ihan(an) erillainen alkuraskaus ainakin tähän mennessä verrattuna ekaan. Oikeastaan jopa pelottavan erillainen kun en ole kertaakaan oksetanut(jos nyt tätä oksennustautia ei lasketa) ja Janikasta oksentelin paljonkin. Muutenkin oikeastaan vaan pienet nipistelyt mahassa muistuttaa että ollaan raskaana, että todella "oireeton" on ollut tämä toinen tähän mennessä.

 

[Mimmu86]

PikkuKakkosta odotellaan (kai) myös täällä. Joa on nyt 11,5kk eli ikäeroa tulee sen puoltoista vuotta. Ja on todella ollut erilaista. Ekat viikot oli paljon rankempia kuin Joan kanssa, väsymys ja pahoinvointi oli kovempaa mut nyt oonkin sit aikalailla oireeton. Siks oon ollut huolissani. Tänään kävin lääkärissä; lääkäri aikoo erikoistua gynekologiaan ja käytti ekaa kertaa ultralaitetta eikä löytänyt mitään...en tiedä johtuko sit siitä ja varmaan se et mulla oli rakko siihen varmaan liian täysi. Tai sit siellä ei vaan ole mitään. Verikokeessakin kävin ja se taas näytti positiivista eli olisin kuitenkin raskaana. Ei tästä ota selvää, alan olla ihan hajalla. Lupasi tuo kuitenkin laittaa ihan gynelle lähetteen että ne siellä sit tarkastais varmemmin ottein.

 

[Inxu]

Voi Mimmu toivottavasti oli vaan erittäin huono tuo lääkäri :( pidetään peukkuja sulle. eiks kohta pitäis sulla olla ultrakin?

 

[Mimmu86]

Toivottavasti joo...
Oon tässä käynyt kaikki mahdolliset vaihtoehdot mielessä läpi mut niin vaan joutuu odottamaan ennenkun mitään selviää. Eniten mua ihmetyttää et ettei löytänyt mitään...Koska vaikka olis mennyt kesken niin olis pitänyt jotain näkyä kun ei ole vuotoa ollut minkäänlaista...Tai jos se olisi väärässä paikassa niin näillä viikoilla pitäisi olla jo aika järkyttävät kivut.

En tiedä, np-ultran pitäis osua sinne suunnilleen Joan synttärien tienoille. Jos huomenna ei vielä kuulu siitä ekstra-käynnistä niin soittelen ja varaan aikaa jo sinne np-ultraan. En oo vielä uskaltanu ku ajattelin et ne olis jo tänään soitellut mulle päin. Nyt tuntuu vaan et aika menee ihan älyttömän hitaasti!

 

[Inxu]

on kyllä vähän outoa joo että mitään ei näkyny, kyllä mullakin se eka kun oli keskeytyny niin asukas löyty mutta ei sydämmen sykettä. No ties mitä sulta yrittäny sitten kattella :D Virtsarakkoa? ;)

Mäkin vähän pelolla menin sinne ultraan kun tosi vähän ollu mitään oireita ja oikeastaan vaan mahan turvotus on ainut mikä viitannu raskauteen ja kohtu alkaa tuntumaan alamahalla aika reippaasti jo.

 

[SiD87]

Mulla kanssa pikkukakkonen tulossa. LA on 18.11.20110 ja esikoinen on muutamaa päivää vaille 1 v 4 kk. Eli lapsille tulee n. 1 v. 10kk ikäero.  Tokan odotus on ollut niin erilaista että kävin jo verikokeissa jotta saatiin suljettua pois tuulimunan mahdollisuus: mulla ei ollut alussa mitään oireita (siis vielä viikolla 8) eikä muutenkaan yhtään sellasta tunnetta että olisin raskaana kun esikoisen kanssa tiesin jo ennen testin tekemistä että mikä on tilanne :) Esikoisen kanssa olin myös mielettömän itkunen, ahdistunut ja masentunut ja pahoinvointi oli jotain kamalaa. Olin pää vessanpöntössä ekat 5 kk ja vikat 2 kk. Nyt on vasta viimesen viikon aikana alkanu tulee oireita: pahoinvointia ja väsymystä ja jonkin verran mielialan vaihteluita. Mutta mä selviän esikoisen kanssa arjesta niin, että makoilen ihan kaikessa rauhassa sohvalla jos siltä tuntuu (sellasia päiviä, jolloin pahoinvointi on niin paha etten voi muuta tehdä, on kuitenkin melko harvassa). Meidän poika on siitä helppo lapsi että viihtyy parhaimmassa tapauksessa lähes 2 tuntia yksin leikkien. Sitten kun sillä tulee seurankipeys niin se usein kiikuttaa mulle jonkun kirjan sohvalle, kömpii kainaloon ja luetaan sitä. Eli saan kyllä hyvin levättyä vaikka en uskallakaan nukkua kun pitäähän tuota lasta toisella silmällä vähän vahtia.. Päikkärit nukutaan sitten yhdessä. Hyvin meillä arki pyörii näin ja mies on onneksi yleensä jo klo 16-17 himassa ja innostunut ruoanlaittaja niin hän huolehtii pojan lämpimän ruoan kun itseä pelkkä ajatus mistään "kunnon ruoasta" oksettaa :D Silloin kun olo antaa periksi niin raitis ilma tekee ihmeitä! Pieni kävelylenkki tai ihan vaan pojan kanssa hiekkalaatikolla käyminen jeesaa ainakin mulla sekä pahoinvointiin että väsymykseen. Mukaan vielä muutama hedelmä ja jotain juotavaa niin olo on ihan eri! Tsemppiä kaikille pikkukakkosen odotukseen!

 

[peekay67]

Täälläkin odotellaan pikkukakkosta. Esikoinen on nyt justiinsa pari päivää vaille 5kk, eli ikäeroa tulee vähän vajaa vuosi (!). Esikoisen kanssa oli kyllä melko samanlaista kuin tämän toisenkin kanssa, mutta jotain eroja sentään on.
Viimeksi mua oksetti ja yökötti yleensä paljon enemmän kuin nyt, tosin sit just tänään on ollu aivan kertakaikkisen kaamea päivä kun koko ajan on heikottanu ja oksettanu. Syöminen/juominen on yleensä auttanu, paitti tänään. Väsymys on tällä kertaa ehkä noin satakertaista verrattuna viime kevääseen, vaikka nyt minun ei tarvi käydä töissä, toisin kuin viime keväänä. Silloinkin väsytti tosi kovasti, mutta nyt on niin vetämätön olo, että tuntuu, että pitäis maata sängyssä ihan yötä päivää. Ja esikoinen tietty vaatii osansa...
Isi on valitettavasti (tai onneksi, riippuu miten ajattelee) yöt töissä, joten esikoisen kanssa saadaan hyvät yöunet nukuttua, mutta sit päivällä miehestä ei juuri ole apua missään, kun hänen täytyy nukkua, jotta jaksaa taas yöksi mennä töihin. Kämppä on ku räjähdyksen jäljiltä, joka vähän ressaa, mutta kun en vaan kertakaikkiaan jaksa tehdä mitään.
np-ultrakin on vasta huomenna, joten kunhan seulonnan tulokset sitten tulee postissa, niin voidaan kertoa mun vanhemmillekin asiasta. Ehkä sitte saa sieltäkin päin vähän apuja, vaikka ne eri paikkakunnalla asuukin.

 

[Narsku78]

Minä myös toisen lapsen odottaja.  :) Esikoinen syntyi jo vuonna 1999, eli ikäeroa lapsille tulee 12 vuotta. Laskettuaika on marraskuun puolessa välissä.

Tämä toinen raskaus on ihan erilainen ollut kuin eka. Ensimmäisen raskauden plussasin viikolla 15 (epäsäännöllinen kierto ja 1,5 vuoden yrittäminen ja jatkuva negojen testaaminen ei antanut aihetta tehdä raskaustestiä "ajoissa"). Ensimmäisessä raskaudessa plussaamisen jälkeen oli lievää pahoinvointia noin 1-2 viikkoa ja sitten kaikki raskausoireet olivatkin siinä. Loppuraskaudesta sitten kauhea turvotus mutta ei muita oireita. Tyttö syntyi viikolla 40+1 ja oli vastoin lääkärin odotuksia normaalikokoinen (lääkäri odotti yli 6 kiloista lasta lihavuuteni ja raskausdiabeteksen takia).

Tämän toisen plussasin kutakuinkin viikolla 7. Testiä tehdessäni olin ihan täysin varma että plussaa näyttää, olin viikon kärsinyt oudosta pahasta olosta. Pahoinvointi voimistui päivä päivältä ja sitä kesti noin kuukauden. Nyt on menossa rv. 13+6 ja pahoinvointi on mennyt täysin ohi mutta muita vaivoja on sitten tullut tilalle. Rinnat ovat ihan tajuttoman arat ja lantiossa ja häpyluussa on vihlovia kiputiloja silloin tällöin. Np-ultra on jo takanapäin, siellä oli kaikki hienosti. Nyt odotellaan rakenneultraa joka on kesäkuun lopulla. Muutama vauvanvaate on jo tullut ostettua

 

[skrallan]

Heippa taas pitkästä aikaa. pahoinvointi on alkanut helpottamaan joten uskaltaudun jo koneen ääreen. Kiitos kaikista hyvistä neuvoista. mulla meni vointi niin huonoksi että muutamana päivänä jouduin viemään esikoisen isovanhemmille koko päiväksi kun en kyennyt hoitamaan ja lapsen isä oli töissä. Kärsin myös huonosta omatunnosta kun en kyennyt olemaan lapselleni  "tarpeeksi" äiti, mutta onneksi olo on nyt jo ihan muuta :)

Mutta sellaista kyselen että joko teillä mahat näkyy? Kun esikoistani odottelin niin pystyin "piilottelemaan" vatsaani ain viikolle 20 asti. Nyt minua ovat jo ulkopuoliset onnitelleet, mahaa ei saa piloon millään, vaan näyttää siltä että olisin jo viikoilla 20+. omko teillä muilla kokemusta tällaisesta vatsan pikakasvusta. Kiloja ei ole tullut "kuin" 2, esikoistani odottaessa niitä oli tässä vaiheessa (14 viikolla) tullut jo 4, mutta lähinnä sitä siis sillä tarkoitan että ei se maha syömällä ole noin kasvanut, eikä takuulla ole enää pelkkää turvotusta. mikä siellä sitä noin kasvattaa, kun eihän pikkuinenkaan ole kuin vasta n. 8cm. Älkää käsittäkö väärin, en missään nimessä häpeä vatsaani, päin vastoin, olen haltioissani uudesta raskaudesta. En vain haluaisi kaikkien vielä tietävän, kun alla on muutama keskenmeno ja olo vieläkin epävarma, vaikka NT-ultrassakin kaikki näytti olevan hyvin.

Sekavaa tekstiä taas :) toivottavasti teillä muillakin marrasmammoilla on olo jo kohentunut ja nautitte raskaudesta:)

 

[Henrietta]

Hei mä luin tuolta joulukuisista teijän juttuja. :) 

Skrallan: Mä oon nyt vähän päälle rv 10 ja toista odotan.. Ja näkee selvästi raskausmasun. Ihmiset on jo tullut onnittelemaan masun perusteella. Ja nyt oon vielä"yrittänyt" pitää salassa kauemmin tätä.. No en tiiä onks se kohtu tai mikä joka alkaa pullottaa näin nopeasti. Edellisestä synnytyksestä 9kk. :) 

Hyvää Odotusta teille 

 

[Pulina82]

Meille myös toinen tulossa. Esikoinen täyttää viikon päästä 1vee 
Mulla raskaudet ovat olleet aika samanlaiset, tosin tää toinen tuli yllätyksenä ja ekat viikot olin autuaan tietämätön pikkukaverista :D Tei testin viikolla 7 joka sit NTultran mukaan olikin viikko 8. Kyllä kai mä sen verran epäilin olon perusteella kun alko olee nälkä vähän väliä vaik ois syönykin just ja väsymys oli kauhee, et sit tein sen testin ja + näytti!!
Mut tosi helpolla oon kyllä taas päässy, en oo ollu suuremmin pahoinvoiva ja kun jatkuva nälkä ja väsymys helpotti niin ei oo mitään oikeita! Välillä melkein unohtaa et on raskaana :)
Liikkeitä tunnen pari kertaa päivässä, mut jotenkin oon vielä niiden suhteen aika epäileväinen.. Tiedän kyllä et toissynnyttäjä tuntee ne aiemmin, mut silti et näin aikasin?? Ekasta tunsin viikolla 17, joten miks ei tästä vois sit tuntea 13-14? No, pitää jatkaa kuulostelua. Ja olihan täällä aika moni muukin jo tuntenu..
Mitäs muuta, masu ei vielä oikeastaan näy..Alussa oli hirveetä turvotusta, mut se on helpottanu.. Mulla on sen verran iso toi vatsamakkara muutenkin ettei sen alta ihan heti tuu vauvamasu näkyviin.. Sitä siis odotellessa...
Mulla jäi kyllä esikoisesta hieman traumoja ton mahan arvostelun suhteen, masu oli oikeesti ihan normikokoinen, mut työkaverit jakso vaan sitä päivitellä miten HIRVEEN ISO se on ja oonko nyt ihan varma et vaan yks tulee jne et jopa rupesin puhuessani siirtämään laskettua aikaa lähemmäs tai kerroin siitä tosi epämääräisesti kun en jaksanu kuunnella sitä ihmettelyä...Ärsyttää oikeesti miten ihmiset luulee saavansa arvostella toisen ulkomuotoa ihan oman mielen mukaan ajattelematta miltä se voi tuntua kun on muutenkin herkillä...No joo, mut nyt toivon et voisin olla ylpee masusta ja ihmiset vaan sanoin et ompa ihana tms eikä arvostelis sen kokoa.. Mut enpä oo töissäkään tällä kertaa :)

Päivät menee omalla painollaan, pojan kanssa touhutessa ja iskää töistä odotellessa :) Ihana kun tulee kesä ja voi olla ulkona!!
Hyviä vointeja kaikille odottajille!!!

 

[Desiree84]

Niin siis, meillekin on pikkukakkonen tuloillaan ja innoissaan odotetaan kumpainen siellä masussa kellii.. Esikoinen on tyttö ja ikäeroa tulee n.1v8kk.

Raskausoireet tässä raskaudessa ovat olleet melkolailla samanlaisia, kuin esikoisenkin aikaan. Ensin nälätti ihan tajuttomasti ja väsytti ja sitten tulikin pahoinvointi... en ole onneks kummassakaan raskaudessa joutunu oksentamaan, mut lähellä se on ollu monen monta kertaa. Nyt tää pahoinvointi kesti jonkun 6 viikkoa, ku esikoisella se oli vaan 3 viikkoa. Ja ihanat finnit ovat taas vallanneet mun naaman ja selän!

Henrietta, masu taitaa meille toissynnyttäjille pompahtaa esiin hiukan aikaisemmin kuin heille, jotka ensimmäistään odottavat.. ainakin niin mulle neuvolasta sanottiin, ja kerrottiin vielä että menee n.2 vuotta synnytyksestä, että on kunnolla ehtinyt kroppa palautua... ei auta vaikka tekis vatsalihasliikkeitä tms. koska kohdun jne. kannattimet ovat venyneet ja silloin vatsa antaa helpommin myöten. joten nou hätä! muakin on monet jo tulleet onnittelemaan, ku masukin näkyy kuulemma niin ihanasti...

Pulina82, kyllähän toi voi hyvinki olla et olet jo liikkeet tuntenu, kun kerta tunsit esikoisellakin jo noin varhaisessa vaiheessa.. mä tunsin esikoisesta vasta joskus puolen välin aikoihin ja nyt oon tuntenu liikkeitä jo jostakin 15 viikolta etiäpäin. Tosin vielä en aina tunne liikkeitä edes päivittäin (tai sit oon liian kiireinen huomatakseni asian) mut eiköhän ne tästä ajan myötä taas ala selvemmin tuntumaan. Nii ja tosta mahan koon arvostelemisesta, se on niiiiin ärsyttävää mullakin esikoisen kohdalla varsinkin ihan viimosia viikkoja jaksettiin aina ihmetellä, et kuin se voi olla noin iso! ja mulla raskaus meni vielä kaks viikkoo yli! Noh, yritetään nyt kuitenkin nauttia, ku kerranki saa luvan kanssa olla iso maha, ja yritetään pistää toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos tommoset kommentit.

Hyviä vointeja kaikille! :)