Pesänrakennusta... tai sitten ei

[Mek]

Heips, täällä tuntuu olevan monella kova pesänrakennusvietti, mutta onko muita joille ei yhtään mitkään kotityöt maistuisi eikä saa kotona oikeen mitään tehtyä?

Mulla ei tosiaan tällä hetkellä yhtään energiaa mihinkään kotiin liittyvään ja sen kyllä huomaa kodin kaaoksestakin. Ja kaaos aiheuttaa kuitenkin itselle ahdistuksen tunteen, mutta ei tiedä oikein edes mistä aloittaa. No, nyt vielä vatsatauti vienyt energiaa, mutta ei sitä aiemminkaan mihinkään tuntunut olevan. Töiden jälkeen oon aika ihan poikki ja vapaapäivinä tulee sitten oltua enemmän esikoisen kanssa ja sekin tietty väsyttää. Toivon, että sitten kun pääsen kotiin jaksaisi vaikka pikku hiljaa laittaa kotia kuntoon uutta tulokasta varten. Vaatteille olisi ainakin joku paikka löydettävä ja huonekaluja järjesteltävä ym. ja todella haluaisin tulla synnytyksen jälkeen siistiin kotiin, enkä tähän kaaokseen, mutta onneksi siihen on vielä kuitenkin toivottavasti aikaa.

 

[klik]

Mulla oli tuossa keskiraskaudessa kauhea tarve saada kaapit kuntoon
ja muutenkin ihmeellinen siivousvimma, mutta väsymys töiden jälkeen aina voitti kuitenkin.. Sitten alkokin olemaan jalat niin rikki töiden jälkeen jotta
ei vaan pystyny olemaan jalkojen päällä.
Sillon ajattelin että laitan koko asunnon hyrskyn myrskyn kun jään
töistä pois.. Nooooh, nyt oon jääny töistä pois, mutta enpä
oon juuri muutosta saanu täällä aikaan :D

Mulla korkeat verenpaineet, joten ne saa aikaan heikon olon ja sitten kun
otan lääkkeen niin väsyttää aivan vietävästi jonkin aikaa..

Mutta oon huomannu että kannattaa tehdä pieni juttuja kerralla,
oon esim siivonnu yhden laatikkon, seuraavana päivänä taas yhden jne,
ei tuu ressiä eikä väsy..

 

[iines*]

Hetkittäin iskee sellanen fiilis että nyt penkoon kaapit puhtaiks mutta koskaan just sillä hetkellä ei ole aikaa tai sit kun meet sinne kaapille niin sitä seisoo hetken siinä ja sit luovuttaa :D Muutenkin on just sellanen olo ettei kiinnosta mikään ei edes se perus siivous huvita eikä jaksa eikä kiinnosta... Toivottavasti tää menee pian ohi koska kohta on koti sen näkönen että ei oikeesti kukaan siivoo ikinä :D

Sitä on vaan jotenkin niin väsynyt tällä hetkellä ettei saa aikaseks yhtään mitään.

 

[Zady]

Mulla on kanssa aika hetkittäistä tuo pesänrakennusviettihomma... Välillä oon kuin ilmipiru siivotessani paikkoja, kukaan ei saa tulla tielle, eikä häiritsemään, mutta nytten on viimeaikoina taas hieman lopahtanut kiinnostus... Esikoinen on melkoisessa sotkemisiässä, itseasiassa tälläkin hetkellä näyttäisi olevan kukkaruukusta multaa lattialla, hohhoijjaa... :-D

Eiköhän siinä vaiheessa viimeistään tule pistettyä hösseliksi, kun rupean pesemään ja silittämään vauvalle vaatteita ja laittamaan petiä valmiiksi yms. :-)

Mun kohdalla väitetty keskiraskauden energialataus on täyttä puppua!

 

[kattili]

Täällä on päiviä, jolloin hirveesti teen kaikkea ja sitten päiviä kun mikään ei maustu. Alkaa kyllä keskiraskauden ilot olla jo vähenemissä määrin et enempi päiviä kun vaan väsyttää eikä kiinnosta pesää laitella :/

 

[MrsData]

Mulla on nyt muutamia viikkoja ollut niin hakemista tämän oman olon kanssa, että ei ole pahemmin tehnyt mieli tehdä mitään. Imurointi saa aikaan kipukohtauksen ja välillä kun kävellessä tuntuu, että olisi keilapallo haarovälissä ja joku löisi tikareita nivusiin, niin se on sitten siinä.

Pitäisi kyllä siivota kaappeja ja luetteloida vaatteita (näin ensimmäiseksi), mutta... Olen aina ollut sellainen kerralla hösseliksi -ihminen, joten nyt on vaikeuksia totuttaa itsensä siihen, että aina jonkun askareen jälkeen on vaan levättävä. Muutenkin kun välillä en saa nukutuksi kuin muutaman tunnin yössä, niin on aloitteellisuus vähän hakusessa.

 

[Basin]

En tiedä onko pesänrakennusviettiä vai omaa luonnetta, aina olen jonkin sortin siivousfriikki ollut, en mitenkään päin tykkää siivoamisesta, mutta sitäkin enemmän vihaan sotkua ja likaa.
Tänään taas tylsyyksissä pesin lattiat ja heitin matot ulos, ikkunat pesin muutama viikko sitten, mutta ilta-aurinko kun paistaa olkkariin niin jo vain näkyy pölyä kuivausrätistä ikkunan reunassa, nyt siis iltaisin odotan josko se aurinko paistaisi ja pääsisin pesemään ikkunat uudelleen. Siivous on siis ennemminkin pakkomielle, kuin mukavaa puuhaa. En vaan mitenkään voi istua paikallani jos näen roskia ja pölyä...
Vauvan vaatteet sen sijaan ovat lipastossa odottamassa kesäkuuta jolloin ajattelin ne pesasta ja viikata paikoilleen, pinnasänky on kappaleina ja odottaa hiontaa/maalausta, vauvan juttuja en ole tehnyt yhtään, enkä yhtään hankintaakaan. Olen vakaasti aikonut ostaa kaukalonkin viimehetkillä kun säilytystila on kovin vähissä.