Perhevalmennus

Emmy'

Sanaisen arkkunsa ammentaja
Oletteko jo osallistuneet perhevalmennukseen? Mitä mieltä siitä olitte? Mitä odotatte perhevalmennukselta? Toisaalta minua kiinnostaa myös jo aiemmin lapsen saaneilta kysyä: Huomasitteko, että perhevalmennuksesta oli hyötyä synnytyksessä/lapsen kanssa arjessa?

Meillä oli eilen ensimmäinen perhevalmennus. Mielestäni vertaistuen apua uusissa tilanteissa ei pidä vähätellä, joten oli tosi mukavaa tavata ihmisiä, jotka olivat samassa tilanteessa kuin me. Odotan itse perhevalmennukselta eniten synnytyksen käsittelyä ja siihen liittyvien kivunlievitys metodien läpikäyntiä. Toki myös synnytyssairaalaan tutustuminen on tärkeä perhevalmennuksen osa.  
 
Ensimmäisen kanssa käytiin perhevalmennuksissa, mutta ei jokaisella kerralla oltu. Synnytys ja kivunlievitys -aiheena oli eniten meidän mieleen ja tuntui, että se oli myös käytännön kannalta kaikkein paras. Lisäksi oli mukavaa, kun yhdellä kerralla oli pariskunta noin 6viikkoisen tytön kanssa kertomassa kokemuksia synnytyksestä, lapsivuodeajalta sekä ensimmäisistä viikoista kotona. Näiden lisäksi me käytiin tutustumassa synnytyssairaalaan ja siitä pidin myös, koska päästiin synnytyssalia katsomaan jne. Silloin alkoi synnytys tulla konkreettisemmaksi, että lähellä ollaan :-) Sellainen, mitä jäin kaipaamaan oli synnytyksen jälkeiset tapaamiset. Ne kun jäi meidän ensimmäisen kohdalla pois, kun kaupunki säästi ja se oli kuulemma hyvä säästämisen kohde. Siellä kuulemma käydään synnytyksiä läpi ja vertaistuki olisi ollut ihan kiva siinäkin vaiheessa.
 
Me olisimme jo päässeet ensimmäiselle käynnille 9.1 mutta olin silloin töissä :( Sen verran ensimmäinen käynti siirtyy ku seuraava on 5.3. Mut sillon päästään sinne. Oon kuullut siitä pelkkää plussaa ja onha se aika mielenkiintosta varmasti :) 
 
me oltii eilen ekassa valmennuksessa. ihan mukavaa siellä oli. aiheena oli synnytys.. en oikee tiiä mitä odotan tolta valmennukselta .. eniten odotan sitä vikaa kertaa ku tuttu pappi tulee sinne juttelemaan parisuhteesta ja vauvan vaikutuksesta siihen.. se kiinnostaa mua tosi paljon :)
 
meillä on nyt kaks käyntiä + ryhmäfyssari takana. ekalla kerralla oli imetysasiaa ja vanhemmuuteen valmistautumisesta. viimeks synnytys ja lapsivuodeaika. ft:ssa lähinnä "synnytys-/raskauslihaksista" teoriaa ja käytäntöä. 
ensi kerta tän kuun lopulla neuvolassa parisuhdeasiaa, ja yrittää saada sinne tuoreen vauvaperheen käymään. synnytyksen jälkeen sitten joku fysioterapia vielä ja oliko pari kertaa neuvolassa...
mä en oikeestaan edes muista miks osallistuttiin koko valmennukseen :D varmaan siks, ettei kummallakaan mitään kokemusta vauvoista ja se tuntu luontevalta tavalta valmistautua hyväksi perheeksi... :) hyvää infoa tietenkin,mut me mennään synnyttää kätilöopiston haikaranpesään (toivottavasti sinne siis mahtuu sen koittaessa) eli osastolle jossa ns. henkilökohtasempaa hoitoa. sinne pääsee vaan käymällä haikaranpesän omat valmennukset joissa juuri tätä synnytys- kivunlievitysasiaa jne. tuplavalmennukset meille siis :D
 
Esikoista odottaessa ei kesällä järjestetty moisia valmennuksia, Hki säästi laman keskellä. Toisen kohdalla en ehtinyt töiden ja muuton vuoksi edes tutustumaan eri sairaalaan, ja ajattelin että olkoon, pois se tulee sieltä kuiteskin eikä mikään mene "oppikirjojen" mukaan. Kakkonen olikin aika vauhdikas, koko synnytys oli ohi kahdessa tunnissa siitä kun antoi ekat oireet - mitään kivunlievityksiä ehtinyt edes miettimään. Nyt siis kolmas pampula kypsymässä :) ja täytyy pakata kassi valmiiksi jos sattuisi tulemaan vielä nopeammin - hui! Enkä aio enää mitään valmennuksia tai vierailuja käyttää.

Nuo kivunlievitysasiat... Siinä on ensisynnyttäjällä aikaa sit pohtia ja kokeilla, ja paljon riippuu minkä kätilön saat, kaikki ei suosittele/halua hankkia kaikkea/kaikissa sairaaloissa ei ole tai ei saa ruuhkan vuoksi ja eikä tiedä miten esim. nukkumatti on paikalla antamassa sulle epiduraalin. Jos jotain mietit etukäteen, niin varmasti menee pyllyllylleen. Älkää siis suunnitelko liikaa vaan kuuntelette kroppaa ja omia tuntemuksia oikeassa tilanteessa.
 
Oikeassa olet aamukahvi varmasti siinä, ettei kannata "yli suunnitella" synnytystä, vaan antautua tilanteelle - oli se sitten mikä oli. Itse meinaan siellä synnytyssairaalan tutustumiskäynnillä ilmoittaa, että haluan kaiken mahdollisen kivunlievityksen. ;) Epiduraalin otan mielelläni - toivottavasti synnytykseni aikaan joku anestesialääkäri sen kerkeää laittamaan ja vielä tärkeämpi: osaa laittaa sen epiduraalitilaan, jotta siitä on jotain hyötyä! Seuraavalla kerralla taisi perhevalmennuksessakin olla synnytys aiheena: Mielenkiintoista! 
 
Takaisin
Top